Olen menettämässä toivoni avioliittomme suhteen. Mieheni ei millään ymmärrä poikani (edellisestä liitostani 2 lasta, 17v.tyttö ja 12v. Poika, yhteinen tyttäremme 6v.). Vanhin lapsista asuu jo muualla.
Olen samaa mieltä siitä, että lasten pitää osallistua kotitöihin ja isommista urakoista saa sovitusti palkkaa, ei yhteisistä kotihommista. Minä haluan että nämä isommat työt sovitaan yhdessä ja myös niiden palkkiot. Mieheni antaa kohtuuttomia vaatimuksia pojalle, esim. Usen kuution halkojen pinoamista, koko ison puutarhan ruohonleikkuun - ja nämä onnistuisivat muuten, mutta aikaraja on aina tullut vastaan koska poikani tekee kaiken hitaasti ja harkiten, eikä hutiloiden.
Sitten rangaistuksena mieheni ottaa pelikoneet, pelit ym takavarikkoon eikä halua edes puhua joustamisesta! Ja silloin minulla keittää yli. Ne riidat ovat kuluttavia.
Koetan puhua, sopia...menee aina siihen, että haluan lapset laiskaksi ym.
Viimeksi hän koetti, että poikani olisi ottanut 3ha kuusitaimikon siistimisen pavuista ym hoitaakseen. Se oli minullekin liikaa! Voisi mies itsekin olla mallina ja mennä sitä palstaa raivaamaan. Tai otan häneltä tietokoneen ja asekaapin avaimet ym harrastejuttua takavarikkoon... Ja sitten olen huono ämmä...ihme eukko....
Meillä ei ole enää mitään kunnioitusta toisiamme kohtaan ja se kuluttaa ja surettaa minua päivittäin. Puhumisen yritykset kaatuvat siihen, että en tajua mitään, en osaa vaatia lapsilta... Mieheni haukkui viimeksi poikaani vammaiseksi, kun hän ei enää suostunut mieheni määräämään urakkaan. Pukki poikaa ovesta pihalle ja käski mennä tekemään edes jotain.
Poikani tekee kanssani kotitöitä ihan mielellään, kun ilmapiiri ja vaatimukset ovat kohtuulliset. Koetan antaa paljon positiivista palautetta hänelle, sillä mieheni on hänet täysin lytännyt tunnetasolla.
Pahin riita oli 2viikkoa sitten, ja saan nyt kokea mykkäkoulua. Minun on vaikeaa mennä töihin kun lapset jäävät kotiin mieheni kanssa. Poikani sanoo, että kumpaa olisin kotona enemmän.. Ja teen kahta työtä, että meillä olisi rahaa elämiseen, sillä mieheni on ollut 3v työttömänä. Nyt hän onneksi sai määräaikaisen homman ja tilanne helpottaa taloudellisesti.
Ehdotin perheneuvolaan menoa ym. Koska en halua tilanteen kärjistyvät enempää, sillä silloin on ero edessä. Surullista kuinka toisella on vain oma näkemys asioista ja jos asiat eivät mene siten, siitä kärsii ihan koko perhe.
Kaipaan hellyyttä, läheisyyttä ihan kamalasti -ne on nyt menetetty, kuten poikani pelit ym pahoina päivinä.
Juttelin erää miesystäväni kanssa tilanteesta, koska hän on ainut johon luotan 100%. Hän oli hämillään ja lupasi kuunnella, jos edes siitä olisi apua. Mieheni reaktiota vain pelkään, jos hänelle selviää että puhun asioistamme muualla. Pakkohan jossain on saada purkaa mieltään!
Näinkö nämä kylmät liitot saavat alkunsa.... Ihan kamalaa.... Loppuelämäksi ilman kaikkea hellyyttä ja seksiä..... Ei kiitos!
Miehen raivoaminen
6
295
Vastaukset
Hei Ellinoora41
Tilanteenne kuulostaa ikävältä. Kerrot miehesi käytöksestä, joka on kohtuuton ja perustuu rangaistuksiin ja pakottamisiin.
Olet äitinä vastuussa siitä, ettei kukaan saa kohdella lapsiasi huonosti. Mielestäni peli pitää viheltää aivan heti poikki. Et voi sallia lapsillesi noin kohtuuttomia rangaistuksia tai muuta mielivaltaista toimintaa. Kyse ei ole normaaleista kasvatuserimielisyyksistä. Jos miehesi ei suostu perheneuvolaan, mene itse ja hanki myös lapsille mahdollisuus purkaa mieltänsä. En suosittele, että ainoastaan purat mieltäsi (vaikka sekin on tärkeää) vaan että aikuisella vastuullisella tavalla toimit ja muutat tilanteen heti. Älä suostu enää katsomaan sivusta kun lapsia kohdellaan noin, vaan puutu peliin. Älä salli tilanteen jatkua enää lainkaan.
Hanki jostain tosiaan apua, jotta osaat olla jämäkkä ja hoitaa tilanteen niin, että se todellakin muuttuu, eikä jatku vain hyödyttömänä riitana. Parisuhdetta ja hellyyttä voidaan alkaa hoitaa vasta sitten kun vallankäyttö on saatu loppumaan. Lasten hyvinvointi menee kuitenkin kaiken edelle.
Muutokseen kannustaen, diakoni Meiju- 4+13
Olipa todella hyvä ja monipuolinen vastaus, Meiju!
Lisään Meijun kertomaan vielä yhden ajatuksen, joka on mielestäni hälytysmerkki. On todella vakavaa, ettei poikasi halua olla kotona silloin, kun et ole paikalla. Ilmeisesti hänellä on syytä pelätä miestäsi?
Kodin pitäisi olla lapselle turvasatama, ei paikka, jossa joutuu pelkäämään. Varaa kriisiaika perheneuvolaan jo tänään.
- äiti minäkin
Nyt äitinä puutu tähän! Miten voit edes sivusta katsoa tuollaista rääkkäystä?
Säälin sinun poikaasi joka on vielä kuitenkin niin nuori ja joutuu lytätyksi sekä henkisesti että fyysisesti. Ihmetyttää miksi vielä olet tällaisen miehen kanssa.- Ellinoora41
Kiitos kannustavista viesteistänne!
Perheneuvolaan olen koettanut miestäni saada, ja taas tänään koetan puhua kahdestaan hänen kanssaan. Yleensä huutaminen ja kiukuttelu ja minun nimittelyni tapahtuvat ihan missä tahansa, hän ei pysty odottamaan tilanteen rauhoittumista.
Hän hoitaa usean tuttavamme lapsia ja on heille oikea 'esimerkkimies' joten
nyt kääntänee asian siten, että minä en osaa kasvattaa jne.
Puhuin aamulla poikani kanssa, ja hän oli joutunut leikkaamaan 4t ajan nurmikkoa rikkinäisellä leikkurilla! Mies syytti minua, kun kone oli rikki, enkä vienyt huoltoon yms. Eikä hän ehdi aina hoitamaan kaikkea...
Mies itse oli netissä koko tuon ajan kun piti poikaa töissä.
Nyt lapset menevät yökylään isosiskolleen ja otan asian puheeksi. Voi olla että saan haukut ja sitten hän kaasuttaa kaverilleen minua solvaamaan.
Eräs kaverinsa on sanonut, etten kai minä nyt niiiiiin kamala muija ole... Hänen puolisonsa on ADHD ja heillä arki on todella haastavaa. Mieheni oli jonkin aikaa melko rauhallinen, eikä puhunut päiviin minulle epäkunnioittavasti -toki sitten kaikki palasi taas entiseen uomaansa.
Ei poikani häntä pelkää, mutta ei kunnioita tippaakaan, eikä halua harrastaa mitään yhteistä -eikä hän mieheni mukaan toki osaa sellaisia asioita joista mieheni pitää!
Mies eintajua, ettei kaikkia poikia kiinnosta mopot, aseet jne. Poikani on enemmänkin syvällisiä miettivä pohdiskelija ja luonnontutkija!
Palaan asiaan... - Toimi ja lähtekää
Ellinoora41 kirjoitti:
Kiitos kannustavista viesteistänne!
Perheneuvolaan olen koettanut miestäni saada, ja taas tänään koetan puhua kahdestaan hänen kanssaan. Yleensä huutaminen ja kiukuttelu ja minun nimittelyni tapahtuvat ihan missä tahansa, hän ei pysty odottamaan tilanteen rauhoittumista.
Hän hoitaa usean tuttavamme lapsia ja on heille oikea 'esimerkkimies' joten
nyt kääntänee asian siten, että minä en osaa kasvattaa jne.
Puhuin aamulla poikani kanssa, ja hän oli joutunut leikkaamaan 4t ajan nurmikkoa rikkinäisellä leikkurilla! Mies syytti minua, kun kone oli rikki, enkä vienyt huoltoon yms. Eikä hän ehdi aina hoitamaan kaikkea...
Mies itse oli netissä koko tuon ajan kun piti poikaa töissä.
Nyt lapset menevät yökylään isosiskolleen ja otan asian puheeksi. Voi olla että saan haukut ja sitten hän kaasuttaa kaverilleen minua solvaamaan.
Eräs kaverinsa on sanonut, etten kai minä nyt niiiiiin kamala muija ole... Hänen puolisonsa on ADHD ja heillä arki on todella haastavaa. Mieheni oli jonkin aikaa melko rauhallinen, eikä puhunut päiviin minulle epäkunnioittavasti -toki sitten kaikki palasi taas entiseen uomaansa.
Ei poikani häntä pelkää, mutta ei kunnioita tippaakaan, eikä halua harrastaa mitään yhteistä -eikä hän mieheni mukaan toki osaa sellaisia asioita joista mieheni pitää!
Mies eintajua, ettei kaikkia poikia kiinnosta mopot, aseet jne. Poikani on enemmänkin syvällisiä miettivä pohdiskelija ja luonnontutkija!
Palaan asiaan..."Ellinoora41"
Ajattele lastasi ja itseäsi ja eroa!
Miten voit antaa lastasi kohdella noin?
Etkö ymmärrä, että sinun pitää toimia ja antaa lapsellesi ja itsellesi parempi elämä?
Tiedän ettei se ole helppoa, mutta tulee aika kaiken paskan jälkeen, KUN PITÄÄ TOIMIA JA TEHDÄ JOTAIN.
Haluatko lapsesi kysyvän sinulta myöhemmin, että miksi äiti et tehnyt mitään, miksi me ei lähdetty pois?
Mitä siihen vastaisit?
- Lapsen hyvä
Salli sanoa tämä, miehesi käytös ei ole normaalia. on hän ilmeisesti hyvin tiennyt että "paketissa" on lapset. Annan neuvon. hommaa pikimmiten miehesi tietämättä asiasdta mitään paikka jonne pääsette, ja myös lähtekää kun mahdollista. en antaisi kenenkään- huom- kenenkään, kohdella alaikäistä tuolla tavoin. Täysi-ikäinen sentään voi vaikka "pistää itse asiat poikki"- on joskus jopa joku tainnut antaa isäpuolelleen oikein opetuksenkin, tai isälleenkin...
Miehesi käyttää kohtuutonta valtaa lapseesi, koska kokee suoraan hänet uhkana itselleen- ihan kehittymätöntä kyllä aikuiselta. Mutta se tilanne vain on. Kun poikasi on pari vuotta vanhempi? onkohan miehesi mielestä "uhka" kutistunut? Ei- vaan yhä konkreettisempi, poikahan voi vaikka pitää äitinsäkin puolia...
Tunnista nyt hyvä ihminen se kehityskulku. Ja lähtekää... miehesi suhtautuminen ei ole normaalia. Suojelet lapsiasi ja itseäsi. Itse eroasiat voi hoitaa muutenkin sitten, kuin saman katon alla ollen...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102640- 911976
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei391511- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731038- 67933
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47891- 55864
Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77860- 44775