Olen > 50 v nainen, jolla akateeminen loppututkinto ja jonkin verran kansainvälistä työkokemusta. Olen seurallinen, liikunnallinen, omillani toimeen tuleva ja miesten mukaan ihan hauskan näköinenkin. Olen ulospäin suuntautunut ja elämäni aikana tavannut monia miehiä, joihin ihastunut ja osan kanssa sänkyynkin päätynyt. Olen aina pitänyt tärkeänä, että ihmiseen voi luottaa ja suhde on avoin ja toista kunnioittava. Nykyisen koulutukseni myötä olen huomannut, että miehen samankaltainen sivistystaso helpottaa seurustelua. Silti tuntuu, ettei kukaan mies uskalla alkaa seurustelemaan kanssani vakavasti. Sänkyyn saatetaan päätyä ja siihen se sitten loppuukin. Olen huomannut, että monilla miehillä on edelleen tiukka asenne, että sinkun, jolla ei ole lapsia eikä asunut kenenkään kanssa yhdessä, ei kannata jatkaa seurustelua pidemmälle. Kerta tapaaminen yl riittää, sinkku voimalla liian itsenäinen? Miksi? vaikka yhdessä on hauskaa ja nautimme toistemme seurasta.
Epätoivo iskee välillä oikein kunnolla ja herää kysymys, että miksi en kelpaa kenellekään. Minulla on ystäviä ( kaikki naimisissa), joten en ole varsinaisesti yKsinäinen. Ajoittain oloni on silti yksinäinen. olisi ihana jakaa ja tehdä asioista yhdessä sekä saada rakastua kunnolla.
Auttakaa te viisaammat, miten tästä jatkaa eteenpäin. Tapasin juuri äsken 100% sopivan miehen nettitreffeiltä, mutta vaikuttaa ettei hän halua jatkaa tuttavuutta, vaikka ensitreffit olivat onnistuneet molempien mielestä ja aika kiihkeät.
Kertokaa miten jaksan eteen päin. Epätoivo valtaa usein mielen kun en kelpaa kenellekään ;(
niin usein mielen
Epätoivo iskee välillä oikein kunnolla ja herää kysymys, että miksi en kelpaa kenellekään. Minulla on ystäviä ( kaikki naimisissa), joten en ole varsinaisesti yKsinäinen. Ajoittain oloni on silti yksinäinen. olisi ihana jakaa ja tehdä asioista yhdessä sekä saada rakastua kunnolla.
Auttakaa te viisaammat, miten tästä jatkaa eteenpäin. Tapasin juuri äsken 100% sopivan miehen nettitreffeiltä, mutta vaikuttaa ettei hän halua jatkaa tuttavuutta, vaikka ensitreffit olivat onnistuneet molempien mielestä ja aika kiihkeät.
Kertokaa miten jaksan eteen päin. Epätoivo valtaa usein mielen kun en kelpaa kenellekään ;(
niin usein mielen
Vastaukset 7
Vanhimmat
Netistä ei kannata etsiä miestä. Nettimiehet eivät pysähdy koskaan, vaan ovat ikuisia etsijöitä ja nettideittaajia.
Miksi et ole koskaan asunut kenenkään kanssa? Haluaisitko tulevaisuudessa asua?
Oletko koskaan ollut pitkässä suhteessa? Oletko rakastanut koskaan ketään, vai oletko ajatellut suhdetta vain järjellä?
Suomalaiset miehet ovat kyllä tosia avuttomia suhde- ja rakkausasioissa. Suosittelen ulkomaalaista lämpimästi, he tietävät mitä on rakkaus ja millaista on rakastaa.
Kohdalleni vain ei ole sattunut "sitä oikeaa", jonka kanssa molemmat olisivat halunneet muuttaa yhteen ja elää yhteiseloa. Tulevaisuudessa toki voisin, mutta aluksi mulle riittäisi esim viikottaiset tapaamiset ja yhdessä vietetyt viikonloput. Sittenhän näkisi, että olisko meistä yhdessä asujaksi.
Olen ollut ihastunut ja rakastunut. Keneltäkään ein olesaanut samanlaista vastarakkautta. Miksi?
Ulkomailla ollessani olen tavannut tosiaan erimallisia miehiä ja he todellakin huomioivat naisen eri tavoin. Siellä suhteet ovat karisseet, koska työkomennuksen päättyneet ja useimmilla miehistä perheet kotona. Paikallisten kanssa en ole voinut työni vuoksi deittailla.
Kansainvälistä kaveria olen kyllä monesti miettinyt. Nettipuolellakin niitä olisi ollut tarjolla runsaasti. Eräsuhteet tuntuvat niin vaikeilta.
Itse olen miettinyt, että olisikohan vahva ennakkoasenne tässä kaiken takana. Mitäs tuumaatte?
"Sänkyyn saatetaan päätyä ja siihen se sitten loppuukin."
Osaatko viedä miehen taivaisiin rakastelulla? Upea seksi happy endeineen saa miehen janoamaan lisää.. ;D
Näkemättä ja tapaamatta sinua ei voi kyllä kertoa, missä mättää.
Arvaa vaan kelpaanko minä kenellekkään. Ikää on kohta 39 v.
Mulle tulee mieleen, että tapailetkohan sä esim. nettitreffeillä vain ukkomiehiä? Eihän heidän kanssaan mitään pysyvämpää voikaan tulla. Jos sä ensitapaamisella ilmoitat, että haluat oikean parisuhteen niin tottakai se jää siihen. Miten on?
Olen itse 47v. mies Satakunnasta ja ihan mielelläni tapailisin ja aloittaisin vakavan suhteen n. 50v. naisen kanssa.
Koulutusta minulla on vain ammattikoulu, yms. mutta taatusti pärjään, ja tutkitusti, akateemisissakin keskusteluissa likimain aiheesta kuin aiheesta.
Viimeksi tänään olen keskustellut tekonivelten soveltuvuudesta...
Kirjoitapa minulle: [email protected]
Itse olen myös s24 nettitreffeillä, mutta eipä sieltä ole rehelliselle miehelle löytynyt kovinkaan montaa treffaajaa, ja koska olen hiukan jopa ujo, niin siihen ekaan puistotapaamiseen tms. se on jäänyt.
Etsi miestä joka on hyvä, mutta joka ei väitä olevansa paras. Siinä minun neuvoni, ja anna miehelle aikaa. Ei se niin mene, että heti "sukat pyörii jaloissa".
"anna miehelle aikaa. Ei se niin mene, että heti "sukat pyörii jaloissa"
Kyllä se vaan niin menee, että sukat pyörivät jalassa, kun kohtaa sen oman ja oikean. Aika ei auta mitään, vitkuttelu on vain ajan haaskausta.
Nainen pitää hurmata ensi kohtaamisella olemalla MIES, eikä mikään hiirulainen.