Apua!
Olen seurustellut avomieheni kanssa kohta 5 vuotta. Vuosi sitten tutustuin netin kautta yhteen mieheen, joka asuu eri maassa. Pistimme toisillemme viestiä, skypetimme joka aamu ennen töihin menoa ja ennen kuin huomasinkaan, olin rakastunut tähän komistukseen ja hän minuun tulisesti.
Kun aloin seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa, olimme molemmat nuoria ja kokemattomia, 16-vuotiaita. Tuntuu, kun en olisi nähnyt elämää yhtään, mutta olen silti rakastunut mieheeni ja mieheni vielä enemmän minuun.
Ongelma on, että en osaa päästä irti tästä uudesta rakkaudesta, vaikka kuinka yrittäisin. "uusi rakkaani" pitää minua kuin kukkaa kämmenellä ja rakastaa minua aivan toisin kuin mieheni, paljon intohimoisemmin, kehuu minua ja on kaikin puolin täydellinen.
Nykyistä miestä en halua jättää, sillä tiedän, että meillä on hyvä tulevaisuus yhdessä. Miehen suku on rikas ja kunnianhimoinen, sellainen kuin mieheni haluaa olla, opiskelee itsensä huipulle, tahtoo vanhempana oman mökin, veneen, talon, huvilan, jahdin yms. välillä tuntuu liiankin kunnianhimoiselta. Tappelemme paljon pienistä asioista, mutta sovimme riidat nopeasti. Eniten ärsyttää, kun mies ei ota opikseen edellisistä riidoista vaan toistaa virheensä yhä uudelleen. En halua muuttaa miestäni, mutta en tiedä, pystynkö rakastamaan häntä lopun ikääni.
Uuden miehen mukaan lähteminen on suuri riski, hän on kotoisin Marokosta, joten kulttuuri ero on suuri. Olen kuitenkin korviani myöten rakastanut häneen. Tämä tietää aviomiehestäni ja on sujut asian kanssa. Sanoo odottavansa minua niin kauan, kuin tarve vaatii.
AUTTAKAA JOKU, OLEN IHAN SOLMUSSA!
Olen seurustellut avomieheni kanssa kohta 5 vuotta. Vuosi sitten tutustuin netin kautta yhteen mieheen, joka asuu eri maassa. Pistimme toisillemme viestiä, skypetimme joka aamu ennen töihin menoa ja ennen kuin huomasinkaan, olin rakastunut tähän komistukseen ja hän minuun tulisesti.
Kun aloin seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa, olimme molemmat nuoria ja kokemattomia, 16-vuotiaita. Tuntuu, kun en olisi nähnyt elämää yhtään, mutta olen silti rakastunut mieheeni ja mieheni vielä enemmän minuun.
Ongelma on, että en osaa päästä irti tästä uudesta rakkaudesta, vaikka kuinka yrittäisin. "uusi rakkaani" pitää minua kuin kukkaa kämmenellä ja rakastaa minua aivan toisin kuin mieheni, paljon intohimoisemmin, kehuu minua ja on kaikin puolin täydellinen.
Nykyistä miestä en halua jättää, sillä tiedän, että meillä on hyvä tulevaisuus yhdessä. Miehen suku on rikas ja kunnianhimoinen, sellainen kuin mieheni haluaa olla, opiskelee itsensä huipulle, tahtoo vanhempana oman mökin, veneen, talon, huvilan, jahdin yms. välillä tuntuu liiankin kunnianhimoiselta. Tappelemme paljon pienistä asioista, mutta sovimme riidat nopeasti. Eniten ärsyttää, kun mies ei ota opikseen edellisistä riidoista vaan toistaa virheensä yhä uudelleen. En halua muuttaa miestäni, mutta en tiedä, pystynkö rakastamaan häntä lopun ikääni.
Uuden miehen mukaan lähteminen on suuri riski, hän on kotoisin Marokosta, joten kulttuuri ero on suuri. Olen kuitenkin korviani myöten rakastanut häneen. Tämä tietää aviomiehestäni ja on sujut asian kanssa. Sanoo odottavansa minua niin kauan, kuin tarve vaatii.
AUTTAKAA JOKU, OLEN IHAN SOLMUSSA!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei ole olemassa jakoa sydän vastaan järki. Mutta se siitä...
Etelämaalaiset miehet ovat kiihkeämpiä ja intohimoisempia JOKA ASIASSA, kannattaa muistaa tämä ennen kuin teet mitään lopullisia päätöksiä. Itsekin olin aikoinan jotensakin vastaavassa tilanteessa mutta onneksi viisastuin ja aika pian ihastus loppui, yhtä nopeasti kuin alkoikin. Mitä rakkautta tuollainen on että olet sivusuhteessa marokkolaiseen ja hän "rakastaa" sinua maailman tappiin asti vaikka olet varattu. Ei oikea rakkaus ole tuollaista salaista kuhertelua ilman arkielämää ja yhteisen ajan jakamista.
Olet nuori ja huima. Voi olla, että kun tämä seikkailusi tulee ilmi, sinun ei tarvitsekaan tehdä päätöksiä vaan avomiehesi tekee sen puolestasi. Jos hän on kaikkea sitä mitä kerroit, hänellä on varmasti ihailijoita ja ottajia. Eli siis vara valita myös uskollisempi nainen itselleen.
Etkö ymmärrä, että kaukosuhteessa on helppo olla kaikkea ihanaa, mitä oma puoliso kotona ei ole, oikea unelmien prinssi. Todellisuus vaan ja varsinkin noin eri kulttuurista tulevan kanssa tuskin vastaisi unelmaasi. Entistäkin ankeampi arki taitaisi paukahtaa vastaan.
Kyllähän jonkun marokkolaosen kannattaa aikansa liehitellä eurooppalaista tyttöä rikkaamman elämän toivossa. Tuon ovat aika monet tytöt oppineet karvaasti.
Joka tapauksessa toivon, että puuhasi paljastuvat miehellesi ja hän saisi mahdollisuuden luotettavampaan kumppaniin.
Sinun pitää nyt muistaa eräs oleellinen asia: sinä ET tunne tätä toista miestä, avomiehesi tunnet elävässä elämässä jo 5 vuoden ajan.
Kokemuksesta tiedän, että on helppoa hurmaantua nettituttavuuteen - toinen on "täydellinen" ja "osaa sanoa oikeat sanat" ja "ymmärtää minua erilailla kuin kukaan muu". Jne jne jne. Kaikki on helppoa, selvää ja yksinkertaista, eikö vain... Mutta yritäpä siirtää sitä elävään elämään, arkeesi... Se ei ole helppoa toisen saman maan kansalaisenkaan kanssa ja kun kulttuureissa on noin suuri ero, homma vaikuttaa lähinnä uhkapeliltä. Vieras mies voi sanoa olevansa sujut sen kanssa, että sinulla on avomies - mutta eipä olisi ensimmäinen kerta kun tuollainen poikii oikein kunnon draaman.
Eiköhän olisi fiksuinta puhaltaa nyt peli poikki tämän nettituttavuuden kanssa ja alkaa oikeasti miettiä, mitä teet avomiehesi kanssa? Jos nettituttavuus kerran sanoo odottavansa, niin antaa hänen sitten odottaa, eikö vain?
Kiitos kaikille viesteistä!
Nyt maailma näkyy kirkkaammin... Selveentääkseni vielä, aviomieheni tietää "suhteestani", eli olen kertonut meidän olevamme ystäviä ja että olen hieman ihastunut tähän mieheen. Hänen kantansa oli lähinnä "vai niin", eikä asiasta sen kummemmin puhuttu.
Sä et siis ole edes tavannut miestä livenä? Netissä vain juttelette. Olet vielä nuori ja vähän sinisilmäinen. Mutta kyllähän nykyaikana myös nuoret tietää, että netissä voi esittää toiselle olevansa ihan jotain muuta. Tuo sun komistus voi olla naimisissa, paljon vanhempi kuin sä yms. Et kai sä tosissasi usko kaikkea, mitä hän sulle kertoo? Ja eihän teillä edes ole suhdetta, jos ette ole edes tavanneet. Vai mitä?
Avomiehesi taitaa olla fiksumpi kuin. Tietää miten noi hommat toimii. Pitää sua todella tyhmänä, sori vaan. Tietää, ettei sun suhde etene nettiä pitemmälle koska mies koukuttaa myös muita naisia. Eikö niin?
Voi vittu tätä Suomalaisen naisen ajatusmaailmaa kun on jopa ihastunut nettituttavuuteen ja vieläpä tuollaiseen mokkamunaan.
Täällä saa jopa sympatiaa ja ymmärrystä vastaavilta naisilta mutta autaarmias kun suomalainen mies olisi vastaavassa tilanteessa niin joukkolynkkaus ja hirtettäis munista.
Niin, heti kaikki vastaavassa tilanteessa olevat suomalaiset miehet hyökkäisivät tämän veljensä kimppuun ja veisivät saunan taa. Eiku hetkinen, nehän sanoisivatkin, että jätä se suomalainen luuska ja ota itselles ihana eksoottinen nainen.
Sympatiaa ja ymmärrystä?
Minä luin kylläkin kaikista noista vastauksista varoitusta ja oikeastaan sympatiaa aloittajan nykyistä miestä kohtaan. Ymmärtääkseni kaikki vastaukset olivat naisilta, niissä kun ei käytetty karkeaa kieltä, eikä huorittelua. vasta sinun kommenttisi oli selkeästi miehen kirjoittama.
Älä hyvä ihminen vaivu sinne haavemaailmoihin. Sinulla on täällä rakastava ja hyvä mies. Ehkä hän ei lirkuttele ja puhu sinulle samalla tavalla kuin tämä nettituttavuus, mutta varmasti tunteet on aitoja. Kuinka voit edes verrata kahta ihmistä, joista toista et ole edes koskaan nähnyt ja toisen kanssa elät.
Netissä on niin helppo kertoa vaikka mitä ja valehdellakin. Antaa itsestään parempi kuva kuin onkaan. Et mitenkään voi tietää tästä vieraasta ihmisestä millainen hän todellisuudessa on.
Sen sijaan sinulla on aito ihmissuhde, jota kannattaa vaalia ja panostaa siihen täysillä ja unohtaa tuo nettituttavuus.
Miten aloittaja on edes päätynyt netin kautta hakemaan seuraa?
Kuulostaa salasuhteen tai jännityksen etsinnältä.
Aloittajan on varmaankin paras erota sillä tuossa iässä noin pitkään yhdessä olleena, monelle tulee kiusaus kokeilla jotakin muuta.
Totuus on se, että harvoin ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Varsinkaan tässä kuvaillussa tapauksessa. Mutta jokaisen täytyy elämässä itse kiertää kiemurat, jotta oppii ymmärtämään asioita. Toisten puhe on silloin turhaa.
Toivottava aloittaja ymmärtää, että tuo on kehitykseen ja tuohon vaiheeseen kuuluva juttu.
Usko 10 vuotta vanhemman neuvoa ;-)
"Totuus on se, että harvoin ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella"
Ruoho on AINA vihreämpää aidan toisella puolella.
Voi tyttö hyvä! Eihän sulla edes ole mitään suhdetta ko mieheen. Tehän vaan juttelette netissä. Miten hän voi pitää sua kuin kukkaa kämmenellä, rakastaa pelkän netin välityksellä?
Nuo kuuluu teinien unelmiin tuollaiset jutut. Sulta on nuoruus jäänyt elämättä, kun olet noin kauan jo seurustellut. Juttelehan tilanteestasi vaikka äidillesi tai muulle luotettavalle aikuiselle. Hän sanoo samat sanat, mitä moni muukin tässä ketjussa.
Mutta koska sä et usko meitä vanhempia, niin varaa matka ja mee kattomaan minkälainen adonis sua netissä vedättää. Tee ihan yllärireissu. Kato miten käy. Sitten ei saa itkeä omaa tyhmyyttään vaan ottaa opiksi.
Sanoo varmaan oottavansa sua, mutta ei kyllä odota. Sillä voi olla jo tyttöystävä, "tyttöystäviä" eripuolilla maailmaa tai sitte heti hyvän naisen tavatessaan alkaa seurustelemaan. Ulkomaalaiset on erityisen hyviä valehtelemaan ja kertoo samat asiat luultavasti kaikille.
Oon ite reissannu jonkin verran ja kuullu ulkomaalaisilta miehiltä paljon kehuja ja treffipyyntöjä ja kaikkea (en oo siis niiden kans mihinkään lähteny, ku seurustelen). Ja ne kilteimpien oloset, ainoat keiden sanoihin jopa uskoin, oli pienen taustatyön jälkeen myös niitä jotka lirkutteli kaikille, osalla jopa tyttöystävä. Joten en usko enää kenenkään sanoihin, suomalaisten miesten sana tuntuu olevan luotettavin. Mutta ei aina niittenkään kohdalla! :)
Täysin selvä trolli, älkää nyt näin älyttömiin kirjoituksiin hassahtako.
Itselläni on nuoruudestani saman tyyppisiä kokemuksia, tosin mies oli ihan suomalainen, mutta asui monien satojen kilometrien päässä. Ihastuin tuohon mieheen tulisesti netin välityksellä, samoin hän minuun. Suunnittelimme jo tapaamistakin, mutta onneksi tajusin viheltää pelin poikki! Olin tällöin seurustellut nykyisen puolisoni kanssa 4 v. ja tajusin, että tuohon aikaan kun menin ja ihastuin tuohon "ihanaan" uuteen mieheen, sisälläni myllersi. Parisuhteessamme ei ollut ongelmaa, puolisoni on aivan ihana, mutta itse mietin samaa, että viekö nuorena aloitettu parisuhde jotain oleellista pois elämästäni. Voin vastata sinulle, että ei vie! Ruoho ei todellakaan ole vihreämpää aidan takana, jos omassa parisuhteessa kaikki perusasiat ovat kunnossa. Vielä kun sinun tapauksessasi kyse on ulkomaalaisesta lepertelijästä, katkaisisin välit samantien! He osaavat sanoa oikeat asiat ja liehitellä naisia, totuus on sitten yleensä jotain muuta...