mitä säälittävää on käydä yksin baarissa?

Naiset eivät ajattele siitä mitään negatiivista. Nämä palstan luuserimiehet pitävät sitä vain tekosyynä, jottei heidän tarvitsisi uskaltautua baariin ihmisten ilmoille, jossa voisi jopa oikeasti joutua kontaktiin vastakkaisen sukupuolen kanssa.

nainen ythnjyunj kirjoitti:

Naiset eivät ajattele siitä mitään negatiivista. Nämä palstan luuserimiehet pitävät sitä vain tekosyynä, jottei heidän tarvitsisi uskaltautua baariin ihmisten ilmoille, jossa voisi jopa oikeasti joutua kontaktiin vastakkaisen sukupuolen kanssa.

Lue lisää

Onko se paha asia? Jokainen valitsee sen minkä kokee itselleen parhaaksi. Ei tarvitse olla luuseri vaikka ei uskaltaudu ihmisten ilmoille,.siihen voi olla syynä niin monet tekijät, että tuskin ketään kannattaa syyllistää ja syyttää siitä jos hän hautautuu mielummin kotiin kuin lähtee baariin katsomaan, kun toisilla on hauskaa ja itse ei koe samoin vaan tuntee itsensä ulkopuoliseksi.

Hyvin sosiaalisesta ihmisestäkin voi tulla muiden silmissä epäsosiaalinen luuseri, jos hänen elämäntilanteensa muuttuu.On siis paljon asioita ja syitä, jotka voivat vaikuttaa ihmisen eristäytymiseen,.aina sen ei tarvitse olla epäsosiaalinen luonne.

Vel hyvä sie puhut nyt kyl asiaa.--meil koko suku tul mukkaa ko myö lähetään Lidiliin osteleeeeee....Meil on sellane farmarivolvo, joho koko suku mahtuu ja viel ostoksetkiiiii....yksi myö ei lähetä mihkää..sehä on kauhiaaaaa...

:D

Montako kertaa sait pillua kun kävit yksin baarissa?

No ehkä joskus päiväsaikaan tai alkuillasta voi mies käydä yksin baarissa tuopilla tai parilla, mutta missään tapauksessa ei varsinkaan nuori mies voi jäädä baariin humaltumaan, koska siitä vaan ajateltaisiin kaikkea negatiivista, jos nuori mies olisi baarissa yksin humalassa ilman ketään kavereita.

Näinhän se asia just on, että varsinkaan koskaan ei mihinkään yökerhoihin voi nuori mies yksin mennä, koska sinne kuuluu mennä vain yhdessä kavereiden kanssa hauskaa pitämään ja yksin os sinne menee, niin siitä sitten kaikki ihmiset heti kaikkea negatiivista ajattelevat ja pitävät miestä jonakin yksinäisen luuserimiehenä, kun on lähtenyt yksin yökerhoon ilman ketään kavereita.

Eipä sitä kukaan haluaisi baarissa koskaan yksinäiseen nuoreen mieheen tutustua, kun heistä ajatellaan aina vaan kaikkea negatiivista ja kaikki haluavat tutustua aina mieluummin niihin kaveriseurassa oleviin suosittuihin miehiin, eikä joihinkin yksinäisiin luusereihin.

Sieltä tuli kyllä aika rehellistä mielipidettä.

Noinhan se varmasti menee. Jos joku on yksin yökerhossa, niin kyllä sitä itsekin ajattelee siitä henkilöstä helposti noin.

Miehistä näkee yleensä päältä (tai ainakin kuvittelee näkevänsä) ulkoisesta olemuksesta ketkä on niitä piparin perässä olevia naistenmiehiä. Yleensä eksoottisia tummia ja komeahkoja 25v-35v miehiä, jotka on kohtuullisessa fyysisessä kunnossa ja pukeutunu siististi. Ja jos käy samassa paikassa pari kertaa niin äkkiä huomaa että sama mies siellä viikonlopusta toiseen katselemassa naisia.

Ja näkee myös ketkä on niitä epävarmoja ätmejä, joilla ei ole ollut elämässään varmaan yhtään naista. Ne on niitä hinteliä silmälasipäisiä, ei komeita, nörtin näköisiä miehiä, jotka koko ajan vaan jumittaa yhdessä nurkassa katellen tanssilattialle päin mutta ei uskalla koko illan aikana mennä juttelemaan kenellekään.

Sitten on yli 40v yksinäiset pukumiehet. Näistä onkin vaikeampi sanoa mitään. Olisiko joku bisnessmatkalainen joka on lähtenyt hotellilta etsimään itselleen seuraa. Ehkä on naimisissa, ehkä ei. Tai se joku äskettäin eronnut mies, joka on ajatellut että käy katsomassa olisiko paikalle eksynyt joku vähän vanhempi humalainen lissu, jonka sais lähtemään mukanaan kotiin.

Yleensä on aika helppoa huomata ne yksinäiset miehet ja naiset sieltä yökerhoista. Kyllähän sellainen yksin "orpona" paikallaan muita katseleva ihminen paistaa silmiin. Ja aika helppo tehdä se arvio siitä millaisesta miehestä/naisesta kyse. Ulkonäkö voi tietysti aina pettää, mutta eiköhän suurin osa arvioista mene oikein.

Aika v:mäistä siis mennä yksin yökerhoihin/klubeille, kun tietää että vaikka siellä pääsis naisten kanssa juttelemaan, niin luultavasti on heti joutunut lokeroiduksi johonkin "yhden yön piparin etsijäksi" jos yhtään paremmin pukeutuu eikä vaikuta kovin epävarmalta. Jos taas pukeutuu hillitymmin ja nössömmin, niin näyttää epätoivoiselta nörtiltä. Valitse siinä sitten. Mutta pitää vaan yrittää päästä juttelemaan ja sitten tuoda esille kuka oikeasti on ja miksi on siellä.

hullutiedemies kirjoitti:

Sieltä tuli kyllä aika rehellistä mielipidettä.

Noinhan se varmasti menee. Jos joku on yksin yökerhossa, niin kyllä sitä itsekin ajattelee siitä henkilöstä helposti noin.

Miehistä näkee yleensä päältä (tai ainakin kuvittelee näkevänsä) ulkoisesta olemuksesta ketkä on niitä piparin perässä olevia naistenmiehiä. Yleensä eksoottisia tummia ja komeahkoja 25v-35v miehiä, jotka on kohtuullisessa fyysisessä kunnossa ja pukeutunu siististi. Ja jos käy samassa paikassa pari kertaa niin äkkiä huomaa että sama mies siellä viikonlopusta toiseen katselemassa naisia.

Ja näkee myös ketkä on niitä epävarmoja ätmejä, joilla ei ole ollut elämässään varmaan yhtään naista. Ne on niitä hinteliä silmälasipäisiä, ei komeita, nörtin näköisiä miehiä, jotka koko ajan vaan jumittaa yhdessä nurkassa katellen tanssilattialle päin mutta ei uskalla koko illan aikana mennä juttelemaan kenellekään.

Sitten on yli 40v yksinäiset pukumiehet. Näistä onkin vaikeampi sanoa mitään. Olisiko joku bisnessmatkalainen joka on lähtenyt hotellilta etsimään itselleen seuraa. Ehkä on naimisissa, ehkä ei. Tai se joku äskettäin eronnut mies, joka on ajatellut että käy katsomassa olisiko paikalle eksynyt joku vähän vanhempi humalainen lissu, jonka sais lähtemään mukanaan kotiin.

Yleensä on aika helppoa huomata ne yksinäiset miehet ja naiset sieltä yökerhoista. Kyllähän sellainen yksin "orpona" paikallaan muita katseleva ihminen paistaa silmiin. Ja aika helppo tehdä se arvio siitä millaisesta miehestä/naisesta kyse. Ulkonäkö voi tietysti aina pettää, mutta eiköhän suurin osa arvioista mene oikein.

Aika v:mäistä siis mennä yksin yökerhoihin/klubeille, kun tietää että vaikka siellä pääsis naisten kanssa juttelemaan, niin luultavasti on heti joutunut lokeroiduksi johonkin "yhden yön piparin etsijäksi" jos yhtään paremmin pukeutuu eikä vaikuta kovin epävarmalta. Jos taas pukeutuu hillitymmin ja nössömmin, niin näyttää epätoivoiselta nörtiltä. Valitse siinä sitten. Mutta pitää vaan yrittää päästä juttelemaan ja sitten tuoda esille kuka oikeasti on ja miksi on siellä.

Lue lisää

Mukava kuulla, kun kerrankin joku ymmärtää ja myöntää mun olevan täysin oikeassa tämän asian suhteen!!

Näinhän se asia just on, että kyllä sitä ihmiset aina ajattelevat kaikkea negatiivista siitä, jos joku nuori mies on yksin baarissa ilman ketään kavereita.

Varsinkin just noihin yökerhoihin sitä on inhottavaa mennä yksinään, kun kaikki muut nuoret ovat siellä aina yhdessä kavereiden kanssa hauskaa pitämässä ja sitten kun pitäisi olla siellä vaan koko ilta yksin ilman minkäänlaista juttuseuraa, niin kyllä sellainen on kovin tuskallista ja pitkästyttävää.

Ja samalla vielä kaikki muut ihmiset ajattelevat sitten kaikkea negatiivista siitä nuoren miehen yksinolosta ja siitä, kun ei ole nuorella miehellä ketään kavereita siellä mukana.

DarkFear kirjoitti:

Mukava kuulla, kun kerrankin joku ymmärtää ja myöntää mun olevan täysin oikeassa tämän asian suhteen!!

Näinhän se asia just on, että kyllä sitä ihmiset aina ajattelevat kaikkea negatiivista siitä, jos joku nuori mies on yksin baarissa ilman ketään kavereita.

Varsinkin just noihin yökerhoihin sitä on inhottavaa mennä yksinään, kun kaikki muut nuoret ovat siellä aina yhdessä kavereiden kanssa hauskaa pitämässä ja sitten kun pitäisi olla siellä vaan koko ilta yksin ilman minkäänlaista juttuseuraa, niin kyllä sellainen on kovin tuskallista ja pitkästyttävää.

Ja samalla vielä kaikki muut ihmiset ajattelevat sitten kaikkea negatiivista siitä nuoren miehen yksinolosta ja siitä, kun ei ole nuorella miehellä ketään kavereita siellä mukana.

Lue lisää

Niin.. Mutta vaikka se ei olekaan hauskaa mennä sinne klubille yksin, niin...

Kyse onkin siitä että pitää yrittää kehittää siitä hauskaa. Oma suunnitelma on että opettelen tanssimaan. Painun tanssilattialle. Sitten on ihan sama mitä muut ajattelee kun minä poika heilun siellä musiikin tahdissa naisten seassa!

Ja jotta vielä saa estoja vähän pois, niin ennen baariin lähtöä pitää opetella ottamaan pieni huikka. On vihdoinkin aika hankkia itselleen se taskumatti...! Sitten baarissa vielä siihen drinksu päälle. Ja sitten vaan tanssilattialle!

Kyllä se siitä. Uskon että kun tuota vähän treenaa ja hioo yksityiskohtia, niin siitä voi tehdä ainakin melkein hauskaa. Ainakin se käy hyvästä kuntotreenistä kun hiki hatussa jonkun 3 tuntia siellä jorailee.

Tämä on nyt asenne ja opettelukysymys muuttaa se negatiivisesta positiiviseksi.

hullutiedemies kirjoitti:

Sieltä tuli kyllä aika rehellistä mielipidettä.

Noinhan se varmasti menee. Jos joku on yksin yökerhossa, niin kyllä sitä itsekin ajattelee siitä henkilöstä helposti noin.

Miehistä näkee yleensä päältä (tai ainakin kuvittelee näkevänsä) ulkoisesta olemuksesta ketkä on niitä piparin perässä olevia naistenmiehiä. Yleensä eksoottisia tummia ja komeahkoja 25v-35v miehiä, jotka on kohtuullisessa fyysisessä kunnossa ja pukeutunu siististi. Ja jos käy samassa paikassa pari kertaa niin äkkiä huomaa että sama mies siellä viikonlopusta toiseen katselemassa naisia.

Ja näkee myös ketkä on niitä epävarmoja ätmejä, joilla ei ole ollut elämässään varmaan yhtään naista. Ne on niitä hinteliä silmälasipäisiä, ei komeita, nörtin näköisiä miehiä, jotka koko ajan vaan jumittaa yhdessä nurkassa katellen tanssilattialle päin mutta ei uskalla koko illan aikana mennä juttelemaan kenellekään.

Sitten on yli 40v yksinäiset pukumiehet. Näistä onkin vaikeampi sanoa mitään. Olisiko joku bisnessmatkalainen joka on lähtenyt hotellilta etsimään itselleen seuraa. Ehkä on naimisissa, ehkä ei. Tai se joku äskettäin eronnut mies, joka on ajatellut että käy katsomassa olisiko paikalle eksynyt joku vähän vanhempi humalainen lissu, jonka sais lähtemään mukanaan kotiin.

Yleensä on aika helppoa huomata ne yksinäiset miehet ja naiset sieltä yökerhoista. Kyllähän sellainen yksin "orpona" paikallaan muita katseleva ihminen paistaa silmiin. Ja aika helppo tehdä se arvio siitä millaisesta miehestä/naisesta kyse. Ulkonäkö voi tietysti aina pettää, mutta eiköhän suurin osa arvioista mene oikein.

Aika v:mäistä siis mennä yksin yökerhoihin/klubeille, kun tietää että vaikka siellä pääsis naisten kanssa juttelemaan, niin luultavasti on heti joutunut lokeroiduksi johonkin "yhden yön piparin etsijäksi" jos yhtään paremmin pukeutuu eikä vaikuta kovin epävarmalta. Jos taas pukeutuu hillitymmin ja nössömmin, niin näyttää epätoivoiselta nörtiltä. Valitse siinä sitten. Mutta pitää vaan yrittää päästä juttelemaan ja sitten tuoda esille kuka oikeasti on ja miksi on siellä.

Lue lisää

"Ja näkee myös ketkä on niitä epävarmoja ätmejä, joilla ei ole ollut elämässään varmaan yhtään naista. Ne on niitä hinteliä silmälasipäisiä, ei komeita, nörtin näköisiä miehiä, jotka koko ajan vaan jumittaa yhdessä nurkassa katellen tanssilattialle päin mutta ei uskalla koko illan aikana mennä juttelemaan kenellekään.

Sitten on yli 40v yksinäiset pukumiehet. Näistä onkin vaikeampi sanoa mitään. Olisiko joku bisnessmatkalainen joka on lähtenyt hotellilta etsimään itselleen seuraa. Ehkä on naimisissa, ehkä ei. Tai se joku äskettäin eronnut mies, joka on ajatellut että käy katsomassa olisiko paikalle eksynyt joku vähän vanhempi humalainen lissu, jonka sais lähtemään mukanaan kotiin.

Yleensä on aika helppoa huomata ne yksinäiset miehet ja naiset sieltä yökerhoista. Kyllähän sellainen yksin "orpona" paikallaan muita katseleva ihminen paistaa silmiin. Ja aika helppo tehdä se arvio siitä millaisesta miehestä/naisesta kyse. Ulkonäkö voi tietysti aina pettää, mutta eiköhän suurin osa arvioista mene oikein."

Vaikka muuta luulisit, niin kyllä aina vaan nämä sun arviosi väärin näyttävät menevän. Esim. Japanissa kaikki miehet näyttävät "silmälasipäisiltä nörtti olmeilta, jotka ovat ätmejä, jotka eivät saa naisseuraa helposti". Mutta mitä he oikeasti ovatkaan, maailman älykkäimpiä ja luovimpia neroja, jotka koodauksella ja viihde- elektroniikalla pyörittävät koko maailmaa järjissään ja pystyssä. Kyllä jokainen mies on enemmän yksilö, kuin että kuuluisi johonkin tiettyyn sivistymättömien ja lahjattomien massaihmisten keksimään homogeeniseen stereotyyppiin. Jokainen silmälasipäinen nörtin näköinen mies( samoin ovat myös at- miehet) on varmasti huipputyyppi, suuri persoona ja älykäs ja hurmaava mies kunhan häneen tutustuu vaan paremmin. Ihmiset muutenkin ovat enemmän yksilöitä joilla on omat luonteenpiirteet, heikkoudet, vahvuudet ja lahjakkuudet kuin että heidät voisi laittaa jonkun suomi24 homoperseiden keksimään kategoriaan tai stereotypiaan. Tämä asia, että jokainen mies on enemmän yksilö kuin homogeeninen ryhmä murskaa koko tämän hintti atm ytm paskaluokituksen. Jos sinulla ei ole persoonaa, älykkyyttä, luovuutta ja lahjoja, niin älä oleta että muilla ei olisi.

Dark_Sin kirjoitti:

"Ja näkee myös ketkä on niitä epävarmoja ätmejä, joilla ei ole ollut elämässään varmaan yhtään naista. Ne on niitä hinteliä silmälasipäisiä, ei komeita, nörtin näköisiä miehiä, jotka koko ajan vaan jumittaa yhdessä nurkassa katellen tanssilattialle päin mutta ei uskalla koko illan aikana mennä juttelemaan kenellekään.

Sitten on yli 40v yksinäiset pukumiehet. Näistä onkin vaikeampi sanoa mitään. Olisiko joku bisnessmatkalainen joka on lähtenyt hotellilta etsimään itselleen seuraa. Ehkä on naimisissa, ehkä ei. Tai se joku äskettäin eronnut mies, joka on ajatellut että käy katsomassa olisiko paikalle eksynyt joku vähän vanhempi humalainen lissu, jonka sais lähtemään mukanaan kotiin.

Yleensä on aika helppoa huomata ne yksinäiset miehet ja naiset sieltä yökerhoista. Kyllähän sellainen yksin "orpona" paikallaan muita katseleva ihminen paistaa silmiin. Ja aika helppo tehdä se arvio siitä millaisesta miehestä/naisesta kyse. Ulkonäkö voi tietysti aina pettää, mutta eiköhän suurin osa arvioista mene oikein."

Vaikka muuta luulisit, niin kyllä aina vaan nämä sun arviosi väärin näyttävät menevän. Esim. Japanissa kaikki miehet näyttävät "silmälasipäisiltä nörtti olmeilta, jotka ovat ätmejä, jotka eivät saa naisseuraa helposti". Mutta mitä he oikeasti ovatkaan, maailman älykkäimpiä ja luovimpia neroja, jotka koodauksella ja viihde- elektroniikalla pyörittävät koko maailmaa järjissään ja pystyssä. Kyllä jokainen mies on enemmän yksilö, kuin että kuuluisi johonkin tiettyyn sivistymättömien ja lahjattomien massaihmisten keksimään homogeeniseen stereotyyppiin. Jokainen silmälasipäinen nörtin näköinen mies( samoin ovat myös at- miehet) on varmasti huipputyyppi, suuri persoona ja älykäs ja hurmaava mies kunhan häneen tutustuu vaan paremmin. Ihmiset muutenkin ovat enemmän yksilöitä joilla on omat luonteenpiirteet, heikkoudet, vahvuudet ja lahjakkuudet kuin että heidät voisi laittaa jonkun suomi24 homoperseiden keksimään kategoriaan tai stereotypiaan. Tämä asia, että jokainen mies on enemmän yksilö kuin homogeeninen ryhmä murskaa koko tämän hintti atm ytm paskaluokituksen. Jos sinulla ei ole persoonaa, älykkyyttä, luovuutta ja lahjoja, niin älä oleta että muilla ei olisi.

Lue lisää

En nyt ehkä japanilaisista puhunut. En ole japanilaisissa baareissa käynyt. :)

Ja tiedän, että jokainen on yksilö. Mutta silti niputan ne baarissa näkemäni yksinäiset ihmiset automaattisesti kategorioihin - kuten tiedän että minutkin niputetaan.

Ja yhtälailla toivon että pystyn itse murtamaan sen stereotypian kun menen jonkun naisen kanssa juttelemaan.

Mitä nörtteihin tulee, niin luenhan minä oikeastaan itsenikin sellaiseksi (ilman niitä silmälaseja tosin), joten en käytä sitä sanaa haukkuma-nimityksenä. Ja tunnen myös ihan niitä silmälasipäisiä nörttejäkin, jopa useitakin. Jokainen niistä on kyllä oma persoonansa.

Ehkä sitä ulkonäköä ja ikää lukuunottamatta tunnistan monessa niissä baarin nörteissä itseni. Minäkin voisin hyvinkin olla siellä epäitsevarmana ja naista täysin saamattomana. Ja en todellakaan kaukana siitä olekaan. Ehkä olen hieman oppinut edes yrittämään, voittamaan sen ujouden, en koko iltaa seiso paikallani tekemättä yhtäkään aloitetta naisten suuntaan. Eiköhän ne muutkin nörtit siellä sen opi. Ja osa niistä nuorista nörteistä vielä varmasti osoittaa moneen kertaan taitonsa naisten suhteen ennen kuin ehtivät minun ikääni.

hullutiedemies kirjoitti:

En nyt ehkä japanilaisista puhunut. En ole japanilaisissa baareissa käynyt. :)

Ja tiedän, että jokainen on yksilö. Mutta silti niputan ne baarissa näkemäni yksinäiset ihmiset automaattisesti kategorioihin - kuten tiedän että minutkin niputetaan.

Ja yhtälailla toivon että pystyn itse murtamaan sen stereotypian kun menen jonkun naisen kanssa juttelemaan.

Mitä nörtteihin tulee, niin luenhan minä oikeastaan itsenikin sellaiseksi (ilman niitä silmälaseja tosin), joten en käytä sitä sanaa haukkuma-nimityksenä. Ja tunnen myös ihan niitä silmälasipäisiä nörttejäkin, jopa useitakin. Jokainen niistä on kyllä oma persoonansa.

Ehkä sitä ulkonäköä ja ikää lukuunottamatta tunnistan monessa niissä baarin nörteissä itseni. Minäkin voisin hyvinkin olla siellä epäitsevarmana ja naista täysin saamattomana. Ja en todellakaan kaukana siitä olekaan. Ehkä olen hieman oppinut edes yrittämään, voittamaan sen ujouden, en koko iltaa seiso paikallani tekemättä yhtäkään aloitetta naisten suuntaan. Eiköhän ne muutkin nörtit siellä sen opi. Ja osa niistä nuorista nörteistä vielä varmasti osoittaa moneen kertaan taitonsa naisten suhteen ennen kuin ehtivät minun ikääni.

Lue lisää

Ottaisit mallia vaikka niistä lyhyistä japanilaisista nörtin ja naista saamattoman näköisistä miehistä tai sitten niistä suomalaisista nörteistä, joilla ei ole hirveä hinku pariutua, vaan koodata tietokoneohjelmia, kirjoittaa kirjoja, säveltää musiikkia tai lukea matematiikkaa. Ottaisit vaikka Bobby Fischerin shakkikirjan käteen ja alkaisit ottamaan elämästä kunnolla irti jotain älyllistä kuin että suuntaat pe- la iltoina kaupunkisi paikalliseen räkälään burgeroimaan erilaisia atm hinttiteorioita ja palata tumputtamaan kädet rakoille. Avaa silmäsi ja ajattele muutakin kuin seksiä! Niille lahjakkaille nörteille kyllä löytyy sellainen järkevä ja kunnollinen nainen, jolle mies saa olla just oma itsensä. Sellaista naista ei löydy noista bilehileistä ja pamela andersson kopioista, joita sä kuolaat instagramissa ja paikallisessa räkälässä.

Dark_Sin kirjoitti:

Ottaisit mallia vaikka niistä lyhyistä japanilaisista nörtin ja naista saamattoman näköisistä miehistä tai sitten niistä suomalaisista nörteistä, joilla ei ole hirveä hinku pariutua, vaan koodata tietokoneohjelmia, kirjoittaa kirjoja, säveltää musiikkia tai lukea matematiikkaa. Ottaisit vaikka Bobby Fischerin shakkikirjan käteen ja alkaisit ottamaan elämästä kunnolla irti jotain älyllistä kuin että suuntaat pe- la iltoina kaupunkisi paikalliseen räkälään burgeroimaan erilaisia atm hinttiteorioita ja palata tumputtamaan kädet rakoille. Avaa silmäsi ja ajattele muutakin kuin seksiä! Niille lahjakkaille nörteille kyllä löytyy sellainen järkevä ja kunnollinen nainen, jolle mies saa olla just oma itsensä. Sellaista naista ei löydy noista bilehileistä ja pamela andersson kopioista, joita sä kuolaat instagramissa ja paikallisessa räkälässä.

Lue lisää

"Niille lahjakkaille nörteille kyllä löytyy sellainen järkevä ja kunnollinen nainen"

Onko kokemusta aiheesta?
Itse voin sanoa omalla 36v iän kokemuksella että ei se ihan noin mene.

Niin. Olen siis itse "nörtti". Joku voisi väittää että jossain mielessä lahjakaskin sellainen, koska olen taitojeni ansiosta noussut sinne "alfa-nörtiksi". Johtavaan asemaan niitä nuita nörttejä komentamaan. Olen ottanut elämästä melkoisen paljon älyllisesti ja ammatillisesti irti. Valitettavasti en ole ollut ihan niin lahjakas että olisin miljoonia tienannut (silloin ei ehkä olisi enää suuria naishuolia) - olen minä ehtinyt pari sataa tuhatta tienata kuitenkin (mutta sillä nyt ei vielä todellakaan naisia saa).

Osittain se ongelma on ollut juuri siinä että olen keskittynyt kaikkeen tuohon, enkä naisten etsimiseen. Ja olen kyllä huomannut että paljon on niitäkin nörttejä jotka ovat sen naisen löytäneet. Omina alaisinakin useita. Onko kyse sitten ollut vain tuurista? Vai siitä että he ovat osanneet myös keskittyä naisen etsimiseen työn ohessa uralla etenemisen sijaan? Vai onko kyse vain siitä että he ovat olleet naisten mielestä haluttavampia? Luultavasti vähän kaikkia noista.

Rahaa minulla on enemmän kuin monella noista muista nörteistä, mutta naista ei. Monet ovat myös töissä kuvitelleet minun olevan kovakin naistenmies, baareissa naisten kanssa menestyvä... Kun en edes näytä ihan siltä perinteiseltä silmälasipäiseltä nörtiltä. Ja työn puolesta olen se itsevarma ja asiani osaava tyyppi. Mutta eipä se työn puolesta alfastatus olekaan baarissa tai nettideitissä naisille mikään alfauroksen status.

Voin siis todellakin sanoa että olen jo katsonut tuon älyllisen elämän kortit naisten perässä juoksemisen sijaan. Sen elämän tuoma raha tilillä on pelkkää turhaa roskaa. Mitä sillä hankkisin itselleni? Talon, farmari skodan ja kultaisen noutajan... Mutta mitäpä iloa noista jos ei ole sitä naista. Yksin on aika tylsää siellä talossaan asua. Ja olen tajunnut että se kunnollinen nainen sen nörtin elämään ei ilmesty itsestään. Ei voi vain odottaa että se oikea tulee joskus vastaan, koska se ei tule.

Tajusin turhan myöhään että ehkä olisin sittenkin elämässäni halunnut sitä parisuhdetta enkä pelkkää rahaa ja omien älyllisten asioiden parissa puuhastelua.

Baareista en sitä sopivaa naista löydä. Kyllähän minä sen tiedän. En minä siellä käy itselleni naista etsimässä. Käyn siellä vain sen takia että pääsen taas jotenkin pikaisesti kärryille kaikkeen naisten kanssa sosiaaliseen kanssakäymiseen joka on minulla ollut heitteillä vuodet.

Teen siis melkoista täydellistä U-käännöstä elämässä. Aion luultavasti jättää työni. Ryhtyä ihan oikeasti työttömäksi. Hyväpalkkaisesta työstä suoraan pohjalle sosiaalipummiksi. Aion keskittyä hetken aikaa vain ja ainoastaan sen kumppanin etsimiseen. Yritän kuroa vuosikausien ihmissuhteiden etsimättömyyden kiinni jossain vuodessa. Jos nyt alkaisin vain "hieman etsiskelemään" sitä naista työn ohessa, niin en ehtisi sellaista koskaan löytää. Ainakaan haluamaani sellaista. Kun tajuan olevani jo nyt myöhässä. Olen tässä iässä jo sen toisen kierroksen markkinoilla - Lähinnä siis niitä YH-äitejä katselemassa, joita en mielelläni haluaisi. Missasin kokonaan sen ensimmäisen kierroksen jolloin jaossa oli ne järkevät ja kunnolliset sinkkunaiset.

Seksin perässä en juokse, vaan sen suhteen. Siitä irtoseksistä en voisi kauheasti vähempää olla kiinnostunut, mutta jos sitä satun tässä matkan varrella saamaan, niin ei se minua haittaa. Tuskinpa sitä pahemmin kuitenkaan saan, niin ei tarvitse asiaa pohtia.

Ja jos nyt epäonnistun... Niin voin palata takaisin siihen yksinäiseen työtekoon aina eläkeikään saakka tai kunnes kuolema korjaa. On vielä 30 vuotta aikaa olla nörtti ja ottaa niistä älyllisistä asioista jotain irti.

Siinäpä se minun tämänhetkinen elämäni selostettuna.

hullutiedemies kirjoitti:

"Niille lahjakkaille nörteille kyllä löytyy sellainen järkevä ja kunnollinen nainen"

Onko kokemusta aiheesta?
Itse voin sanoa omalla 36v iän kokemuksella että ei se ihan noin mene.

Niin. Olen siis itse "nörtti". Joku voisi väittää että jossain mielessä lahjakaskin sellainen, koska olen taitojeni ansiosta noussut sinne "alfa-nörtiksi". Johtavaan asemaan niitä nuita nörttejä komentamaan. Olen ottanut elämästä melkoisen paljon älyllisesti ja ammatillisesti irti. Valitettavasti en ole ollut ihan niin lahjakas että olisin miljoonia tienannut (silloin ei ehkä olisi enää suuria naishuolia) - olen minä ehtinyt pari sataa tuhatta tienata kuitenkin (mutta sillä nyt ei vielä todellakaan naisia saa).

Osittain se ongelma on ollut juuri siinä että olen keskittynyt kaikkeen tuohon, enkä naisten etsimiseen. Ja olen kyllä huomannut että paljon on niitäkin nörttejä jotka ovat sen naisen löytäneet. Omina alaisinakin useita. Onko kyse sitten ollut vain tuurista? Vai siitä että he ovat osanneet myös keskittyä naisen etsimiseen työn ohessa uralla etenemisen sijaan? Vai onko kyse vain siitä että he ovat olleet naisten mielestä haluttavampia? Luultavasti vähän kaikkia noista.

Rahaa minulla on enemmän kuin monella noista muista nörteistä, mutta naista ei. Monet ovat myös töissä kuvitelleet minun olevan kovakin naistenmies, baareissa naisten kanssa menestyvä... Kun en edes näytä ihan siltä perinteiseltä silmälasipäiseltä nörtiltä. Ja työn puolesta olen se itsevarma ja asiani osaava tyyppi. Mutta eipä se työn puolesta alfastatus olekaan baarissa tai nettideitissä naisille mikään alfauroksen status.

Voin siis todellakin sanoa että olen jo katsonut tuon älyllisen elämän kortit naisten perässä juoksemisen sijaan. Sen elämän tuoma raha tilillä on pelkkää turhaa roskaa. Mitä sillä hankkisin itselleni? Talon, farmari skodan ja kultaisen noutajan... Mutta mitäpä iloa noista jos ei ole sitä naista. Yksin on aika tylsää siellä talossaan asua. Ja olen tajunnut että se kunnollinen nainen sen nörtin elämään ei ilmesty itsestään. Ei voi vain odottaa että se oikea tulee joskus vastaan, koska se ei tule.

Tajusin turhan myöhään että ehkä olisin sittenkin elämässäni halunnut sitä parisuhdetta enkä pelkkää rahaa ja omien älyllisten asioiden parissa puuhastelua.

Baareista en sitä sopivaa naista löydä. Kyllähän minä sen tiedän. En minä siellä käy itselleni naista etsimässä. Käyn siellä vain sen takia että pääsen taas jotenkin pikaisesti kärryille kaikkeen naisten kanssa sosiaaliseen kanssakäymiseen joka on minulla ollut heitteillä vuodet.

Teen siis melkoista täydellistä U-käännöstä elämässä. Aion luultavasti jättää työni. Ryhtyä ihan oikeasti työttömäksi. Hyväpalkkaisesta työstä suoraan pohjalle sosiaalipummiksi. Aion keskittyä hetken aikaa vain ja ainoastaan sen kumppanin etsimiseen. Yritän kuroa vuosikausien ihmissuhteiden etsimättömyyden kiinni jossain vuodessa. Jos nyt alkaisin vain "hieman etsiskelemään" sitä naista työn ohessa, niin en ehtisi sellaista koskaan löytää. Ainakaan haluamaani sellaista. Kun tajuan olevani jo nyt myöhässä. Olen tässä iässä jo sen toisen kierroksen markkinoilla - Lähinnä siis niitä YH-äitejä katselemassa, joita en mielelläni haluaisi. Missasin kokonaan sen ensimmäisen kierroksen jolloin jaossa oli ne järkevät ja kunnolliset sinkkunaiset.

Seksin perässä en juokse, vaan sen suhteen. Siitä irtoseksistä en voisi kauheasti vähempää olla kiinnostunut, mutta jos sitä satun tässä matkan varrella saamaan, niin ei se minua haittaa. Tuskinpa sitä pahemmin kuitenkaan saan, niin ei tarvitse asiaa pohtia.

Ja jos nyt epäonnistun... Niin voin palata takaisin siihen yksinäiseen työtekoon aina eläkeikään saakka tai kunnes kuolema korjaa. On vielä 30 vuotta aikaa olla nörtti ja ottaa niistä älyllisistä asioista jotain irti.

Siinäpä se minun tämänhetkinen elämäni selostettuna.

Lue lisää

Mulle on täysin käsittämätöntä, että et onnistu saamaan naista. Muistelen nähneeni jonkun kuvan missä kroppakin oli kunnossa... Sun ulosanti on kuitenkin niin tervepäistä ettei millään mene jakeluun tämä epäkohta?

hullutiedemies kirjoitti:

"Niille lahjakkaille nörteille kyllä löytyy sellainen järkevä ja kunnollinen nainen"

Onko kokemusta aiheesta?
Itse voin sanoa omalla 36v iän kokemuksella että ei se ihan noin mene.

Niin. Olen siis itse "nörtti". Joku voisi väittää että jossain mielessä lahjakaskin sellainen, koska olen taitojeni ansiosta noussut sinne "alfa-nörtiksi". Johtavaan asemaan niitä nuita nörttejä komentamaan. Olen ottanut elämästä melkoisen paljon älyllisesti ja ammatillisesti irti. Valitettavasti en ole ollut ihan niin lahjakas että olisin miljoonia tienannut (silloin ei ehkä olisi enää suuria naishuolia) - olen minä ehtinyt pari sataa tuhatta tienata kuitenkin (mutta sillä nyt ei vielä todellakaan naisia saa).

Osittain se ongelma on ollut juuri siinä että olen keskittynyt kaikkeen tuohon, enkä naisten etsimiseen. Ja olen kyllä huomannut että paljon on niitäkin nörttejä jotka ovat sen naisen löytäneet. Omina alaisinakin useita. Onko kyse sitten ollut vain tuurista? Vai siitä että he ovat osanneet myös keskittyä naisen etsimiseen työn ohessa uralla etenemisen sijaan? Vai onko kyse vain siitä että he ovat olleet naisten mielestä haluttavampia? Luultavasti vähän kaikkia noista.

Rahaa minulla on enemmän kuin monella noista muista nörteistä, mutta naista ei. Monet ovat myös töissä kuvitelleet minun olevan kovakin naistenmies, baareissa naisten kanssa menestyvä... Kun en edes näytä ihan siltä perinteiseltä silmälasipäiseltä nörtiltä. Ja työn puolesta olen se itsevarma ja asiani osaava tyyppi. Mutta eipä se työn puolesta alfastatus olekaan baarissa tai nettideitissä naisille mikään alfauroksen status.

Voin siis todellakin sanoa että olen jo katsonut tuon älyllisen elämän kortit naisten perässä juoksemisen sijaan. Sen elämän tuoma raha tilillä on pelkkää turhaa roskaa. Mitä sillä hankkisin itselleni? Talon, farmari skodan ja kultaisen noutajan... Mutta mitäpä iloa noista jos ei ole sitä naista. Yksin on aika tylsää siellä talossaan asua. Ja olen tajunnut että se kunnollinen nainen sen nörtin elämään ei ilmesty itsestään. Ei voi vain odottaa että se oikea tulee joskus vastaan, koska se ei tule.

Tajusin turhan myöhään että ehkä olisin sittenkin elämässäni halunnut sitä parisuhdetta enkä pelkkää rahaa ja omien älyllisten asioiden parissa puuhastelua.

Baareista en sitä sopivaa naista löydä. Kyllähän minä sen tiedän. En minä siellä käy itselleni naista etsimässä. Käyn siellä vain sen takia että pääsen taas jotenkin pikaisesti kärryille kaikkeen naisten kanssa sosiaaliseen kanssakäymiseen joka on minulla ollut heitteillä vuodet.

Teen siis melkoista täydellistä U-käännöstä elämässä. Aion luultavasti jättää työni. Ryhtyä ihan oikeasti työttömäksi. Hyväpalkkaisesta työstä suoraan pohjalle sosiaalipummiksi. Aion keskittyä hetken aikaa vain ja ainoastaan sen kumppanin etsimiseen. Yritän kuroa vuosikausien ihmissuhteiden etsimättömyyden kiinni jossain vuodessa. Jos nyt alkaisin vain "hieman etsiskelemään" sitä naista työn ohessa, niin en ehtisi sellaista koskaan löytää. Ainakaan haluamaani sellaista. Kun tajuan olevani jo nyt myöhässä. Olen tässä iässä jo sen toisen kierroksen markkinoilla - Lähinnä siis niitä YH-äitejä katselemassa, joita en mielelläni haluaisi. Missasin kokonaan sen ensimmäisen kierroksen jolloin jaossa oli ne järkevät ja kunnolliset sinkkunaiset.

Seksin perässä en juokse, vaan sen suhteen. Siitä irtoseksistä en voisi kauheasti vähempää olla kiinnostunut, mutta jos sitä satun tässä matkan varrella saamaan, niin ei se minua haittaa. Tuskinpa sitä pahemmin kuitenkaan saan, niin ei tarvitse asiaa pohtia.

Ja jos nyt epäonnistun... Niin voin palata takaisin siihen yksinäiseen työtekoon aina eläkeikään saakka tai kunnes kuolema korjaa. On vielä 30 vuotta aikaa olla nörtti ja ottaa niistä älyllisistä asioista jotain irti.

Siinäpä se minun tämänhetkinen elämäni selostettuna.

Lue lisää

Eipä tämä elämä, yhteiskunnassa mukana oleminen, älylliset harrastukset tai mikään muu ole mikään valonappi jota voi painaa ja muuntautua kuin kameleontti sen mukaan mistä naiset tykkää. Joko olet hyvä työntekijä tai sitten älyllinen taiteilija. Kaikki muu on selkärangatonta assburger meininkiä. Tosimies ei juokse pillun perässä vaan antaa sen tussun tulla luo sitten kun on niin hyvä että ei välitä siitä tai mistään mitä muut ajattelevat. Nyt kun pompit flip flop on/off työssä käyvästä sos.pummiksi koitat kumarrella naisten mielihaluja, samalla kun kumarrat myös pyllistät. Ei se ole miehen osa tässä maailmassa. Joko olet se mikä olet täysillä tai sitten olet vaan selkärangaton aisuri. Miehellä tulee olla päätöksiä, periaatteita ja selkärankaa eikä olla vain joku leija joka liehuu tuulessa siihen suuntaan josko ne pilluhanat aukeaisivat ensi syksynä jos teen sitä ja tätä. Kaikki naiset eivät ole samaa homogeenistä massaa vaan yksilöitä ja jos mies on tosissaan jotain tiettyä mieltä asiasta niin osa naisista on juuri semmoisia että mies kelpaa omana epätäydellisenä itsenään jos ei pyytele itseään koko ajan anteeksi.

Baareissa aisurina tai sitten niskalimassa tehtaassa on sun valintasi. Tosimies on oma itsensä ja se on viehättävää. Reaalielämässä on paljon enemmän mahdollisuuksia löytää sellaisia itsenäisesti ajattelevia naisia joille mies saa olla ujo ja epävarma, kunhan ei mielistele pillun vuoksi.

11+6 kirjoitti:

Mulle on täysin käsittämätöntä, että et onnistu saamaan naista. Muistelen nähneeni jonkun kuvan missä kroppakin oli kunnossa... Sun ulosanti on kuitenkin niin tervepäistä ettei millään mene jakeluun tämä epäkohta?

Lue lisää

Ei se asia ole noin yksinkertainen. Kaikki naiset ovat yksilöitä ja osaavat ajatella itsenäisesti, ei sillä ole heille mitään väliä vaikka vatsalihakset ovat kunnossa tai sitten kirjallinen ulosanti on hyvää, jos mies muuten on pinnan alla pelkkää haukkua ja uhoa vain.

Dark_Sin kirjoitti:

Eipä tämä elämä, yhteiskunnassa mukana oleminen, älylliset harrastukset tai mikään muu ole mikään valonappi jota voi painaa ja muuntautua kuin kameleontti sen mukaan mistä naiset tykkää. Joko olet hyvä työntekijä tai sitten älyllinen taiteilija. Kaikki muu on selkärangatonta assburger meininkiä. Tosimies ei juokse pillun perässä vaan antaa sen tussun tulla luo sitten kun on niin hyvä että ei välitä siitä tai mistään mitä muut ajattelevat. Nyt kun pompit flip flop on/off työssä käyvästä sos.pummiksi koitat kumarrella naisten mielihaluja, samalla kun kumarrat myös pyllistät. Ei se ole miehen osa tässä maailmassa. Joko olet se mikä olet täysillä tai sitten olet vaan selkärangaton aisuri. Miehellä tulee olla päätöksiä, periaatteita ja selkärankaa eikä olla vain joku leija joka liehuu tuulessa siihen suuntaan josko ne pilluhanat aukeaisivat ensi syksynä jos teen sitä ja tätä. Kaikki naiset eivät ole samaa homogeenistä massaa vaan yksilöitä ja jos mies on tosissaan jotain tiettyä mieltä asiasta niin osa naisista on juuri semmoisia että mies kelpaa omana epätäydellisenä itsenään jos ei pyytele itseään koko ajan anteeksi.

Baareissa aisurina tai sitten niskalimassa tehtaassa on sun valintasi. Tosimies on oma itsensä ja se on viehättävää. Reaalielämässä on paljon enemmän mahdollisuuksia löytää sellaisia itsenäisesti ajattelevia naisia joille mies saa olla ujo ja epävarma, kunhan ei mielistele pillun vuoksi.

Lue lisää

Allekirjoitan tämän ainakin lähes kokonaan. Suoraan sanottuna en käsitä miksi hullu tiedemies suunnittelee töistä poisjäämistä - siis ainakaan mikäli työ on edes yhtään mieleinen. Aika ekstreemiä meininkiä.. ok, fine, jos se on sitä mitä hän itsekin haluaa, niin sitten asia on eri… mutta toisten ihmisten oletettujen toiveiden vuoksi en alkaisi omaa elämääni laittamaan ”risaseksi”.

Kehottaisin siis myös itse miettimään ”mitä minä oikeasti haluan elämässäni tehdä” ja sitten pyrkiä sitä kohti. Sellainen päämäärätietoisuus ja omanarvontunto ovat miehessä erittäin viehättäviä ominaisuuksia.

Ja linkkittääkseni kommenttini myös itse aloitukseen: minua, aina joskus yksin baarissa/yökerhossa/klubeilla käyvänä naisena, lähinnä naurattaa - ja rehellisesti puhuen hieman säälittääkin - se, että joku ylempänä antaa jotain stereotypioita siitä, millaisia baareissa yksin käyvät miehet tai naiset ovat (tai miltä he vaikuttavat). Säälittää myös se, että siihen tulee toiset komppaamaan: ”juu, siltähän se vaikuttaa”. Sama kirjoittaja kuitenkin mainitsee klubeilla tanssimisen vapaa-ajan harrastuksena muiden ohella. Siis tällä logiikalla: mitään ei voi vapaa-ajallaan harrastaa yksin vaikuttamatta luuserilta/heitukalta? Öööh..?

Eli jos hullu tiedemies haluat käydä yksin baareissa - tee se, koska se on, mitä haluat. Mutta jos niin tehdessäsi mietit ”vaikutankohan luuserilta?”, ”mihinköhän lokeroon minut arvioidaan (epätoivoinen luuseri vs piparin metsästäjä)?”, niin sitten olet väärillä jäljillä. Et voi tulla lokeroiduksi mihinkään, mihin et ole lokeroitavissa (tai itse itseäsi lokeroi). Ja jos joku lokeroi sinut, ei ko. henkilö ole luultavimmin sinulle sopiva parisuhdemielessä kuitenkaan (= lokeroijan mielipiteet voi ohittaa).

Ne itsevarmat ihmiset jotka yksin liikkuvat eivät mieti mitä muut itsestään miettivät, he ovat paikalla koska niin haluavat, ja siinä on vallan tarpeeksi.

Kympin Nainen kirjoitti:

Allekirjoitan tämän ainakin lähes kokonaan. Suoraan sanottuna en käsitä miksi hullu tiedemies suunnittelee töistä poisjäämistä - siis ainakaan mikäli työ on edes yhtään mieleinen. Aika ekstreemiä meininkiä.. ok, fine, jos se on sitä mitä hän itsekin haluaa, niin sitten asia on eri… mutta toisten ihmisten oletettujen toiveiden vuoksi en alkaisi omaa elämääni laittamaan ”risaseksi”.

Kehottaisin siis myös itse miettimään ”mitä minä oikeasti haluan elämässäni tehdä” ja sitten pyrkiä sitä kohti. Sellainen päämäärätietoisuus ja omanarvontunto ovat miehessä erittäin viehättäviä ominaisuuksia.

Ja linkkittääkseni kommenttini myös itse aloitukseen: minua, aina joskus yksin baarissa/yökerhossa/klubeilla käyvänä naisena, lähinnä naurattaa - ja rehellisesti puhuen hieman säälittääkin - se, että joku ylempänä antaa jotain stereotypioita siitä, millaisia baareissa yksin käyvät miehet tai naiset ovat (tai miltä he vaikuttavat). Säälittää myös se, että siihen tulee toiset komppaamaan: ”juu, siltähän se vaikuttaa”. Sama kirjoittaja kuitenkin mainitsee klubeilla tanssimisen vapaa-ajan harrastuksena muiden ohella. Siis tällä logiikalla: mitään ei voi vapaa-ajallaan harrastaa yksin vaikuttamatta luuserilta/heitukalta? Öööh..?

Eli jos hullu tiedemies haluat käydä yksin baareissa - tee se, koska se on, mitä haluat. Mutta jos niin tehdessäsi mietit ”vaikutankohan luuserilta?”, ”mihinköhän lokeroon minut arvioidaan (epätoivoinen luuseri vs piparin metsästäjä)?”, niin sitten olet väärillä jäljillä. Et voi tulla lokeroiduksi mihinkään, mihin et ole lokeroitavissa (tai itse itseäsi lokeroi). Ja jos joku lokeroi sinut, ei ko. henkilö ole luultavimmin sinulle sopiva parisuhdemielessä kuitenkaan (= lokeroijan mielipiteet voi ohittaa).

Ne itsevarmat ihmiset jotka yksin liikkuvat eivät mieti mitä muut itsestään miettivät, he ovat paikalla koska niin haluavat, ja siinä on vallan tarpeeksi.

Lue lisää

"ok, fine, jos se on sitä mitä hän itsekin haluaa, niin sitten asia on eri…"

Mitä itse haluan? Kai se on tällä hetkellä se että haluaisin löytää sen naisen. Päämäärä sekin siinä missä vaikkapa rahan tienaaminen töistä tai sen paremmin palkatun aseman saaminen töissä.

- Löydänkö sen töissä (missä niitä naisia ei todellakaan ole)? En.
- Löydänkö sen tämänhetkisissä harrastuksista (missä niitä naisia ei todellakaan ole)? En.
- Löydänkö sen nettitreffeiltä? Ainakaan tällä hetkellä en tunnu löytävän. Onko vika siinä että ei vaan ole osunut oikea nainen kohdalle, vai siinä, että olen vain vääränlainen luonne koko nettideitti-konseptiin, ja aivan liian jäljessä sosiaalisesti ja jäässä naisten kanssa kun olen viettänyt pelkkää tylsää työntäyteistä elämää. En tiedä. Ehkä hieman molempia.
- Välitänkö siitä että en vuoden ajan työttömänä tienaa lisää rahaa tilille? En
- Välitänkö siitä että joudun vuoden jälkeen etsimään uudelleen työpaikkaa? En, koska uskon kyllä löytäväni sellaisen. Tai jos en löydä, niin työllistän itse itseni.

Joku muu saattaisi lähteä maailmaa matkaamaan vuodeksi tai luostariin tai temppeliin tai minne ikinä etsimään sitä henkistä kasvua. Itselleni se henkisen puolen etsintä on sitä, että katson pystynkö kehittymään ihmisenä ja itsevarmuudeltani sosiaalisten tilanteiden ja naisten suhteen niin paljon että löytäisin haluamani kumppanin. Ehkä pystyn, ehkä en. Mutta se selviää vain kokeilemalla.

En varsinaisesti halua käydä yksin baareissa. Ei se minua houkuta. Mutta pyrin tekemään siitä niin hauskaa ja toimivaa että ettei se minua v*tutakaan. Ehkä saan sen muuttumaan jopa ihan hauskaksikin. Mutta käyn siellä kehittääkseni itseäni sitä varsinaista päämäärää kohti. Jos joudun siinä sivussa lokeroiduksi, niin sitten joudun.
Valitettavasti vaan olen edelleen sen verran epäitsevarma ja ujo, että on vaikeaa päästä yli siitä ajatuksesta että saan baarissa pakkeja naisilta joille menen juttelemaan. Alkoholilla siitä tuntuu muutkin pääsevän yli. Kovin innoissani en itse siitä ajatuksesta ole että alkaisin jatkuvasti ryyppäämään - mieluumin yritän kiertää sitä ongelmaa hieman muulla tavoin kehittymällä (vaikka sen tanssitaidon kautta).

En välitä siitä että mitä muuten minun baarissa olostani ajatellaan. Ajatelkoon muut paikallaolijat mitä ajattelevat, niin kauan kun se ei estä sitä minun päämäärääni, eli sitä naisille juttelun harjoittelua.

Ehkä etsin myös jotain itsensä kehittämiskursseja. Julkisen esiintymisen kursseja tai muuta vastaavaa. Tai muita harrastuksia. Sellaisia jotka vievät minua päämääräni kohti.

Pystynkö oikeasti muuttumaan ihmisenä vuodessa. En tiedä. Joku väittää varmaan että kyllä, kuka tahansa voi muuttua jos tosissaan haluaa. Toinen väittää että ei, koska olemme mitä olemme luonteemme takia ja se ei mihinkään muutu. Itse luulen että totuus on jossain tuolla välissä. Muutosta tapahtunee, mutta se ei tule olemaan mitään suurta.

Tiedän kyllä myös mitä muuta haluan elämässäni tehdä kuin etsiä naista, mutta siihen minulla on vielä se seuraavat 30 vuotta aikaa. Kun taas naisen etsimiseen en näe enää montaa vuotta. Nytkin olen jo myöhässä siinä jos en laske kriteereitäni ja siirry esim. etsimään sieltä naista YH-äitien joukosta.

Haluaisinko minä joutua muuttumaan että kelpaisin naisille. En. Haluaisin mieluiten olla oma itseni. Mutta olemalla vain oma itseni kotona ja töissä en tule koskaan naista löytämään. Se nyt on tullut jo nähtyä.

Ja on minulla vielä tässä kesä harkinta-aikaa. En nyt ole vielä laittanut elämääni ihan risaiseksi. :)

Dark_Sin kirjoitti:

Ei se asia ole noin yksinkertainen. Kaikki naiset ovat yksilöitä ja osaavat ajatella itsenäisesti, ei sillä ole heille mitään väliä vaikka vatsalihakset ovat kunnossa tai sitten kirjallinen ulosanti on hyvää, jos mies muuten on pinnan alla pelkkää haukkua ja uhoa vain.

Lue lisää

"jos mies muuten on pinnan alla pelkkää haukkua ja uhoa vain. "

Tai ehkä pikemminkin pinnan alla ja päältä epäitsevarmaa pullamössöä? :D
Se uho puuttuu aika täydellisesti, ainakin muuten kuin anonyymisti kirjoittaessa.

Ja kirjallinen ulosanti on tosiaan kaukana kasvotusten puhuen ulosannista.

hullutiedemies kirjoitti:

"ok, fine, jos se on sitä mitä hän itsekin haluaa, niin sitten asia on eri…"

Mitä itse haluan? Kai se on tällä hetkellä se että haluaisin löytää sen naisen. Päämäärä sekin siinä missä vaikkapa rahan tienaaminen töistä tai sen paremmin palkatun aseman saaminen töissä.

- Löydänkö sen töissä (missä niitä naisia ei todellakaan ole)? En.
- Löydänkö sen tämänhetkisissä harrastuksista (missä niitä naisia ei todellakaan ole)? En.
- Löydänkö sen nettitreffeiltä? Ainakaan tällä hetkellä en tunnu löytävän. Onko vika siinä että ei vaan ole osunut oikea nainen kohdalle, vai siinä, että olen vain vääränlainen luonne koko nettideitti-konseptiin, ja aivan liian jäljessä sosiaalisesti ja jäässä naisten kanssa kun olen viettänyt pelkkää tylsää työntäyteistä elämää. En tiedä. Ehkä hieman molempia.
- Välitänkö siitä että en vuoden ajan työttömänä tienaa lisää rahaa tilille? En
- Välitänkö siitä että joudun vuoden jälkeen etsimään uudelleen työpaikkaa? En, koska uskon kyllä löytäväni sellaisen. Tai jos en löydä, niin työllistän itse itseni.

Joku muu saattaisi lähteä maailmaa matkaamaan vuodeksi tai luostariin tai temppeliin tai minne ikinä etsimään sitä henkistä kasvua. Itselleni se henkisen puolen etsintä on sitä, että katson pystynkö kehittymään ihmisenä ja itsevarmuudeltani sosiaalisten tilanteiden ja naisten suhteen niin paljon että löytäisin haluamani kumppanin. Ehkä pystyn, ehkä en. Mutta se selviää vain kokeilemalla.

En varsinaisesti halua käydä yksin baareissa. Ei se minua houkuta. Mutta pyrin tekemään siitä niin hauskaa ja toimivaa että ettei se minua v*tutakaan. Ehkä saan sen muuttumaan jopa ihan hauskaksikin. Mutta käyn siellä kehittääkseni itseäni sitä varsinaista päämäärää kohti. Jos joudun siinä sivussa lokeroiduksi, niin sitten joudun.
Valitettavasti vaan olen edelleen sen verran epäitsevarma ja ujo, että on vaikeaa päästä yli siitä ajatuksesta että saan baarissa pakkeja naisilta joille menen juttelemaan. Alkoholilla siitä tuntuu muutkin pääsevän yli. Kovin innoissani en itse siitä ajatuksesta ole että alkaisin jatkuvasti ryyppäämään - mieluumin yritän kiertää sitä ongelmaa hieman muulla tavoin kehittymällä (vaikka sen tanssitaidon kautta).

En välitä siitä että mitä muuten minun baarissa olostani ajatellaan. Ajatelkoon muut paikallaolijat mitä ajattelevat, niin kauan kun se ei estä sitä minun päämäärääni, eli sitä naisille juttelun harjoittelua.

Ehkä etsin myös jotain itsensä kehittämiskursseja. Julkisen esiintymisen kursseja tai muuta vastaavaa. Tai muita harrastuksia. Sellaisia jotka vievät minua päämääräni kohti.

Pystynkö oikeasti muuttumaan ihmisenä vuodessa. En tiedä. Joku väittää varmaan että kyllä, kuka tahansa voi muuttua jos tosissaan haluaa. Toinen väittää että ei, koska olemme mitä olemme luonteemme takia ja se ei mihinkään muutu. Itse luulen että totuus on jossain tuolla välissä. Muutosta tapahtunee, mutta se ei tule olemaan mitään suurta.

Tiedän kyllä myös mitä muuta haluan elämässäni tehdä kuin etsiä naista, mutta siihen minulla on vielä se seuraavat 30 vuotta aikaa. Kun taas naisen etsimiseen en näe enää montaa vuotta. Nytkin olen jo myöhässä siinä jos en laske kriteereitäni ja siirry esim. etsimään sieltä naista YH-äitien joukosta.

Haluaisinko minä joutua muuttumaan että kelpaisin naisille. En. Haluaisin mieluiten olla oma itseni. Mutta olemalla vain oma itseni kotona ja töissä en tule koskaan naista löytämään. Se nyt on tullut jo nähtyä.

Ja on minulla vielä tässä kesä harkinta-aikaa. En nyt ole vielä laittanut elämääni ihan risaiseksi. :)

Lue lisää

Joo, ei ollut tarkoitus suunnitelmaasi kritisoida. Vaikkei asia minulle (edelleenkään) kuulu, niin se vaan tosiaan kuulosti aika ekstreemiltä. Ja hyvä ettei mitään ”risaksi” ole mennyt :) Kieltämättä olet myös miettinyt nuo eri tekijät tarkkaan, että sikäli suunnitelmassasi ei välttämättä ole mitään vikaa.

Oikeastaan se, mitä osittain tässä edelleen pohdiskelen on, että voiko, ja kannattaako, naisen etsintään suhtautua kuvaamallasi tavalla ikään kuin projektina? Ehkä? Ainakin tuo on paljon kunnioitettavampi projekti kuin joidenkin pelimiesten tavoite kaataa x määrä naisia ajassa y. Jotenkin itselleni vaan kovin vieraalta tuntuu ajatus kumppanin etsimisestä ikään kuin tärkeimpänä asiana elämässä - olkoonkin, että se on vain tietyn ajanjakson projekti. Nähdäkseni siitä on juuri kyse tuon Dark_Sin:n kirjoituksessa, ts. että merkitys pitäisi löytyä muualta, nainen tulee ajallaan, enemmin tai myöhemmin. Ymmärrän toki, että sinä olet ilmeisimmin pitkälle näin toiminutkin eikä se ole ainakaan vielä tuottanut tulosta. Joten kyllä, ymmärrän tilanteen hankaluuden vaikken siihen samaistumaan pystykään.

Kannatan ehdottomasti itsensä kehittämistä, mutta mielestäni tärkeää on, että kehittämistoimenpiteet tapahtuvat omasta itsestä lähtöisin. Ts. että teet asioita ja kehität itsessäsi puolia, joita muutoinkin haluaisit tehdä/kehittää. Ehkä sinulle ihan tuttua kauraa, mutta puhutaan ns. sisältäpäin ohjautuvuudesta vs. ulkoapäin ohjautuvuus. Lienee aika peruspsykaa (meille kyökkipsykoille ;)), että mitä enemmän ihminen kokee tulevansa ulkoapäin ohjatuksi, sitä onnettomampi hän keskimäärin on - noin kärjistetysti ainakin. Esim. jos hakeudut tiettyyn ammattiin vain vanhempiesi toiveesta, voi olla että työ on yhtä tuskaa. Sama pätee erilaisiin elämänvalintoihin mielestäni aika lailla kautta linjan. Siksi onkin - meille jokaiselle - tärkeää miettiä sitä, että tekeekö asioita koska niitä todella itse haluaa, vai yrittääkö toteuttaa jonkun muun todellisia/oletettuja odotuksia/unelmia.

Koskien ideoitasi: sinulla onkin jo useampia hyviä ideoita, mutta kertomasi perusteella painottaisin piirien laajentamista juuri esim. uusien harrastusten muodossa. Eli jos siellä töissä ja nykyisissä harrastuksissa ei naisia ole, niin kannattaa hakeutua tilanteisiin (siis muuallekin kuin baariin) jossa niitä naisia voisi olla. Yksi tuttuni meni parisen vuotta sitten kesälomallaan yleisurheilukouluun, ihan huvikseen, mutta löysikin sieltä puolison.

Kuvaamasi perusteella en myöskään tiedä, että onko baareissa käynti kovinkaan ”tuottoisaa” projektisi kannalta, saatikka tyydyttävää, jos et siitä kovasti pidä? Ehkä tosiaan jutteluharjoittelun kannalta, mutta toisaalta se uusi harrastus voisi olla sinulle parempi ympäristö naisiin tutustua? Harrastuksissa tilannedynamiikka on erilainen - juttua tulee luontevammin kun se on harrastukseen/tilanteeseen liittyvää. Harrastuskavereita on myös ”lupa” lähestyä, koska harrastus teitä yhdistää. Baarissa siis luultavammin saa paljon enemmän tylytystä vaikka yrittäisikin vaan jutustella, kun baari ympäristönä helposti tuo oletusarvon lähestymisestä iskemisenä… Ja niin, samaa mieltä olen kanssasi, ts. ettei ryyppääminen ole ratkaisu.

Ja mikseipä tuo reissu maailmallakin voisi tehdä hyvää? Ulkomailla ns. small talk yleensä luonnistuu helpommin ja vaikket reissusta naista löytäisikään, niin luultavimmin kuitenkin läjäpäin kokemuksia ja elämyksiä. Luultavasti itsevarmuutta myös. Tanssikurssia voin suositella myös, käsittääkseni monet kurssit kärsivät miesosallistujien puutteesta. Ja tanssiva mies on ainakin omaan silmään viehättävä. Ei se ole must, mutta se on ehdottomasti plussaa. Vähintääkin tanssivat naiset arvostavat.

Minusta muuten ujoudessa ei ole mitään pahaa ja se on jotenkin täysin tarpeettomasti demonisoitu nyky-yhteiskunnassa. Toki ymmärrän sen, että ujon pitää sitten joillakin keinoin saada itseään kuulluksi/tykö. Mainitsit muuten, että töissä et ujoudesta kärsi. Oletko miettinyt miksi tilanne on niin erilainen töissä vs. naisten kanssa? Pystytkö hyödyntämään työelämän "taitoja" naisten seurassa?

Ja vielä, minusta sinun, tai kenenkään muunkaan, ei tarvitse omaa persoonaansa radikaalisti muuttaa. Käytöstään sitä vastoin voi muuttaa/kehittää silloin kun huomaa, että oma käytös ei tuota toivottua tulosta. Minusta se on osa tuota sisältäpäin ohjautuvuutta - mutta toisaalta oman itsen kunnioittamista. Ts. et muuta itseäsi kuin tuuliviiri, mutta muutat käytöstäsi eri tilanteisiin sopivaksi jotta saavutat elämässäsi sen mitä haluat.

Tulipa tekstiä, sorry jaaritteluni :) Jos haluat kertoa, olisi mielenkiintoista kuulla, että mitä on tuo ”muu” jota haluat elämässäsi vielä tehdä naisen löytämisen jälkeen? Tai jos et halua kertoa, niin mieti voisiko tuon tavoittelun aloittaa jo nyt, tämän ”projektin” rinnalla? Miehet, jotka tekevät asioita, joita rakastavat, tai joista ovat hyvin kiinnostuneita, ovat pääasiassa hyvin karismaattisia.

No naisilla se on kuitenkin sentään sallittua käydä yksin baareissa, koska nykyaikana sitä pidetään jopa rohkeana ja itsevarman naisen merkkinä, kun uskaltaa liikkua yksin baareissa ilman ketään kavereita.

Nuori mies jos sen sijaan istuu yksin baarissa, niin eipä edes kukaan halua tulla sellaiselle mitään juttelemaan, kun heti on ihmiset siitä kaikkea negatiivista ajattelemassa. Sen sijaan siitä yksinolosta kyllä ollaan aina painostavaan sävyyn kovasti utelemassa, sillä kyllähän se nuoren miehen yksinolo baareissa ja varsinkin tollaisissa yökerhoissa kovasti aina ihmisiä ihmetyttää.

Aina kun tätä palstaa lukee, niin tulee oikein entistäkin enemmän mieli jäädä kokonaan pois noista baareista, kun eipä sinne nuori mies koskaan yksinään voi mennä.

No naisena sulla on toki helpompaa liikkua ja matkustella yksin, kun mitä meillä miehillä aina on. Varsinkin naisilla on just se etu, kun heidän kohdalla se yksin käyminen ja liikkuminen on ihan hyväksyttyä, toisin kun mitä miehillä koskaan on ollut.

Olisi se kyllä hyvä, jos sitä pystyisi yksinkin liikkumaan eri paikoissa, ettei ihmiset siitä negatiivista ajattelisi. Mutta eipä tähän asiaan valitettavasti pysty itse mitenkään vaikuttamaan, joten onneksi en ole turhaan jäänyt mistään paitsi.

No kyllä sitä tällä palstalla aina monet naiset sanovat just sitä, että he voivat kiinnittää baareissa huomiota niihin yksinäisiin nuoriin miehiin, mutta todellisuudessa se asia onkin kyllä aivan toisin, sillä aina sitä baareissa kaikki naiset vaan ajattelevat kaikkea negatiivista niistä yksinäisistä nuorista miehistä.

Tuskin edes sä menisit baareissa juttelemaan mitään kellekkään yksin olevalle nuorelle miehelle, sillä varmasti myös sä kiinnostuisit enemmän niistä kaveriseurassa olevista sosiaalisista ja suosituista miehistä.

Sitä aina tällä palstalla monet sanovat mielistelyn takia kaikenlaista, mitä he eivät oikeasti edes tarkoita. Tai vaikka tarkoittaisivatkin, niin sitten todellisuudessa toimivat kuitenkin aina ihan päinvastoin.

Just tämän vuoksi sitä ei viitsi itse koskaan lähteä yksin baareihin, kun siellä tulisi vaan vaivaantunut olo ja joutuisi kuitenkin olemaan koko illan ajan ilman minkäänlaista juttuseuraa.

DarkFear kirjoitti:

No kyllä sitä tällä palstalla aina monet naiset sanovat just sitä, että he voivat kiinnittää baareissa huomiota niihin yksinäisiin nuoriin miehiin, mutta todellisuudessa se asia onkin kyllä aivan toisin, sillä aina sitä baareissa kaikki naiset vaan ajattelevat kaikkea negatiivista niistä yksinäisistä nuorista miehistä.

Tuskin edes sä menisit baareissa juttelemaan mitään kellekkään yksin olevalle nuorelle miehelle, sillä varmasti myös sä kiinnostuisit enemmän niistä kaveriseurassa olevista sosiaalisista ja suosituista miehistä.

Sitä aina tällä palstalla monet sanovat mielistelyn takia kaikenlaista, mitä he eivät oikeasti edes tarkoita. Tai vaikka tarkoittaisivatkin, niin sitten todellisuudessa toimivat kuitenkin aina ihan päinvastoin.

Just tämän vuoksi sitä ei viitsi itse koskaan lähteä yksin baareihin, kun siellä tulisi vaan vaivaantunut olo ja joutuisi kuitenkin olemaan koko illan ajan ilman minkäänlaista juttuseuraa.

Lue lisää

Kyllä olen mennytkin, ja hyvää juttuseuraa niistä miehistä on saanut! Yksin baarissa olevat miehet tosin harvoin tulevat juttelemaan, jos nainen on kaveriporukassa, eli täytyy melkeinpä itse mennä. (Ja muuten, oikeasti valitettavan usein ne suosituimmat ovat pahimpia kusipäitä, jotka "metsästävät" helpoimpia naisia, ei kiinnosta!)

Se on tietty eri asia, jos mies vaikuttaa sellaiselta, ettei uskalla katsoa muualle kuin lattiaan, saati sanoa sanaakaan. Mutta, jos normaalisti menee baariin, tilaa kaljan ja istuu alas, niin miksei sitä juttelemaan voisi mennä? Mahtaviin ihmisiin olen sillä tavalla tutustunut, entisen poikaystävänkin tapasin, kun menin muuten vaan juttelemaan. Ja en siis edes ole mikään erityisen äänekäs ihminen, joka puhuu kokoajan ja jokaisen vastaantulijan kanssa :P

Mutta tajuan kyllä, että saattaahan sitä itsellä olla typerä olo, varsinkin jos muut ovat niissä porukoissaan, eivätkä sitten tule juttelemaan :/

jkojlkj kirjoitti:

Kyllä olen mennytkin, ja hyvää juttuseuraa niistä miehistä on saanut! Yksin baarissa olevat miehet tosin harvoin tulevat juttelemaan, jos nainen on kaveriporukassa, eli täytyy melkeinpä itse mennä. (Ja muuten, oikeasti valitettavan usein ne suosituimmat ovat pahimpia kusipäitä, jotka "metsästävät" helpoimpia naisia, ei kiinnosta!)

Se on tietty eri asia, jos mies vaikuttaa sellaiselta, ettei uskalla katsoa muualle kuin lattiaan, saati sanoa sanaakaan. Mutta, jos normaalisti menee baariin, tilaa kaljan ja istuu alas, niin miksei sitä juttelemaan voisi mennä? Mahtaviin ihmisiin olen sillä tavalla tutustunut, entisen poikaystävänkin tapasin, kun menin muuten vaan juttelemaan. Ja en siis edes ole mikään erityisen äänekäs ihminen, joka puhuu kokoajan ja jokaisen vastaantulijan kanssa :P

Mutta tajuan kyllä, että saattaahan sitä itsellä olla typerä olo, varsinkin jos muut ovat niissä porukoissaan, eivätkä sitten tule juttelemaan :/

Lue lisää

No ei varmaan kovin monet yksin olevat miehet uskalla mennä naisille baareissa juttelemaan, kun naiset ovat yleensä siellä aina just yhdessä kaverin/kavereiden kanssa ja sitten jos nainen on yksin, niin saattaa olla vaikka silloinkin just odottamassa poikaystäväänsä tai kavereitaan.

Kyllä mä sentään uskaltaisin jutella ihmisille baareissa, jos vaan joku tulisi joskus juttelemaan ja jos hänen kanssa voisi jutella jostain muustakin, kun vain siitä pelkästä omasta yksinolosta.

Aina vaan tuntuu siltä, että kaikki ihmiset ajattelevat jatkuvasti kaikkea negatiivista siitä omasta yksinolosta, niin eipä sitä silloin viitsi itse edes koskaan mennä kenellekkään mitään juttelemaan.

Niin sitähän se just on ja sitä mä oon just yrittänyt täällä aina sanoa. Eipä siinä ole koskaan mitään järkeä tai hyötyä lähteä yksin baareihin ja katsella siellä sitten muiden ihmisten hauskanpitoa ja sitä kun kaikki muut nuoret ovat siellä aina yhdessä kavereidensa kanssa hauskaa pitämässä ja kaikilla on kyllä koko ajan sitä kaveriseuraa ympärillään.

Sitten pitäisi yksin vaan istua koko ilta yksinään ja ilman minkäänlaista juttuseuraa ja siitä vielä kaikki muut ihmiset ajattelevat koko ajan kaikkea negatiivista ja pitävät yksinäisenä luuserimiehenä ja totaalisena surkimuksena!!!!!

Kotona sentään voi katsella telkkaa, kuunnella mieleistä musiikkia ja tietenkin seurata tätä palstaa.

Eipä sitä viitsi koskaan edes lähteä mihinkään terassille istumaan yksinään, kun siitäkin muut ihmiset vaan ajattelisivat kaikkea negatiivista, kun joku nuori mies olisi yksin terassilla ilman ketään kavereita ja kaikki muut nuoret sen sijaan olisivat siellä yhdessä kavereidensa kanssa juomassa ja hauskaa pitämässä.

DarkFear kirjoitti:

Eipä sitä viitsi koskaan edes lähteä mihinkään terassille istumaan yksinään, kun siitäkin muut ihmiset vaan ajattelisivat kaikkea negatiivista, kun joku nuori mies olisi yksin terassilla ilman ketään kavereita ja kaikki muut nuoret sen sijaan olisivat siellä yhdessä kavereidensa kanssa juomassa ja hauskaa pitämässä.

Lue lisää

Miten ihmiset sitten löytävä seuraa vastakkaisesta sukupuolesta jos sekä naiset että miehet ovat baareissa aina vain omissa kaveriporukoissaan? Itse koen asian enemmänkin niin että se kavereiden seurassa oleminen estää seuran hakemisen.

Niin mutta eihän se pelkkä baarii/terassille meneminen vielä riitä. Pitää myös uskaltaa mennä naisten juttusille ja osata pitää keskustelua yllä. Muuten käy kuten minulle että tulee vain istuttua koko ilta yksin ja vaivaantuneena. Turha odottaa että naiset tulis juttelemaan yksin olevalle miehelle.

Joku mies kirjoitti:

Miten ihmiset sitten löytävä seuraa vastakkaisesta sukupuolesta jos sekä naiset että miehet ovat baareissa aina vain omissa kaveriporukoissaan? Itse koen asian enemmänkin niin että se kavereiden seurassa oleminen estää seuran hakemisen.

Lue lisää

No kavereiden kautta sitä aina tutustuu helposti uusiin ihmisiin ja varsinkin kavereiden kanssa olevista sitä ajatellaan aina kaikkea positiivista, kun heidän tiedetään olevan sosiaalisia ja suosittuja, kun on kavereita mukana baarissa.

DarkFear kirjoitti:

Eipä sitä viitsi koskaan edes lähteä mihinkään terassille istumaan yksinään, kun siitäkin muut ihmiset vaan ajattelisivat kaikkea negatiivista, kun joku nuori mies olisi yksin terassilla ilman ketään kavereita ja kaikki muut nuoret sen sijaan olisivat siellä yhdessä kavereidensa kanssa juomassa ja hauskaa pitämässä.

Lue lisää

Kuvittelet vaan. Kukaan ei ajattele susta mitään jos meet baariin. Jos et sitä usko niin ole sitten kotona aina ja always.

minä kirjoitti:

Kuvittelet vaan. Kukaan ei ajattele susta mitään jos meet baariin. Jos et sitä usko niin ole sitten kotona aina ja always.

Kavereista on haittaa jos iskee naisia. Kaverit tulee aina siihen pilamaan saumat koska ovat kateellsia jos itse pääsee juttelee naisille.

minä kirjoitti:

Kavereista on haittaa jos iskee naisia. Kaverit tulee aina siihen pilamaan saumat koska ovat kateellsia jos itse pääsee juttelee naisille.

Kyllä se asia on vaan niin, että ne kaverit täytyy olla nuorella miehellä aina mukana, jos sieltä baareista meinaa naisseuraa joskus löytää. Jos yksin sinne baareihin lähtee, niin silloin ei kyllä ainakaan pysty naisiin tutustumaan, kun kaikki naiset ajattelevat aina kaikkea negatiivista niistä yksinäisistä nuorista miehistä, eikä kukaan järkevä nainen halua tutustua joihinkin yksinäisiin luuserimiehiin, jotka ovat ilman kavereita baarissa.

Naiset sen sijaan voivat kyllä mennä ihan hyvin baareihin ilman kavereitakin, koska naisilla se yksin käyminen baareissa on ihan sallittua ja miehiä se ei niin haittaa, vaikka naisella ei olisikaan ketään kavereita siellä mukana.

minä kirjoitti:

Kavereista on haittaa jos iskee naisia. Kaverit tulee aina siihen pilamaan saumat koska ovat kateellsia jos itse pääsee juttelee naisille.

Totta.
Oma frendiporukka on just sitä itseänsä tuon asian suhteen, jopa ne varatutkin.
Aina puhuvat et kyllähän kaverin tarvii naista saada, edes joskus yöseuraksi jos ei muuten.
Mutta kuinkas ollakaan, sitten kun tosiaan tekee asialle jotain, niin kaverit ovat kyllä heti samantien ekoina vesittämässä yritystä ja ylipäätään kusemassa kintuille.
Tiedä sitten, mikä siinä on, kun ei pää kestä heillä vai eivätkö he vain tajua...
Muutin reilu 20v toiselle puolen Suomea, mutta tämän nuoruusporukan kanssa kyllä oli yleisesti ottaen ihan eri meininki.
Kaveria itseasiassa jeesattiinkin, jos tarvitsi. Kaveri kun bongasi jonkun kiinnostavan, niin äkkiä ohimennen toinen kävi vinkkaamassa tälle mimmille, et frendi on retkussa suhun, ujostelee vaan niin et olis parempi kun meet ite hänen juttusille. Etc etc. Ja hyvin toimi.'
No, kai tää on sitten eroa Keski-Suomen kasvateilla verrattuna Lounais-Suomeen.

No eipä sitä näin nuorena pysty oikein yksin baariin menemään, kun kuitenkin kaikki ihmiset ajattelisivat vaan siitä kaikkea negatiivista, jos ei olisi nuorella miehellä ketään kavereita siellä baarissa mukana.