Kuinka paljon hyväksytte miehen ja exän yhteydenpitoa?
miehen ex
minä
17292
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ihan niin paljon, kun yhteyttä haluavat pitää. Jos se minua liikaa häiritsee, lähden parisuhteesta. Toisen tekemisiä en aio kontrolloida.
No milloin ja miten se häiritsisi liikaa?
Hyväksyn miehen yhteydenpidon exään vain heidän lapsiaan koskevissa asioissa, enkä niitäkään kaikkea, esim. Jos ex käskee miestäni hänen kanssaan lasten jokaikiseen harrastusnäytökseen yms. Vedän pultit.
Häh? Eikö sun miehesi muka haluaisi mennä katsomaan lasten harrastuksia? Se on lapsille hyvin tärkeää, että molemmat vanhemmat on mukana heidän harrastuksissaan vaikka eronneet ovatkin. Oot kyllä tiukkis. Ne lapset ei katoa miehesi elämästä mihinkään, kulkevat aina hänen mukanaan, halusit tai et.
Pelottaako sua oikeasti, että miehelläsi olisi tunteita exää kohtaan vai mikä tuossa on takana?
No ei se välttämättä halua, mutta me mennään yhdessä menkööt ex oman miehensä kanssa. Mulla on omat periaatteeni, ne on eronnut, ei niiden kuulu enää yhdessä olla.
En hyväksy minäkään mieheni ja hänen entisen vaimonsa tapailua. Varsinkin, kun tämä nainen itse jättäjä ja pettäjä. On koko suhteemme ajan haukkunut minua lapsilleen ja miehelleni. Yrittää pilata meidän välimme. Keksii kaikenlaisia verukkeita, että saisi tapailla miestäni.Utelee lapsiltaan meidän asioita, itse ei kerro lapsiin liittyviä tärkeitä asioita. Lapset asuvat hänen kanssaan.
Minä taas kelpaan hoitamaan ja rahoittamaan mieheni ja hänen exänsä lapsia. Mutta en exän mielestä voi mennä 'hänen" lastensa esityksiä katsomaan, vaikka lapset haluaisivat
Oot tiukkis selvästi ex miehessä roikkuva pirullinen ex vaimo.
Joo, poikottiin ja kuriin. Toiset ei osaa päästää irti. Se ex mies tuntuukin niin ihanalta, kun kelpaa muillekin, eikä Se ruoho ollukkaan niin vihteetä aidan toisella puolen. Sitte pilataan exän uusi liitto, tunkemalla heidän elämäänsä.
Olen samaa mieltä siitä, että miehen on tietysti hyvä käydä lasten harrastusesityksissä yms. Mutta eihän sinne exän kanssa ole pakko mennä, vai? Eiköhän mies osaa mennä sinne yksinkin, tai nykyisen kumppanin kanssa? :) En minä ainakaan exäni kanssa yhdessä mene lastenkaan juttuihin, muuta kuin joskus todella harvoin. Molemmat kuljemme omien puolisoidemme kanssa tai itseksemme. Jos tapaamme, niin juttelemme kohteliaasti muutaman sanan lapsista. Ihan jees näin.
Pahustako se mulle kuuluu? Aikuisia ihmisiä, eivätköhän osaa hoitaa yhteydenpitonsa ilman, että olen laskemassa minuutteja :)
jos lapsista kyse voi käyttää vaikka koko päivän heidän asioistaan puhumiseen.. sukulaisista ei nyt ihan koko iltaa (kuitenkin naimisissa olleet, joten tiedän että heidän tilanteet kiinnostaa) ja onhan tuo yhteinen kummilapsi..
musta suhteessa pääsee näistä asioista parhaiten sillä että antaa pitää vapaasti yhteyttä, olen kertonut että jos "nuolaisee", lähden enkä taakse katsele, oli sitten ex tai joku ulkopuolinen, mies tietää että näin tulee käymään
Miten koet heidän henkisen suhteensa, eikö Se vaivaa?
ei tuon eron jälkeen jäänyt henkistä yhteyttä. joskus ihmettelen miten edes niin kauan yhdessä pysyivät. alussa melkein kauhistutti se heidän välinen katkeruus toisiaan kohtaan, mutta osaavat pitää sen kurissa lasten kuullen, ainakin täällä meidän päässä. ex testasi mut aikoinaan, mutta pistin hänelle asiat selviksi, sen verran luupää olen itsekkin. siihen tarvittiin yksi keskustelu nenäkkäin, ei mikään helppo keskustelu mutta tajusi mitä tarkoitin sanoillani.
tosiasiahan on että kun toisella kierroksella olevan kanssa menee yhteen, tulee suhteeseen mukaan toisen historia ja siihen kuuluvat ihmiset. se vaan on ymmärrettävä ja sen kanssa elettävä. se miten ero on hoidettu jälkeenpäin eronneiden omassa päässä, se on se ratkaiseva asia. jos vielä haikailee vanhan perään ei minusta saisi edes uuteen suhteeseen mennä, siinä rikkoo vain kolmannen ihmisen pidemmän päälle.
Mä en oikein ymmärrä tätä jauheaa kiukkua ex:stä. Ainakin minä erosin siksi, etten enää halunnut olla suhteessa siihen mieheen, niin mukava kuin tavallaan onkin. Mutta meidän suhde ei toiminut. Nyt toivon hänelle kaikkea hyvää ja onnea uudessa suhteessaan, onhan se jo yhteisen tyttäremmekin etu. Tekemisissä ollaa tytön asioiden takia, joskus työjutuissa, ja siinä se. Ei minulla ole halua komentaa miestä mihinkään, koskaan.
Mutta taas en voi sietää sitä jos oma uusi kumppanini yrittää asettaa rajoja siihen miten vanhemmuuteni haluan hoitaa eron jälkeen. Vanhemmuus ex:n kanssa jatkuu, vaikka avioliitto ei. Kumppanin tehtävä on tukea toista, ja vanhemmuus on, tai ainakin pitäisi olla, suurin asia ja vastuu ihmisen elämässä. Siihen ei saa puuttua oman epävarmuutensa tai erilaisten näkemysten takia. Se on vain asia joka on saatav hoitaa niin kuin itse parhaaksi näkee.
Jos taas mies on valmis ja halukas hyppäämään entisen vaimonsa komentelujen mukaan, ei ero voi mielestäni olla ihan loppuun käsitelty miehelläkään. Jos entinen vaimo haukkuu ja tekee kiusaa, asiasta voi puhua ymmärryksellä lasten kanssa tai aikka varat aikaa perheneuvolaan, loppupeleissä vaikka lastenvalvojalle tapaamisjärjestelyjen muuttamiseksi. Lasten etu on se, ettei entiset puolisot hauku toisiaan tai uusia kumppaneita. Ja sitä en ymmärrä miten voi olla muka niin vaikeaa toimia lasten edun mukaisesti. Aikuisten ihmisten pitäisi pystyä käsittelemään omat tunteensa ihan itsekseen tai keskenään. Lapsia niihin sotkematta.
Riippuu mikä existä. Jos se on lasten äiti niin ole koittanut kannustaa miestäni kehittämään paremman suhteen lasten äitiin koska minusta vanhempien hyvä toimeentuleminen on lasten kannalta parasta. Valitettavasti näin ei ole tapahtunut. Sitten on muut exät. Mies on yhteydessä heihinkin ihan hyvässä hengessä. Sitte on THE EX! Oikea exien exä. Suuri rakkaus joka jätti. Vieläkin miehelle tulee tippa linssiin kun kuulee heidän biisinsä vaikka erosta on 5 vuotta. On sitäkin ohimennen nähnyt ja facessa ja puhelimessa joskus juttelevat. Ei se erityisemmin häiritse. Mies työstää vieläkin eroa joka oli todella kipeä.Hän oli vain se suuri rakkaus johon rakastui ensisilmäyksellä ja jonka kanssa tuli juteltua heti ensi tapaamisella tuntikausia, jonka takia ajettiin satoja kilometreja viikossa vain muutaman tunnin tähden, hän joka oli ihana, seksikäs ja täydellinen. Minä taas... öh ihan vastakohta. Mun takia ei ole vaivaa nähty eikä nähdä.Häissämme nähtiin juuri vihkimisseremoniassa ja sitten mies katosi. Hääyötäkään ei yhdessä vietetty. Oli jossain ryyppäämässä kavereittensa kanssa. Tästä suhteessa on suuret tunteet kaukana.
Exät kuuluvat menneisyyteen ja ei ole tarvetta pitää yhteyttä. Yhteisten lasten asioissa tietysti ollaan tekemisissä. Siis en hyväksy muuta. Näin meillä on sovittu puolin ja toisin.