Olen liikuntarajoitteinen ilman apuvälineitä eikä sairauttani näe päälle päin. Vain kivuliaina aikoina sen saattaa huomata hitautena.
Seksuaalisuuteen tämä ei vaikuta.
Työelämässä en enään pärjää vaikka haluaisin.
Olen nelikymppinen ja ihan nätti naisellinen nainen.
Haluaisin kovin aidon parisuhteen ja hellyyttä jakaa. Yhdenillan ehdottelijoita on vuosien varrella riittänyt mutta ei ole mun juttu alkuunkaan.
Kertokaa miehet suoraan,olenko oikeassa että jo valmiiksi "viallinen" pelottaa.
En itse täydellistä miestä halua koska aina elämä tuo ikäviäkin yllätyksiä matkan varrella.
Seksuaalisuuteen tämä ei vaikuta.
Työelämässä en enään pärjää vaikka haluaisin.
Olen nelikymppinen ja ihan nätti naisellinen nainen.
Haluaisin kovin aidon parisuhteen ja hellyyttä jakaa. Yhdenillan ehdottelijoita on vuosien varrella riittänyt mutta ei ole mun juttu alkuunkaan.
Kertokaa miehet suoraan,olenko oikeassa että jo valmiiksi "viallinen" pelottaa.
En itse täydellistä miestä halua koska aina elämä tuo ikäviäkin yllätyksiä matkan varrella.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä tässä yksin joutuu olemaan ikuisesti.
Moi"Ikisinkku".Mä olen kaiketi jääräpää enkä millään halua uskoa lopullista itsekseen oloa.Voisitko kertoa miksi itse olet tuota mieltä?
Minulla on vaikeita mielenterveyden häiriöitä, jotka vaikeuttavat huomattavasti elämääni. Myös ja varsinkin ihmissuhteita. Ehkä kaikki eivät sitä kestäisi, mutta yksin ei ole tarvinnut olla, vaikka omakin rima on korkealla. Syy tämänhetkiseen sinkkuuteeni on itsessäni, siis etten itse jaksaisi suhdetta nyt.
Uskon, että se haittaa vain, jos itse antaa haitata. Jos itse arvostaa itseään yhtä paljon, tai sen vuoksi enemmänkin, ja suhtautuu asiaan luontevasti ja huumorilla, se ei häiritse toistakaan. Jos sitä pitää taakkana ja vikana, muutkin ottavat sen niin.
"9 20"Kiva kun kirjoitit.Kelläpä oikeasti on pää kunnossa jos tutkimaan alettaisiin.Kun hoitaa itseään niin sehän on tärkeintä.On paljon hoitamattomia ihmisiä ja se suuri harmi. Elämästä on lupa nauttia.
Mä huomannut duunissa olevien väheksyvän mun kotona oloa.Sitä en tee todellakaan halusta vaan kun on pakko. En itsekkään työnantajana ottaisi terveydeltä jo valmiiksi epävarmaa työntekijää.
Juuri tämä seikka pistää yleensä laskimet toimimaan miehillä..Pakosta olen pienituloinen ja mahdollinen eläke huono.
En etsi elättäjää vaan elämänkumppania mutta eipä mua uskota.
Sen verran itse aion edelleenkin valikoida etten kaipaa elämääni miestä joka haluaa vain ottaa hyödyn yhteiskunnalta vaikka voisi itse rahansa edes osittain ansaita.
Mulla edelleen toteuttamiskelpoisia"töitä" mielessä mutta taloudellisesti hyvin mitättömiä.
Olen tehnyt surutyön sairauteni kanssa ja joka ilta olen kiitollinen päivästä.
Olen saanut ison ja hyvän opetuksen elämältä. Kun menetin toimintakykyäni liikaa,tajusin silloin kuinka tärkeää olikaan olla joskus terve.Terveenä ollessani en uskonut sairastuvani lopullisesti.
En enään pidä mitään asiaa itsestäänselvyytenä.
Hyvää mieltä toivon kaikille palstalaisille : ).
Hups..livahti mun rekattu nikki, ei kylläkään ole käytössä eli so what ; ). Aloittaja olen juu ja kirjoitin viestin klo 20:02..
Ja en ole vuosiin käyttänyt alkoholia. En koe siitä tulevan itselleni riittävää mielihyvää. Kroppani ja mieleni pysyvät paremmassa kunnossa ilman.Nollaan itseäni muilla toimivilla keinoilla.
Tämäkin tekee pitkän miinuksen kohdalleni.
En ole tiukkapipo eli en juomista estele.Tietty kohtuuraja siinä kuitenkin..
Olen usean mielestä pelottava tästäkin syystä mutta kun en ole..