"Johanssonin ja hänen kollegansa professori Per Tunestalin keksinnön tärkeä osa on nanosekunnin viive moottorin sytytysjärjestelmässä.
- Viiveen seurauksena polttoaine ja ilma ehtivät sekoittua tarpeeksi ennen palamista, mikä estää todella kuumien lämpötilojen syntyä ja siitä seuraavan typpioksidin muodostumista. Nokea syntyy myös vähemmän.
Laboratorio-olosuhteissa tämä viive polttoaineen syötön ja palamisen välillä on tuottanut merkittäviä tuloksia.
- Verrattuna tavanomaisiin dieselprosessiin puhumme ihan eri suuruusluokista. Typpioksidin ja noen määrä vähenee 95 - 100 prosentilla, Tunestal kertoi.
Tunestalin mukaan heidän menetelmät voivat mullistaa kuorma-autojen maailmaa. Polttoainetehokkuus voisi parantua melkein 50 prosentilla ja puhtaammat moottorit eivät vaatisi katalysaattoria."
http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288705945937.html
Tuohan lupaa hyvää, mutta jos tuollaiset moottorit yleistyisi henkilöautoisssa, Suomessa nostaisivat heti bensan hintaa.
- Viiveen seurauksena polttoaine ja ilma ehtivät sekoittua tarpeeksi ennen palamista, mikä estää todella kuumien lämpötilojen syntyä ja siitä seuraavan typpioksidin muodostumista. Nokea syntyy myös vähemmän.
Laboratorio-olosuhteissa tämä viive polttoaineen syötön ja palamisen välillä on tuottanut merkittäviä tuloksia.
- Verrattuna tavanomaisiin dieselprosessiin puhumme ihan eri suuruusluokista. Typpioksidin ja noen määrä vähenee 95 - 100 prosentilla, Tunestal kertoi.
Tunestalin mukaan heidän menetelmät voivat mullistaa kuorma-autojen maailmaa. Polttoainetehokkuus voisi parantua melkein 50 prosentilla ja puhtaammat moottorit eivät vaatisi katalysaattoria."
http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288705945937.html
Tuohan lupaa hyvää, mutta jos tuollaiset moottorit yleistyisi henkilöautoisssa, Suomessa nostaisivat heti bensan hintaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vai että ihan nanosekunti. Sylinterissä tapahtuu muutamia kymmeniä sytytyksiä sekunnissa ja työtahti kestää ehkä sadasosasekunnin. Se on kymmenen miljoonaa nanosekuntia ja itse syttyminenkin kestää varmasti monia tuhansia nanosekunteja. On aivan turha kuvitella, että nesteen ruiskutusta voitaisiin säätää _yhden_ nanosekunnin tarkkuudella. Puhumattakaan että tuollaisella ajanhippusella olisi 95 % vaikutus päästöihin.
Jokin oivallus tässä varmaan on takana, mutta toimittajan väärinymmärrys heittää koko homman aivan huuhaan puolelle.
Joopa, kokemusta on kuplavolkkarista jossa oli jälkikäyntiä. Sekin kävi virta poiskytkettynä ja avain taskussa ilman sytytysjärjestelmän apua pitkään. Hellepäivänä kuumaksi ajettuna se pysyi dieselinä käynnissä minuutteja.
Olisit laittanut tankkiin löpöä niin olisi ollut halpaa ajoa.
Ei se mikään dieseli ollut. Hehkukupumoottoori se nyt lähinnä oli.
Ja mitähän järkeä siinä olisi syöttää bensaa dieselmoottoriin?
Jos bensaa syötetään dieselmoottoriin, se ei syty heti vaan hetken kuluttua. Olisikohan tässä nyt se kääntäjän/reportterin mainitsema nanosekunti?
Sitten kun se bensa syttyy, niin se leimahtaa kerralla ja äkillinen paineennousu kuuluu dieselmoottorin nakutuksena. Tätähän ei materiaalit kestä pitemmän päälle, senhän pitäisi olla jokaiselle jo selvä asia.
Niin että mikä se viisaus tässä ruåtsalaisen keksinnössä on?
Eiköhän se kestä bensan palamisen yhtä hyvin kuin dieselinkin. Varmaan tehty muitakin muutoksia, mutta ilmeisesti aika vähällä päässeet. Hyvähän se vaan on jos onnistuu, säästyy polttoainetta eikä ole sytytyshuolia., vaikka harvemmin niitä nykyisissä bensamoottoreissakaan.
Kyllä se palamisen kestää, mutta ei räjähtelyä pitemmän päälle. Eli liian nopeaa palamista, detonointia. Pikkuisen metallurgian perustietoja niin tiedät miten ja miksi.
Jos sähkösytytyshuolet jäävät pois, tilalle tulee ruiskuhuolet. Tavalliset diesellaitteet eivät siedä bensaa kun siitä puuttuu se voiteluominaisuus. Ja kylmäkäynnistys kuitenkin sähkösytytteisenä?
Kallista säästöä tulee. Vaan mitä siinä muutenkaan säästyy?