Erota vai ei?

Olemme seurustelleet muutaman vuoden ja viimeisen niistä elänyt kaukosuhteessa, nähty on kumminkin melkein joka viikko. Olen suhteemme aikana jo muutaman kerran ihastunut toiseen ja tämän vuoden aikana se kävi taas. Tämän toisen kanssa tuntuu olevan paljon yhteistä ja näemme myös useammin kuin poikaystäväni kanssa. En ole pettänyt fyysisesti enkä koskaan tekisi sitä. Tämä toinen ei enää jaksa odottaa päätöstäni erosta, kun olen sitä jo niin pitkään jahkannut ja vaihtanut, joten tällä hetkellä emme ole yhteyksissä. Olemme sopineet poikaystäväni kanssa, että yritämme vielä ja jos ei tunnu hyvältä niin sitten antaa olla. Aina kun ollaan yhdessä, olen iloinen ja kaikki sujuu hyvin, mutta kun olen yksin, samat epäilykset täyttävät mielen ja ikävöin tätä toista. En ymmärrä mikä minua vaivaa, miksen voi vain keskittyä ylläpitämään suhdettani, joka on kuitenkin ns. "paperilla" hyvä: ei ole ollut pettämistä, väkivaltaa, mustasukkaisuutta (aiheetonta) tai muutakaan negatiivista. Ainut, mikä ei toimi on seksi, mutta syytän tästä itseäni: miten se voisikaan toimia, jos ihastun toisiin ja käyttäydyn näin epäreilusti. Tällä hetkellä ainut, mitä toivon on että saisin mielenrauhan ja saisin omat epäilykseni ja ahdistuksen loppumaan, mutta en tiedä miten.

Muilla kokemuksia ihastumisesta toiseen tai eropäätöksestä ylipäätään?
2198
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Kyllä sinä olet jo henkisesti pettänyt poikaystävääsi, jos ihastut muihin. Ja kun olet ihastunut johon kuhun muuhun, niin kyllä ne seksuaaliset halusikin varmasti kohdistuvat häneen ennemmin kuin nykyiseen poikaystävääsi ja siksi teillä ei seksi toimi. Ehkä sun kannattaa tehdä se palvelus nykyiselle poikaystävällesi, että päästät hänet irti suhteestanne etsimään sitä hänelle oikeampaa ihmistä. Ei kannata pitää toista ihmistä ns. "pahan" päivän varana ja etsiä siinä ohessa sitä oikeaa. Ja omatuntosikin olisi varmaan tyytyväisempi, jos panostat täpöllä yhteen ihmiseen kerrallaan. Itse olen suhteissani kokenut sekä jättäjän ( itse ihastunut) sekä jätetyn ( poikaystävä ihastui) roolin. Ihastuminen toiseen on antanut mulle sen voiman päästä irti hankalasta suhteesta, jolla ei ollut tulevaisuutta. Mutta kun tulin itse jätetyksi toisen naisen vuoksi, se kirpaisi tosi syvältä ja pisti vihaamaan sekä kyynelkanavat virtaamaan pitkäksi aikaa. Monen kuukauden surutyön jälkeen osasin selittää itselleni, miksi meitä ei ollut sitten tarkoitettu toisillemme. Ja nyt monen vuoden päästä muistelen häntä kuitenkin lämmöllä, vaikka ero tulikin.

Äänestä

et saa nykyisestä suhteesta mitä haluat ja tarvitset,auttaisko juttelu,ei ehkä noin suoraan mutta tottapuhuen toisille on sanottava hyvinkin suoraan!jos toisella on huono itsetunto en kertoisi sinuna ihastuksista mutta jos ei ota ymmärtääkseen parempi sekin kuin sekava suhteen lopetus.toiselle voi tulla olo ettei hän kelpaa ja kaikki johtuu siitä ettet sinä ole tyytyväinen,puhukaa kerro mitä konkreettisesti toivot suhteelta,sen voi tehdä mukavastikin jutustellen.oletko miettinyt mitä haluat vielä kokea,haluatko lapsia tän miehen tai naisen kanssa,miten monta vuotta sinulla on ns.peliaikaa?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


help1 kirjoitti:

Olemme seurustelleet muutaman vuoden ja viimeisen niistä elänyt kaukosuhteessa, nähty on kumminkin melkein joka viikko. Olen suhteemme aikana jo muutaman kerran ihastunut toiseen ja tämän vuoden aikana se kävi taas. Tämän toisen kanssa tuntuu olevan paljon yhteistä ja näemme myös useammin kuin poikaystäväni kanssa. En ole pettänyt fyysisesti enkä koskaan tekisi sitä. Tämä toinen ei enää jaksa odottaa päätöstäni erosta, kun olen sitä jo niin pitkään jahkannut ja vaihtanut, joten tällä hetkellä emme ole yhteyksissä. Olemme sopineet poikaystäväni kanssa, että yritämme vielä ja jos ei tunnu hyvältä niin sitten antaa olla. Aina kun ollaan yhdessä, olen iloinen ja kaikki sujuu hyvin, mutta kun olen yksin, samat epäilykset täyttävät mielen ja ikävöin tätä toista. En ymmärrä mikä minua vaivaa, miksen voi vain keskittyä ylläpitämään suhdettani, joka on kuitenkin ns. "paperilla" hyvä: ei ole ollut pettämistä, väkivaltaa, mustasukkaisuutta (aiheetonta) tai muutakaan negatiivista. Ainut, mikä ei toimi on seksi, mutta syytän tästä itseäni: miten se voisikaan toimia, jos ihastun toisiin ja käyttäydyn näin epäreilusti. Tällä hetkellä ainut, mitä toivon on että saisin mielenrauhan ja saisin omat epäilykseni ja ahdistuksen loppumaan, mutta en tiedä miten.

Muilla kokemuksia ihastumisesta toiseen tai eropäätöksestä ylipäätään?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu