Veneilijät pulassa, 14 m/s tuulessa ?

Joo. Kieltämättä hieman erikoiselta tuntuu tuollainen lähtöalueella törmäily ja veneiden rikkominen. 14--15 m/s puuskissa on toki kutosille ja Louhille aika paljon, mutta osaavissa käsissä ei pitäisi olla suuria ongelmia tai vaaroja.

Turhaa törmäilyä kirjoitti:

Joo. Kieltämättä hieman erikoiselta tuntuu tuollainen lähtöalueella törmäily ja veneiden rikkominen. 14--15 m/s puuskissa on toki kutosille ja Louhille aika paljon, mutta osaavissa käsissä ei pitäisi olla suuria ongelmia tai vaaroja.

Lue lisää

14 m/s on enemmän kuin mihin veneet on suunniteltu, niin kuutoset kuin kasitkin. Itse kuutosen pinnassa olleena tiedän, miten helpolla virhe tapahtuu kovassa tuulessa noilla veneillä. Myös havaintovirheen teko on hyvin helppoa, erityisesti starttialueella ja erityisesti, kun siellä on useamman luokan veneitä. Kaikkiaan niitä törmäilyjä tapahtuu harvoin. Nyt törmäyksen molemmissa osapuolissa oli osaavaa porukkaa, jos olivat vakiomiehistöillä liikkeellä.

En tietenkään tiedä, millainen törmäys tapahtui, mutta toisen takastaagiin osuminen on helpoin tapa saada naapurin masto alas. Ja niillä mastoilla ja niillä kallistuskulmilla ylettää nappaamaan sen hekin kauempaakin.

Se oli Luna, vain parin vuoden ikäinen kasi. Masto oli ehjän näköinen, mutta siihen tuli halkeama. Eli olisi ehkä hyvinkin tullut alas, jos sillä takaisin olisi yrittänyt purjehtia.

Keli oli ihan tarkasti kovan tuulen varoituksinern nähtävissä aamun ennusteessa, joka oli kaikkien käytettävissä ennen kisaa. Kuten hyvin havainnoit, ei ollut monta venettä silloin vesillä.

Miksi siis veneillä lähdetään seilaamaan, peräti kisaamaan, keliin, "joka on aivan muuta kuin se, mihin ne on tarkoitettu"?

Kyse ei siis ollut yllättävästä sääilmiöstä merellä. Niitähän sattuu, ja silloin voi tulla vaurioita taitavillekin purjehtijoille.

..."Silti joku Tallinasta tulija kaatoi mastonsa. Sen täytyy sisältää tumpelointia, kilpaveneet ovat eri kastissa vaurioherkkyytensä kanssa. "...

Ei vättämättä. Mulla meni masto viikko ennen juhannusta kevyessä kelissä Tallinan edustalla. Ei sisältänyt tumpelointia vaan materiaalivian. Kelastaagin vanttiruuvi oli viallinen ja murtui. Se oli päällepäin ihan ehjän oloinen eikä valuvikaa voinut havaita ennen kuin se katkesi.

Miksi mennä? kirjoitti:

Keli oli ihan tarkasti kovan tuulen varoituksinern nähtävissä aamun ennusteessa, joka oli kaikkien käytettävissä ennen kisaa. Kuten hyvin havainnoit, ei ollut monta venettä silloin vesillä.

Miksi siis veneillä lähdetään seilaamaan, peräti kisaamaan, keliin, "joka on aivan muuta kuin se, mihin ne on tarkoitettu"?

Kyse ei siis ollut yllättävästä sääilmiöstä merellä. Niitähän sattuu, ja silloin voi tulla vaurioita taitavillekin purjehtijoille.

Lue lisää

Kisaan mentiin, koska se oli kilpailukalenterissa ja lautakunta lähti järjestämään lähtöä täysin edellytykset täyttävässä tuulessa. Sitä päätöstä ei tehdä ennusteen, vaan vallitsevien olosuhteiden mukaan. Ja kuten sanottu, eivät olosuhteet poikkeuksellisilta näyttäneet. Viimeksi viikko ennen juhannusta tultiin pois radalta melkein eilisen kaltaisissa oloissa ilman kummempia kalustovaurioita.

Miksi mennä? kirjoitti:

Keli oli ihan tarkasti kovan tuulen varoituksinern nähtävissä aamun ennusteessa, joka oli kaikkien käytettävissä ennen kisaa. Kuten hyvin havainnoit, ei ollut monta venettä silloin vesillä.

Miksi siis veneillä lähdetään seilaamaan, peräti kisaamaan, keliin, "joka on aivan muuta kuin se, mihin ne on tarkoitettu"?

Kyse ei siis ollut yllättävästä sääilmiöstä merellä. Niitähän sattuu, ja silloin voi tulla vaurioita taitavillekin purjehtijoille.

Lue lisää

Tapasin juuri yhden tuulen noustessa saaresta kotimatkalla olleen matkapurjehtijan. Hän kertoi kovan tuulen tulleen sellaisten puuskien saattamana, jotka hänen arvionsa mukaan olivat myrskyluokkaa.

havainto, ei ennuste kirjoitti:

Kisaan mentiin, koska se oli kilpailukalenterissa ja lautakunta lähti järjestämään lähtöä täysin edellytykset täyttävässä tuulessa. Sitä päätöstä ei tehdä ennusteen, vaan vallitsevien olosuhteiden mukaan. Ja kuten sanottu, eivät olosuhteet poikkeuksellisilta näyttäneet. Viimeksi viikko ennen juhannusta tultiin pois radalta melkein eilisen kaltaisissa oloissa ilman kummempia kalustovaurioita.

Lue lisää

Eli kilpailuorganisaatio tietää aamulla ilmatieteenlaitosta paremmin, millaista keliä kisan aikana myöhemmin samana päivänä on tulossa.

Hyvä pojat!

:-)

-Mika- kirjoitti:

..."Silti joku Tallinasta tulija kaatoi mastonsa. Sen täytyy sisältää tumpelointia, kilpaveneet ovat eri kastissa vaurioherkkyytensä kanssa. "...

Ei vättämättä. Mulla meni masto viikko ennen juhannusta kevyessä kelissä Tallinan edustalla. Ei sisältänyt tumpelointia vaan materiaalivian. Kelastaagin vanttiruuvi oli viallinen ja murtui. Se oli päällepäin ihan ehjän oloinen eikä valuvikaa voinut havaita ennen kuin se katkesi.

Lue lisää

Olitko juuri uusinut tuon? Mitä materiaalia oli tuo vanttiruuvi? Mulla on itsellä pari menossa vaihtoon. Voitko antaa vinkkiä millaista ei kannata laittaa?

Tietoa on kirjoitti:

Eli kilpailuorganisaatio tietää aamulla ilmatieteenlaitosta paremmin, millaista keliä kisan aikana myöhemmin samana päivänä on tulossa.

Hyvä pojat!

:-)

Lue lisää

Ei, vain sen hetkisen tilanteen mukaan mennään. Ennusteen perusteella ainoastaan päätetään, kuinka pitkä lykkäys viestitetään, jos on mitattu liian kova tuuli. Kilpailua eletään tunti tunnilta, ei päivä päivältä. Ehdittiin nytkin ajamaan useimmissa luokissa yksi lähtö ennen tuulen nousua.

Ennusteet ovat vain ennusteita, eivätkä koskaan tunnin tarkkoja. Ja luvattu 14 m/s on kovin usein vain 12 m/s ja kisat pidetään, toisinaan sitten toisin päin. Tuulirajat taas ovat luokkakohtaisia. Eikä ennuste nytkään kertonut niistä alun todella voimakkaista puuskista.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Olitko juuri uusinut tuon? Mitä materiaalia oli tuo vanttiruuvi? Mulla on itsellä pari menossa vaihtoon. Voitko antaa vinkkiä millaista ei kannata laittaa?

Ei ollut ihan uusi, noin 8 vuotta vanha. Happoteräksinen.
Uusi on samaa materiaalia.... vaikka pronnista mulle kyllä suositeltiin.

Tuollaista vauriota on vaikea (ellei mahdoton) ennustaa. Ruuvi katkesi ihan kierreosan juuresta, siiis ei hitsauksesta tms. Murtumakohta näyttää suunnilleen rosteriselta vain ihan ulkopinnasta, keskellä on materiaali mustanruskeaa ja ryynimäistä.... outoa. Valmistajaa en enää muista, mutta ei ollut mikään biltema tms halpisruuvi.

yllättävä vai ei kirjoitti:

Tapasin juuri yhden tuulen noustessa saaresta kotimatkalla olleen matkapurjehtijan. Hän kertoi kovan tuulen tulleen sellaisten puuskien saattamana, jotka hänen arvionsa mukaan olivat myrskyluokkaa.

Lue lisää

Ennen muinoin tällaiset sääilmiöt kutsuttiin rintaman ylitykseksi. Nykyään merisääennusteistakin on tyhmennetty tällaiset kuvaukset pois.

Seurasin Harmajan ja Eestiluodon raportointia ja suurin näkemäni puuskalukema oli 17 m/s. Siitä on vielä reilusti matkaa myrskylukemiin. Suomessa määritelmä on 21 m/s keskituuli 10 minuutin jakson aikana ja ulkomailla peräti 24 m/s.
Tulin myös katsoneeksi Sipoon selältä tulevia purjeveneitä, joista osa meni myötäisessä ihan täysin purjein kunnes väylän kapeikossa huomasivat että ohjaaminen olikin jo hieman haasteellista. Oikeassa myrskyssä purjeita olisi vähennetty jo enemmänkin.
Ehkä seassa oli joitakin yli 21 m/s puuskiakin, mutta myrskystä puhuminen on kyllä liioittelua.

akvavitis kirjoitti:

Ennen muinoin tällaiset sääilmiöt kutsuttiin rintaman ylitykseksi. Nykyään merisääennusteistakin on tyhmennetty tällaiset kuvaukset pois.

Seurasin Harmajan ja Eestiluodon raportointia ja suurin näkemäni puuskalukema oli 17 m/s. Siitä on vielä reilusti matkaa myrskylukemiin. Suomessa määritelmä on 21 m/s keskituuli 10 minuutin jakson aikana ja ulkomailla peräti 24 m/s.
Tulin myös katsoneeksi Sipoon selältä tulevia purjeveneitä, joista osa meni myötäisessä ihan täysin purjein kunnes väylän kapeikossa huomasivat että ohjaaminen olikin jo hieman haasteellista. Oikeassa myrskyssä purjeita olisi vähennetty jo enemmänkin.
Ehkä seassa oli joitakin yli 21 m/s puuskiakin, mutta myrskystä puhuminen on kyllä liioittelua.

Lue lisää

Onko joku puhunut myrskystä? Sanottiin nimenomaan erittäin voimakkaista puuskista rintaman reunassa. Arvio oli veneestä, jossa ei ollut tuulimittaria, mutta erittäin pitkän linjan kokemus. Puuskat ovat tietenkin hyvin paikallisia ja vaikka arvio läheltä Mustaa Hevosta olisi oikea, samanlaisia ei välttämättä satu sääasemille. Ei ehkä tietenkään kilpailualueellekaan.

akvavitis kirjoitti:

Ennen muinoin tällaiset sääilmiöt kutsuttiin rintaman ylitykseksi. Nykyään merisääennusteistakin on tyhmennetty tällaiset kuvaukset pois.

Seurasin Harmajan ja Eestiluodon raportointia ja suurin näkemäni puuskalukema oli 17 m/s. Siitä on vielä reilusti matkaa myrskylukemiin. Suomessa määritelmä on 21 m/s keskituuli 10 minuutin jakson aikana ja ulkomailla peräti 24 m/s.
Tulin myös katsoneeksi Sipoon selältä tulevia purjeveneitä, joista osa meni myötäisessä ihan täysin purjein kunnes väylän kapeikossa huomasivat että ohjaaminen olikin jo hieman haasteellista. Oikeassa myrskyssä purjeita olisi vähennetty jo enemmänkin.
Ehkä seassa oli joitakin yli 21 m/s puuskiakin, mutta myrskystä puhuminen on kyllä liioittelua.

Lue lisää

Tultiin sunnuntaina Onäsistä Karhusaareen. Alunperin oli tarkoitus vetäistä suoraan Sipoon selän yli, mutta tuuli oli sen verran puuskaista ja repivää, että mentiin suosiolla Kalkkirannan kautta sisäväylälle ja rättien sijaan koneella. Parempi näin perheen kanssa.

Ne pari purkkaria mitä näin selällä tulivat pelkällä keulapurjeella.

-Mika- kirjoitti:

..."Silti joku Tallinasta tulija kaatoi mastonsa. Sen täytyy sisältää tumpelointia, kilpaveneet ovat eri kastissa vaurioherkkyytensä kanssa. "...

Ei vättämättä. Mulla meni masto viikko ennen juhannusta kevyessä kelissä Tallinan edustalla. Ei sisältänyt tumpelointia vaan materiaalivian. Kelastaagin vanttiruuvi oli viallinen ja murtui. Se oli päällepäin ihan ehjän oloinen eikä valuvikaa voinut havaita ennen kuin se katkesi.

Lue lisää

Hyvä, että meni kevyessä tuulessa.

kuka puhui? kirjoitti:

Onko joku puhunut myrskystä? Sanottiin nimenomaan erittäin voimakkaista puuskista rintaman reunassa. Arvio oli veneestä, jossa ei ollut tuulimittaria, mutta erittäin pitkän linjan kokemus. Puuskat ovat tietenkin hyvin paikallisia ja vaikka arvio läheltä Mustaa Hevosta olisi oikea, samanlaisia ei välttämättä satu sääasemille. Ei ehkä tietenkään kilpailualueellekaan.

Lue lisää

Tulimme sunnuntaina keskipäivän aikaan Onaksesta Lauttasaareen. Tuulimittari veneessä näytti kovimmillaan 37 solmua juuri tuolla lähelllä Mustaa Hevosta. Puuskat aika pitkiä. Tasainen tuuli varmaan tunnin verran 26-30 solmua.
Isopurje tuli nostettua Onaksen rauhassa enkä ruvennut niissä puuskissa reivaamaan, kun tuntui menevän ihan ok. Kyllä tietysti vähemmilläkin purjeilla olisi pärjännyt.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Olitko juuri uusinut tuon? Mitä materiaalia oli tuo vanttiruuvi? Mulla on itsellä pari menossa vaihtoon. Voitko antaa vinkkiä millaista ei kannata laittaa?

Toistaiseksi kaikki rikien tekijät ovat minulle eri puolilla maailmaa suositelleet yhtäpitävästi happoteräs/pronssi yhdistelmää. Vanttiruuvi siis pronssia ja sisäosat eli kierretapit aisia. Kierteisiin suosittelevat Tef-Gel- nimistä ainetta, mikä onkin toiminut hyvin.
Katkeamiseen taas on monta selitysta mutta edellä mainittu voisi olla metallin väsyminen. Pienikin liike lopulta katkaisee metallin. Vrt paperiklemmarin katkaisu nitkuttamalla. Katketessa ei tarvitsé ola kova keli.

Seppomartti kirjoitti:

Toistaiseksi kaikki rikien tekijät ovat minulle eri puolilla maailmaa suositelleet yhtäpitävästi happoteräs/pronssi yhdistelmää. Vanttiruuvi siis pronssia ja sisäosat eli kierretapit aisia. Kierteisiin suosittelevat Tef-Gel- nimistä ainetta, mikä onkin toiminut hyvin.
Katkeamiseen taas on monta selitysta mutta edellä mainittu voisi olla metallin väsyminen. Pienikin liike lopulta katkaisee metallin. Vrt paperiklemmarin katkaisu nitkuttamalla. Katketessa ei tarvitsé ola kova keli.

Lue lisää

Tuollaiset pitää sitten kai laittaa. Et muuten ollut viime kesänä tyytyväinen spinnuni plokien kiinnitykseen. Kelpaako nyt:

http://tinyurl.com/kf7krn2

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Tuollaiset pitää sitten kai laittaa. Et muuten ollut viime kesänä tyytyväinen spinnuni plokien kiinnitykseen. Kelpaako nyt:

http://tinyurl.com/kf7krn2

Lue lisää

Näyttää Harkenin Carbo plokilta ja melko pieneltä. 57 mm vai peräti 40 mm? 40 ei varmasti kestä kunnon spinnurevittelyä ja 57 saattaa myös olla rajoilla. 57 suositeltu työkuorma on sentään vain 360 kg ja murtolujuus 1080 kg, Tuohon plokiin tulee köyden veto 2-kertaisena eli kovin kovaa ei tarvitse vinssillä vääntää, jotta 360 kg ylittyy.

Oma vene on toki paljon isompi, mutta Carbo 75 räjähti rikki ko. paikalta. Sen työkuorma 550 kg ja murtolujuus 1650 kg.

Kiinnitys kestää varmasti, jos on vain kunnolla lasikuidussa kiinni. Pienimmänkin tuollaisen helan työkourma on toista tonnia.

Joakim1 kirjoitti:

Näyttää Harkenin Carbo plokilta ja melko pieneltä. 57 mm vai peräti 40 mm? 40 ei varmasti kestä kunnon spinnurevittelyä ja 57 saattaa myös olla rajoilla. 57 suositeltu työkuorma on sentään vain 360 kg ja murtolujuus 1080 kg, Tuohon plokiin tulee köyden veto 2-kertaisena eli kovin kovaa ei tarvitse vinssillä vääntää, jotta 360 kg ylittyy.

Oma vene on toki paljon isompi, mutta Carbo 75 räjähti rikki ko. paikalta. Sen työkuorma 550 kg ja murtolujuus 1650 kg.

Kiinnitys kestää varmasti, jos on vain kunnolla lasikuidussa kiinni. Pienimmänkin tuollaisen helan työkourma on toista tonnia.

Lue lisää

57 mm Carbo se on. Tuon löysin FE83.orgista ohjeistettuna. Ja se porukka nyt ajelee ihan eri keleillä spinnulla. Mitä olisi pitänyt laittaa?

FF 27 Charlotta kirjoitti:

57 mm Carbo se on. Tuon löysin FE83.orgista ohjeistettuna. Ja se porukka nyt ajelee ihan eri keleillä spinnulla. Mitä olisi pitänyt laittaa?

Minä taisin tuolla aikoinaan kirjoittaa, että Carbo 57 riittää. Ei ollut kovinkaan miellyttävä tuon plokin hajoaminen, varsinkin kun se tapahtui perheen kanssa. Sen jälkeen olen kyllä suositellut vahvempia plokeja. Tuntuuhan noita hajoavan myös FE83:ssa.

Harken Carbo-sarja on melko hentoa ja herkkää, ei ole tarkoitettu suurille kuormille. Ko. ploki on yksi kovimmille veneessä joutuvista. Laittaisin siihen metallikuorisen plokin.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

57 mm Carbo se on. Tuon löysin FE83.orgista ohjeistettuna. Ja se porukka nyt ajelee ihan eri keleillä spinnulla. Mitä olisi pitänyt laittaa?

Oletko käynyt kisailemassa? Kannattaa käydä. Toun kokoisesss veneessä pärjää 2 hengellä.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

57 mm Carbo se on. Tuon löysin FE83.orgista ohjeistettuna. Ja se porukka nyt ajelee ihan eri keleillä spinnulla. Mitä olisi pitänyt laittaa?

Itse olen tykästynyt räikkäplokeihin. Ne auttavat paljon, kun pitää skuuttia kädessä. Aika kovassakin jaksaa pitää, vaikka kiristäminen ei onnistuisikaan. Joskus tekee mieli löysätä skuutti vinssiltä hetkeksi. Harkenilla on aika isoja saatavilla, tosin kalliita. Tuohon ei tarvi suurimmat olla.

Joakim1 kirjoitti:

Minä taisin tuolla aikoinaan kirjoittaa, että Carbo 57 riittää. Ei ollut kovinkaan miellyttävä tuon plokin hajoaminen, varsinkin kun se tapahtui perheen kanssa. Sen jälkeen olen kyllä suositellut vahvempia plokeja. Tuntuuhan noita hajoavan myös FE83:ssa.

Harken Carbo-sarja on melko hentoa ja herkkää, ei ole tarkoitettu suurille kuormille. Ko. ploki on yksi kovimmille veneessä joutuvista. Laittaisin siihen metallikuorisen plokin.

Lue lisää

Tilasin Lewmar Syncro D60. Työkuorma 800 kg ja murtolujuus 1600 kg. Sisukset terästä. Mitä tapahtui plokin hajoamisen jälkeen?

12+9 kirjoitti:

Oletko käynyt kisailemassa? Kannattaa käydä. Toun kokoisesss veneessä pärjää 2 hengellä.

Mulla ei ole kilpailuoikeutta ja spinnukin ylisuuri.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

57 mm Carbo se on. Tuon löysin FE83.orgista ohjeistettuna. Ja se porukka nyt ajelee ihan eri keleillä spinnulla. Mitä olisi pitänyt laittaa?

> Mitä olisi pitänyt laittaa?

Jos halvalla haluaa päästä niin:
http://www.pyacht.com/lewmar-72mm-synchro.htm
lew29927221BK
Lewmar 72MM SYNC BLOCK TOGHEAD BK
$32.27
Safe Working Load = 1100 kg
Tämä kestää taatusti, mutta kitkaa tietysti hieman on verrattuna parempiin. Noin pienessä veneessä siitä ei liene silti suurempaa haittaa.

Jos haluaa paremman kuulalaakeroidun niin:
http://www.pyacht.com/harken-75-mm-carbo-airblocks.htm
HAR2660
Harken 75mm Carbo AirBlock, Single
$70.93
max working load = 550 kg

Vaikka tuollainen hajoaa jossain vaiheessa 35 jalkaisessa, niin jos kerran kestää siinäkin (yli vuoden? ) kisakäyttöä kestää taatusti paljon pitempään 27 jalkaisessa, eli ehkäpä 10 vuotta.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Tilasin Lewmar Syncro D60. Työkuorma 800 kg ja murtolujuus 1600 kg. Sisukset terästä. Mitä tapahtui plokin hajoamisen jälkeen?

> Tilasin Lewmar Syncro D60. Työkuorma 800 kg ja murtolujuus 1600 kg.

Tuo työkuorma pätee 60mm Racing High Load Blocks plokille:
LEW29901611
Lewmar 60mm HL Single
$103.46

Mikä maksaa siis huomattavsti enemmän kuin tuo $32.27 maksava 72mm synchro, eikä se ole siis synchro ollenkaan, vaan racing mallistoa.

http://www.pyacht.com/lewmar-60mm-vf-blocks.htm
lew29901651
Lewmar 60mm Synchro Control Single Block
$52.50
Tämän SWL on vain 400 kg, eli selvästi liian vähän, eikä juuri ollenkaan parannusta sinulla ennestään olleeseen 57mm carboniin!!!
Toivottavasti et tätä siis tilannut tuohon käyttöön, etkä ainakaan yli hintaan!

näin käytännössä kirjoitti:

> Tilasin Lewmar Syncro D60. Työkuorma 800 kg ja murtolujuus 1600 kg.

Tuo työkuorma pätee 60mm Racing High Load Blocks plokille:
LEW29901611
Lewmar 60mm HL Single
$103.46

Mikä maksaa siis huomattavsti enemmän kuin tuo $32.27 maksava 72mm synchro, eikä se ole siis synchro ollenkaan, vaan racing mallistoa.

http://www.pyacht.com/lewmar-60mm-vf-blocks.htm
lew29901651
Lewmar 60mm Synchro Control Single Block
$52.50
Tämän SWL on vain 400 kg, eli selvästi liian vähän, eikä juuri ollenkaan parannusta sinulla ennestään olleeseen 57mm carboniin!!!
Toivottavasti et tätä siis tilannut tuohon käyttöön, etkä ainakaan yli hintaan!

Lue lisää

Jaa, onhan siellä tällainenkin :
http://www.lewmar.com/\products.asp?t=2&id=9041&lid=27856&u=kg
Part Number: 29926001BK

SWL = 800 kg
Paljonko maksoi ilman postikuluja / kpl ja mistä ostit ?

eiku näin kirjoitti:

Jaa, onhan siellä tällainenkin :
http://www.lewmar.com/\products.asp?t=2&id=9041&lid=27856&u=kg
Part Number: 29926001BK

SWL = 800 kg
Paljonko maksoi ilman postikuluja / kpl ja mistä ostit ?

Lue lisää

24,5 e/kpl svb:llä. Kellään tarvetta käyttämättömille D57 Harken Carboille?

näin käytännössä kirjoitti:

> Tilasin Lewmar Syncro D60. Työkuorma 800 kg ja murtolujuus 1600 kg.

Tuo työkuorma pätee 60mm Racing High Load Blocks plokille:
LEW29901611
Lewmar 60mm HL Single
$103.46

Mikä maksaa siis huomattavsti enemmän kuin tuo $32.27 maksava 72mm synchro, eikä se ole siis synchro ollenkaan, vaan racing mallistoa.

http://www.pyacht.com/lewmar-60mm-vf-blocks.htm
lew29901651
Lewmar 60mm Synchro Control Single Block
$52.50
Tämän SWL on vain 400 kg, eli selvästi liian vähän, eikä juuri ollenkaan parannusta sinulla ennestään olleeseen 57mm carboniin!!!
Toivottavasti et tätä siis tilannut tuohon käyttöön, etkä ainakaan yli hintaan!

Lue lisää

Kannattaako spinnuskuutissa ylipäätään käyttää kuulalaakeroituja plokeja? Lujuus on paljon heikompi eikä kitkalla pitäisi olla kovin suurta merkitystä kun plokeja on vain yksi, toisin kuin taljasovelluksissa.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Tilasin Lewmar Syncro D60. Työkuorma 800 kg ja murtolujuus 1600 kg. Sisukset terästä. Mitä tapahtui plokin hajoamisen jälkeen?

Hajoaminen tapahtui siten, että kuului pamaus, näin jotain lentävän kauas ohi spinnun (onneksi ei läpi!) veneen etuviistoon ja vene broachasi rajusti. Barberi oli irronnut rapulukosta, spinnuskuutti nojasi kaiteeseen (onneski oli peräkaiteen "sisällä", yksittäinen kaidetolppa ei varmasti olisi kestänyt), spinnupuomi painoi etustaagiin, sojotti yläviistoon (alagaija etukannella eli löystyi kun puomi pääsi eteen) ja oli todella pahan näköisesti banaanin muotoinen.

Kun perheen sai sisältä auttamaan, saatiin spinnu alas ja lopulta ainoaksi vahingoksi jäi ko. ploki ja hampaansa sileäksi kulutttanut barberin rapulukko. Plokista puuttui toinen kylki ja kaikki sisuskalut.

Tuo tapahtui lähtiessä ylittämään Ahvenanmerta. Tuuli oli saaristossa vain 4-5 m/s ja oli nyt noussut 9 m/s paikkeille ja kääntynyt lenssistä slööriksi. Ihan mukavasti mentiin 9 solmua ennen ko. tapahtumaa, mutta toisaalta oli hyvä saada spinnu alas, sillä Ahvenanmerellä tuulta oli 12-13 m/s (selvästi yli luvatun) ja aallokko yllättävän isoa.

Joakim1 kirjoitti:

Hajoaminen tapahtui siten, että kuului pamaus, näin jotain lentävän kauas ohi spinnun (onneksi ei läpi!) veneen etuviistoon ja vene broachasi rajusti. Barberi oli irronnut rapulukosta, spinnuskuutti nojasi kaiteeseen (onneski oli peräkaiteen "sisällä", yksittäinen kaidetolppa ei varmasti olisi kestänyt), spinnupuomi painoi etustaagiin, sojotti yläviistoon (alagaija etukannella eli löystyi kun puomi pääsi eteen) ja oli todella pahan näköisesti banaanin muotoinen.

Kun perheen sai sisältä auttamaan, saatiin spinnu alas ja lopulta ainoaksi vahingoksi jäi ko. ploki ja hampaansa sileäksi kulutttanut barberin rapulukko. Plokista puuttui toinen kylki ja kaikki sisuskalut.

Tuo tapahtui lähtiessä ylittämään Ahvenanmerta. Tuuli oli saaristossa vain 4-5 m/s ja oli nyt noussut 9 m/s paikkeille ja kääntynyt lenssistä slööriksi. Ihan mukavasti mentiin 9 solmua ennen ko. tapahtumaa, mutta toisaalta oli hyvä saada spinnu alas, sillä Ahvenanmerellä tuulta oli 12-13 m/s (selvästi yli luvatun) ja aallokko yllättävän isoa.

Lue lisää

Varsin epämiellyttävä tapahtumaketju. Eikö tuossa ole olemassa mahdollisuus myös etustaagin katkeamiselle? Porkkalan selällä 8(9) slöörillä aloin epäilemään vanhojen plokieni kestävyyttä ja varmistin luuvartin puolen skuutin napsauttamalla peräköyden haan sen ympärille ja sitomalla köyden kaiteen takaa tiukalle. Ilmeisesti ei ollut yhtään liioiteltu toimenpide.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Varsin epämiellyttävä tapahtumaketju. Eikö tuossa ole olemassa mahdollisuus myös etustaagin katkeamiselle? Porkkalan selällä 8(9) slöörillä aloin epäilemään vanhojen plokieni kestävyyttä ja varmistin luuvartin puolen skuutin napsauttamalla peräköyden haan sen ympärille ja sitomalla köyden kaiteen takaa tiukalle. Ilmeisesti ei ollut yhtään liioiteltu toimenpide.

Lue lisää

En usko, että etustaagia saa spinnupuomilla tai skuutilla poikki, mutta spinnupuomin kyllä saa melko helpostikin poikki.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Mulla ei ole kilpailuoikeutta ja spinnukin ylisuuri.

Kun kiinnostusta virittelyyn kuitenkin on. Liity seuraan ja hae lys todistus.

näin käytännössä kirjoitti:

> Mitä olisi pitänyt laittaa?

Jos halvalla haluaa päästä niin:
http://www.pyacht.com/lewmar-72mm-synchro.htm
lew29927221BK
Lewmar 72MM SYNC BLOCK TOGHEAD BK
$32.27
Safe Working Load = 1100 kg
Tämä kestää taatusti, mutta kitkaa tietysti hieman on verrattuna parempiin. Noin pienessä veneessä siitä ei liene silti suurempaa haittaa.

Jos haluaa paremman kuulalaakeroidun niin:
http://www.pyacht.com/harken-75-mm-carbo-airblocks.htm
HAR2660
Harken 75mm Carbo AirBlock, Single
$70.93
max working load = 550 kg

Vaikka tuollainen hajoaa jossain vaiheessa 35 jalkaisessa, niin jos kerran kestää siinäkin (yli vuoden? ) kisakäyttöä kestää taatusti paljon pitempään 27 jalkaisessa, eli ehkäpä 10 vuotta.

Lue lisää

Harkenin 75 ploki räikällä ja Bartonin vastaava ilman räikkää ovat kestäneet puuskissa ainakin 30 solmua 100m2 spinnulla. Heittoploki on räjähtänyt spinnuskuutissa. Speksejä en viitsi etsiä mutta vahvuus on kuin Rols Roycen "riittävä" pikkuveneille. Spinnupuomi menee tosiaan poikki kuin tulitikku vanttiin osuessa. Ainakin 3 kpl mennyt. Kansikiinnitys veneessäni on sama kuin Charlottassa. Kestää ellei ole sandwich.

seppomartti kirjoitti:

Harkenin 75 ploki räikällä ja Bartonin vastaava ilman räikkää ovat kestäneet puuskissa ainakin 30 solmua 100m2 spinnulla. Heittoploki on räjähtänyt spinnuskuutissa. Speksejä en viitsi etsiä mutta vahvuus on kuin Rols Roycen "riittävä" pikkuveneille. Spinnupuomi menee tosiaan poikki kuin tulitikku vanttiin osuessa. Ainakin 3 kpl mennyt. Kansikiinnitys veneessäni on sama kuin Charlottassa. Kestää ellei ole sandwich.

Lue lisää

Eikös sinulla ole tuplaskuutit? Silloin suurimman kuorman köyden eli suojan puolen gaijan plokissa ei ole kuin hyvin loiva kulma. Yksillä skuuteilla takakulman plokeissa on lähes 180 asteen kulma ja kuorma plokissa on moninkertainen tuplaskuutteihin verrattuna. Leen skuuttiin ei tule läheskään samanlaista vetoa.

seppomartti kirjoitti:

Harkenin 75 ploki räikällä ja Bartonin vastaava ilman räikkää ovat kestäneet puuskissa ainakin 30 solmua 100m2 spinnulla. Heittoploki on räjähtänyt spinnuskuutissa. Speksejä en viitsi etsiä mutta vahvuus on kuin Rols Roycen "riittävä" pikkuveneille. Spinnupuomi menee tosiaan poikki kuin tulitikku vanttiin osuessa. Ainakin 3 kpl mennyt. Kansikiinnitys veneessäni on sama kuin Charlottassa. Kestää ellei ole sandwich.

Lue lisää

30 solmua apparenttia 100 neliön spinnulla tietää jo aerodynaamisen voiman osuudeksi noin 14,3 kN eli 1460 kg lämpimässä ilmassa, kylmemmässä vielä enemmän.
Jos tuosta 30% tulee alakulmiin, tekee sekin jo 437 kg köyteen, eli 180 asteen kulmassa 874 kg plokiin.
Todellisuudessa spinnussa tulee aerodynaamisen voiman lisäksi myös vetojännitystä kankaaseen, mikä kasvattaa todellista plokivoimaa lasketusta arvosta varsinkin tuulen puolella.
75 mm carbo ei sitä kestä mitenkään (työkuorma vain 550 kgf ), mutta 75mm AirBlock malleille 3230...3232 se ei ole vielä mitään, sillä niiden työkuorma on 5000 lbs eli 2268 kgf eli 22,2 kN.
Taidat nyt siis sotkea nuo keskenään.

näin käytännössä kirjoitti:

> Mitä olisi pitänyt laittaa?

Jos halvalla haluaa päästä niin:
http://www.pyacht.com/lewmar-72mm-synchro.htm
lew29927221BK
Lewmar 72MM SYNC BLOCK TOGHEAD BK
$32.27
Safe Working Load = 1100 kg
Tämä kestää taatusti, mutta kitkaa tietysti hieman on verrattuna parempiin. Noin pienessä veneessä siitä ei liene silti suurempaa haittaa.

Jos haluaa paremman kuulalaakeroidun niin:
http://www.pyacht.com/harken-75-mm-carbo-airblocks.htm
HAR2660
Harken 75mm Carbo AirBlock, Single
$70.93
max working load = 550 kg

Vaikka tuollainen hajoaa jossain vaiheessa 35 jalkaisessa, niin jos kerran kestää siinäkin (yli vuoden? ) kisakäyttöä kestää taatusti paljon pitempään 27 jalkaisessa, eli ehkäpä 10 vuotta.

Lue lisää

Harkenin 75 mm räikkäploki on hajonnut vedosta Inferno 29säkin

mikä kestää mikä ei kirjoitti:

30 solmua apparenttia 100 neliön spinnulla tietää jo aerodynaamisen voiman osuudeksi noin 14,3 kN eli 1460 kg lämpimässä ilmassa, kylmemmässä vielä enemmän.
Jos tuosta 30% tulee alakulmiin, tekee sekin jo 437 kg köyteen, eli 180 asteen kulmassa 874 kg plokiin.
Todellisuudessa spinnussa tulee aerodynaamisen voiman lisäksi myös vetojännitystä kankaaseen, mikä kasvattaa todellista plokivoimaa lasketusta arvosta varsinkin tuulen puolella.
75 mm carbo ei sitä kestä mitenkään (työkuorma vain 550 kgf ), mutta 75mm AirBlock malleille 3230...3232 se ei ole vielä mitään, sillä niiden työkuorma on 5000 lbs eli 2268 kgf eli 22,2 kN.
Taidat nyt siis sotkea nuo keskenään.

Lue lisää

Täytyi ihan katsoa plokia: Harken 75 C muttei tuotenumeroa eli empä tiedä mikä räikkäploki. Kulmat tuplaskuuteilla eivät vinsseille tosiaankaan ole 180 vaan pikemminkin 60-80. Squallissa yöllä puuskat on 30-35 kts ja apparentti tietenkin alle 30 kun vene pysyy pysntyssä vain myötäiseen. Tahallaan tuskin kukaan spinnulla siihen keliin ajaa.Ylikuormituksessa minun plokit ovat pettäneet metallikehikosta, kehrä kallistunut ja ploki levinnyt. Liian leveällä koydellä kehrä on haljennut- toistaiseksi vain falleissa.

Tavallinen venevakuutus ei yleensä korvaa kisassa tulevia vahinkoja. Kutosella tai kasilla harvoin ollaan huvipurjehduksella, ja silloin veneen pitäisi lisäksi olla rekisteröity.

Joten eiköhän tässäkin tapauksessa maksajat ole jossakin muualla kuin tavallisten venevakuutusten ottajien parissa, kuten kuuluukin.

Paljon enemmän muuten maksat kilpapurjehtijoiden kuluja, jos satut olemaan köliveneilijänä jäsen kilpapurjehduksesta innostuneessa seurassa, kuten vaikka HSS:lä tai HSK:ssa. Jälkimmäisessä puhutaan jo satojen eurojen pakollisesta "kisailusponsoroinnista" per kölivene.

Tuskin maksat kirjoitti:

Tavallinen venevakuutus ei yleensä korvaa kisassa tulevia vahinkoja. Kutosella tai kasilla harvoin ollaan huvipurjehduksella, ja silloin veneen pitäisi lisäksi olla rekisteröity.

Joten eiköhän tässäkin tapauksessa maksajat ole jossakin muualla kuin tavallisten venevakuutusten ottajien parissa, kuten kuuluukin.

Paljon enemmän muuten maksat kilpapurjehtijoiden kuluja, jos satut olemaan köliveneilijänä jäsen kilpapurjehduksesta innostuneessa seurassa, kuten vaikka HSS:lä tai HSK:ssa. Jälkimmäisessä puhutaan jo satojen eurojen pakollisesta "kisailusponsoroinnista" per kölivene.

Lue lisää

Kilpailuun osallistuvilta veneiltä vaaditaan vakuutus. Yleensä kilpailuissa tapahtuvista purje- ja rikivaurioista peritään korotettu omavastuu. Vakuutusyhtiöt muistavat lisäksi pitää puolensa ja periä sen mukaan vakuutusmaksuja. Ja onhan ne veneet rekisteröity, monet vain jättävät numerot vähemmän näkyville tai kokonaan piiloon.

Omakin seurani hyvin aktiivinen kilpailutoiminnassa. Eivätkä kilpailuihin osallistumattomat maksa yhtään ylimääräistä siitä. Saavat silti parempaa palvelua sekä seuralta että kaupungilta, koska satamia ylläpitää urheilu- ja ulkoiluvirasto. Eikä näytä olevan puutetta jäsenistä sen enempää HSS:llä kuin HSK:llakaan. Hyvin toimivat seurat vetävät puoleensa.

etkä maksakaan kirjoitti:

Kilpailuun osallistuvilta veneiltä vaaditaan vakuutus. Yleensä kilpailuissa tapahtuvista purje- ja rikivaurioista peritään korotettu omavastuu. Vakuutusyhtiöt muistavat lisäksi pitää puolensa ja periä sen mukaan vakuutusmaksuja. Ja onhan ne veneet rekisteröity, monet vain jättävät numerot vähemmän näkyville tai kokonaan piiloon.

Omakin seurani hyvin aktiivinen kilpailutoiminnassa. Eivätkä kilpailuihin osallistumattomat maksa yhtään ylimääräistä siitä. Saavat silti parempaa palvelua sekä seuralta että kaupungilta, koska satamia ylläpitää urheilu- ja ulkoiluvirasto. Eikä näytä olevan puutetta jäsenistä sen enempää HSS:llä kuin HSK:llakaan. Hyvin toimivat seurat vetävät puoleensa.

Lue lisää

Kuten sanoin, kilpapurjehdusta harrastavassa seurassa köliveneilijät maksavat veneilystään paljon enemmän kukn matkapurjehdusseurassa. Vastineeksi eivät yleensä saa parempaa palvelua, koska seuran painotukset ovat nimenomaan kilpapurjehtijoiden palvelemisessa.

Ei tässä mitään vikaa ole. Kukin valitsee seuransa vapaasti itse, mutta hintavertailu kannattaa tehdä, koska erot ovat varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat todella suuria.

Tuskin maksat kirjoitti:

Kuten sanoin, kilpapurjehdusta harrastavassa seurassa köliveneilijät maksavat veneilystään paljon enemmän kukn matkapurjehdusseurassa. Vastineeksi eivät yleensä saa parempaa palvelua, koska seuran painotukset ovat nimenomaan kilpapurjehtijoiden palvelemisessa.

Ei tässä mitään vikaa ole. Kukin valitsee seuransa vapaasti itse, mutta hintavertailu kannattaa tehdä, koska erot ovat varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat todella suuria.

Lue lisää

Yksi seura keskittyy ylläpitämään laituria, eikä muita kuluja ole. Toinen vetää toimintaa laajalla rintamalla kerhotaloineen ja saaritukikohtineen. Kuluja ja maksuja on enemmän. Mutta eivät ne kulut kilpapurjehdustoiminnasta tule, ne maksavat kilpailijat itse. Vai onko osoittaa jonkun seuran budjetista kilpailemisen subventointia?

eroa on, totta kirjoitti:

Yksi seura keskittyy ylläpitämään laituria, eikä muita kuluja ole. Toinen vetää toimintaa laajalla rintamalla kerhotaloineen ja saaritukikohtineen. Kuluja ja maksuja on enemmän. Mutta eivät ne kulut kilpapurjehdustoiminnasta tule, ne maksavat kilpailijat itse. Vai onko osoittaa jonkun seuran budjetista kilpailemisen subventointia?

Lue lisää

HSK:n kallis uusi kerhotalo on pääosin kilpapurjehtijoiden käytössä. Hyöty matkapurjehtijoille on olematon. Saarten ylläpidon kustannukset eivät olemerkittävän suuret. Sen sijaan kerhotalon rakentamiseksi otettu laina on kerhon liikevaihtoon ja talon tuottoihin suhteutettuna valtava.

Käytännössä kirjoitti:

HSK:n kallis uusi kerhotalo on pääosin kilpapurjehtijoiden käytössä. Hyöty matkapurjehtijoille on olematon. Saarten ylläpidon kustannukset eivät olemerkittävän suuret. Sen sijaan kerhotalon rakentamiseksi otettu laina on kerhon liikevaihtoon ja talon tuottoihin suhteutettuna valtava.

Lue lisää

Saarten hyöty kilpapurjehtijoille on tasan nolla. Ja jos ylläpitokustannukset eivät tähtitieteelliset olisikaan, niissä on kiinni melkoisen huima omaisuus. Eikä se ylläpitokaan ilmaista ole.

Missäs seuran kaikille jäsenille avoimet tilaisuudet pidetään? Ilman omaa panostusta ja ilman urheiluseuratoimintaa ei satamakaan olisi sellainen kuin on. Se kerhotalo on sitä omaa panostusta.