peilin merkitys

hmph..?

Kun katsot peiliin, mitä siellä näet?

19

252

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • nopsyko

      Joskus näen hohtavat silmät !

      • hmph..?

        hmm.. pitkälle menneen baari-illan jälkeen aamulla ne kieltämättä hohkaavat kummasti siellä peilissä.. ainakin täälläpäin maailmaa


    • Marikapaskanaama

      ruman idiootin

    • oppia ikä kaikki

      terveen ja ajoittain narsistisen naisen. Kun sen myöntää niin voi paremmin :)

      • Tässä kun tähän koneelle vielä istahdin illan myöhäistunteina niitä näitä miettien ja lueskelin noita sitä silmällä pitäen että löytyisikö jotain joka antaisi aihetta vastata niin mieleeni muistui tämä aloitus...

        "Kun katsot peiliin, mitä siellä näet? "

        niin, tässä päivänä muutamana kun töissä otettiin valokuvia henkilöstökorttia varten ja kuvan nähdessäni hämmästelin, että miten pieni ihminen minä olenkaan...

        Sen jälkeen katsellut peilistäkin itseäni sillä silmällä ja huomannut saman asian...en ole koskaan asiaa/itseäni siltä kantilta ajatellutkaan...

        Enkä ny tarkoita pelkästään fyysistä olemustani vaan jotain sellaista tuntemusta omasta pienuudestani...minä kun aina olen kuvitellut fyysisestä pienuudestani huolimatta olevani "suuri ja vahva" ihminen, joka kestää mitä vaan...

        Tää ny vaan tällaista ajatuksen virtaa, koska asialla on itselleni merkitystä, se oma pienuuden tunne sai minut ajattelemaan, että minun pitäisi olla tuolle peilistä katsovalle ihmiselle paljon armollisempi...

        No joku voi ajatella että liittykö tämä höpinä ny narsismiin mitenkään, mutta jostain syystä ny teki mieli laittaa tämä kokemus vastaukseksi tähän...


    • Itseään arvostelevan

      Itseään arvostelevan naisen : ]. Nyt näen siellä onnellisen naisen kun olen laihtunut...

      • Vai sanoisinko oik.

        Vai sanoisinko oikeammin tyytyväisemmän.


      • parantumattomasti
        Vai sanoisinko oik. kirjoitti:

        Vai sanoisinko oikeammin tyytyväisemmän.

        Tyytyväisen laihtumisen tulokseen, eikö niin? Mutta onnellisenko? Sitä voi pohtia tarkemmin.

        Itse laihduin muutamassa kuukaudessa huomattavan paljon, mutta voin henkisesti pahemmin kuin koskaan, koska jouduin näyttelemään vahvempaa ja sisukkampaa kuin olinkaan. Laihtumisen syynä enemmän varmaan petetyksi tuleminen kuin fyysinen sairaus, joka valtasi alaa pala palalta. Myöhemmin painoa tuli takaisin, joka helpotti fyysistä sairauttani ja samaan aikaan voin henkisesti paremmin kuin koskaan, sillä pettäminen loppui ja parisuhdeongelma ratkesi.

        Onnellisuuteni ei ollut kiloissani kiinni, sen huomasin, sillä kaiken kurjuuden keskellä tuntui pahalta, kun ihmiset kehuivat ulkomuotoani ja samaan aikaan sisälläni velloi tuska uskottomuudesta. Hymy kasvoillani oli väkinäinen, ihmisten täytyi huomata, mutta vain ihmisen kuori kiinnosti.


      • parantumattomasti kirjoitti:

        Tyytyväisen laihtumisen tulokseen, eikö niin? Mutta onnellisenko? Sitä voi pohtia tarkemmin.

        Itse laihduin muutamassa kuukaudessa huomattavan paljon, mutta voin henkisesti pahemmin kuin koskaan, koska jouduin näyttelemään vahvempaa ja sisukkampaa kuin olinkaan. Laihtumisen syynä enemmän varmaan petetyksi tuleminen kuin fyysinen sairaus, joka valtasi alaa pala palalta. Myöhemmin painoa tuli takaisin, joka helpotti fyysistä sairauttani ja samaan aikaan voin henkisesti paremmin kuin koskaan, sillä pettäminen loppui ja parisuhdeongelma ratkesi.

        Onnellisuuteni ei ollut kiloissani kiinni, sen huomasin, sillä kaiken kurjuuden keskellä tuntui pahalta, kun ihmiset kehuivat ulkomuotoani ja samaan aikaan sisälläni velloi tuska uskottomuudesta. Hymy kasvoillani oli väkinäinen, ihmisten täytyi huomata, mutta vain ihmisen kuori kiinnosti.

        "ihmisten täytyi huomata, mutta vain ihmisen kuori kiinnosti. "

        Niin tarkoitus ei ny ollu viedä keskustelua pelkästään noihin ulkoisen olemuksen kysymyksiin vaikka itsekin sillä aloitin kommentoimalla fyysistä kokoani, mutta itselleni tosiaan kun näin oman pienuuteni ensin kuvassa...

        Niin se johti enemmänkin sellaiseen kokonaisvaltaiseen ihmisen pienuuden kokemukseen...vaikea omin sanoin selittää tuntemuksiaan , mutta jos ajatukseni paremmin tulee ymmärretyksi niin lainaan Jenni Haukion runokirjan teemaa...

        "Ihminen on pieni ”havunneulanen maailmassa”. Pienuus tekee kipeää, mutta silti havunneulasella ja hiekansirullakin on merkitystä ainakin sille itselleen."

        http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/kulttuuri/jenni_haukio_runoilee_ihmisen_pienuudesta


      • Kuulostat siltä,
        parantumattomasti kirjoitti:

        Tyytyväisen laihtumisen tulokseen, eikö niin? Mutta onnellisenko? Sitä voi pohtia tarkemmin.

        Itse laihduin muutamassa kuukaudessa huomattavan paljon, mutta voin henkisesti pahemmin kuin koskaan, koska jouduin näyttelemään vahvempaa ja sisukkampaa kuin olinkaan. Laihtumisen syynä enemmän varmaan petetyksi tuleminen kuin fyysinen sairaus, joka valtasi alaa pala palalta. Myöhemmin painoa tuli takaisin, joka helpotti fyysistä sairauttani ja samaan aikaan voin henkisesti paremmin kuin koskaan, sillä pettäminen loppui ja parisuhdeongelma ratkesi.

        Onnellisuuteni ei ollut kiloissani kiinni, sen huomasin, sillä kaiken kurjuuden keskellä tuntui pahalta, kun ihmiset kehuivat ulkomuotoani ja samaan aikaan sisälläni velloi tuska uskottomuudesta. Hymy kasvoillani oli väkinäinen, ihmisten täytyi huomata, mutta vain ihmisen kuori kiinnosti.

        Kuulostat siltä, että identiteettisi kannalta laihtuminen ei ollut sinulle hyväksi. Minä taas olen ollut hoikan sorttinen aina, joten ne muutamat liikakilot eivät todellakaan sopineet minulle. Lihomiseni oli hyvinkin tunnesyömisen tulosta narsistin jälkeen.

        Nyt kun olen päässyt hänestä, olen pystynyt laihduttamaan ja siis huomioimaan itseni, koska tuo on minulle erittäin tärkeää. Olen tyytyväisempi näin. Onnellinen olen aika-ajoin. Olin onnellinen myös muutama kilo sitten silloin tällöin. Mutta nyt olen huomattavasti tyytyväisempi ja toivorikkaampi. Minua ei todellakaan kilot pue... Toisille sopii paremmin...


      • parantumattomasti
        Kuulostat siltä, kirjoitti:

        Kuulostat siltä, että identiteettisi kannalta laihtuminen ei ollut sinulle hyväksi. Minä taas olen ollut hoikan sorttinen aina, joten ne muutamat liikakilot eivät todellakaan sopineet minulle. Lihomiseni oli hyvinkin tunnesyömisen tulosta narsistin jälkeen.

        Nyt kun olen päässyt hänestä, olen pystynyt laihduttamaan ja siis huomioimaan itseni, koska tuo on minulle erittäin tärkeää. Olen tyytyväisempi näin. Onnellinen olen aika-ajoin. Olin onnellinen myös muutama kilo sitten silloin tällöin. Mutta nyt olen huomattavasti tyytyväisempi ja toivorikkaampi. Minua ei todellakaan kilot pue... Toisille sopii paremmin...

        Ei identiteetillä ole tässä sijaa, sillä olin nuoruudessani erittäin laiha, lääkäri epäili siihen aikaan anorektikoksi. Kyse vain sattui olemaan sellaisista geeneistä, ei muusta. Laihtuminen aiheutti vain paratumattoman sairauteni kannalta tilanteen vaikeutumisen, joka lisäsi nimenomaan fyysistä pahoinvointia.

        Peilin mainitseminen tällä palstalla aiheuttaa kaaoksen, mutta itseni olen sieltä aina nähnyt naisellisena ja itseeni tyytyväisenä naisena. Välillä on uuma ollut tosi pieni ja välillä suurempi, mutta siellä se kuitenkin on aina ollut. Tähän asti olen pukeutunut kuten ikäiseni pukeutuvat ja ollut ylpeä siitä aikuisesta naisesta, en halua kilpailla tyttärieni kanssa pukeutumalla liian tyttömäisesti.


      • Ymmärrän toki, jos
        parantumattomasti kirjoitti:

        Ei identiteetillä ole tässä sijaa, sillä olin nuoruudessani erittäin laiha, lääkäri epäili siihen aikaan anorektikoksi. Kyse vain sattui olemaan sellaisista geeneistä, ei muusta. Laihtuminen aiheutti vain paratumattoman sairauteni kannalta tilanteen vaikeutumisen, joka lisäsi nimenomaan fyysistä pahoinvointia.

        Peilin mainitseminen tällä palstalla aiheuttaa kaaoksen, mutta itseni olen sieltä aina nähnyt naisellisena ja itseeni tyytyväisenä naisena. Välillä on uuma ollut tosi pieni ja välillä suurempi, mutta siellä se kuitenkin on aina ollut. Tähän asti olen pukeutunut kuten ikäiseni pukeutuvat ja ollut ylpeä siitä aikuisesta naisesta, en halua kilpailla tyttärieni kanssa pukeutumalla liian tyttömäisesti.

        Ymmärrän toki, jos kerran asia on noin kuin kuvailet. Tuo on tärkeää s i n u l l e ja tietenkin on hyvä että olet nyt terveempi. Terveys on tärkeintä mitä ihmisellä on, ainakin suurinpiirtein.

        On olemassa sinun asiat ja minun asiat ja muiden asiat... tuon kun jaksaisimme muistaa. Minä olen joutunut kilpailutilanteeseen yksin jäätyäni.. en nyt tietenkään tytärten kanssa, mutta omassakin ikäluokassani. En pyri samaan painoon mitä oli nuoruudessa, mutta lähemmäs kuitenkin. Ja tuolla on todellakin tekemistä minun onneni kanssa. Vaikka se ei nyt suoraan onnea tuo, mutta kyllä minun liikakiloni voivat minun onneni edessä ollakin. Tuota ei voi varmaksi tietää, mutta kuten jo sanoin, minulle eivät sovi.

        Ei peilin mainitseminen aiheuta kaaosta, jos puhutaan oikeasti peilistä.. ainakaan minun mielessäni. Ihan kiva puheenaihe vaihteeksi näinkin. Siellä peilissä saa nähdä symbolista pienuutta, suuruuttaa... ihan kuinka vain.

        Minua ärsyttää sellaiset kommentit kuin "katso peiliin", joita kirjoittavat humalaiset ehkä kaljoittelusta onnensa saavat, eivätkä viitsi lukea edes juttuja eivätkä tutustua aiheeseen, vaan tavan takaa vain toistavat tuota mandraansa, kun eivät muuta osaa.

        Peilitellään : ).


      • parantumattomasti
        Ymmärrän toki, jos kirjoitti:

        Ymmärrän toki, jos kerran asia on noin kuin kuvailet. Tuo on tärkeää s i n u l l e ja tietenkin on hyvä että olet nyt terveempi. Terveys on tärkeintä mitä ihmisellä on, ainakin suurinpiirtein.

        On olemassa sinun asiat ja minun asiat ja muiden asiat... tuon kun jaksaisimme muistaa. Minä olen joutunut kilpailutilanteeseen yksin jäätyäni.. en nyt tietenkään tytärten kanssa, mutta omassakin ikäluokassani. En pyri samaan painoon mitä oli nuoruudessa, mutta lähemmäs kuitenkin. Ja tuolla on todellakin tekemistä minun onneni kanssa. Vaikka se ei nyt suoraan onnea tuo, mutta kyllä minun liikakiloni voivat minun onneni edessä ollakin. Tuota ei voi varmaksi tietää, mutta kuten jo sanoin, minulle eivät sovi.

        Ei peilin mainitseminen aiheuta kaaosta, jos puhutaan oikeasti peilistä.. ainakaan minun mielessäni. Ihan kiva puheenaihe vaihteeksi näinkin. Siellä peilissä saa nähdä symbolista pienuutta, suuruuttaa... ihan kuinka vain.

        Minua ärsyttää sellaiset kommentit kuin "katso peiliin", joita kirjoittavat humalaiset ehkä kaljoittelusta onnensa saavat, eivätkä viitsi lukea edes juttuja eivätkä tutustua aiheeseen, vaan tavan takaa vain toistavat tuota mandraansa, kun eivät muuta osaa.

        Peilitellään : ).

        "On olemassa sinun asiat ja minun asiat ja muiden asiat... tuon kun jaksaisimme muistaa. "

        Ohje on hyvä, mutta toimimaton kolmiodraamassa, jossa pakostikin astutaan toisen reviirille. Väistämättä tulee eteen tilanteita, joissa ne sinun, minun ja muiden asiat sekoittuvat, vaikka ei haluaisi kuulla ja tietää toisten asioista mitään, on vain pakko. Kolmiodraamassa arvostellaan ja lytätään henkilöitä purkaen omia pettymyksiä toisten kannettaviksi. Käyttäydytään siten kuin itse olisi täysin syytön tapahtumaan ja vailla vastuuta. Syyllistetään narsismista, vaikka kyse on narsismin kaltaisista luonteenpiirteistä tai vain yksinkertaisesti luonteiden sopimattomuudesta toisiinsa. Äkisti se narsismiin sairastuminen tapahtuu, jos se syntyy vasta silloin, kun toinen jättää, jonka jälkeen alkaa puntarointi ja vaihe, miksi en riittänyt.

        Elämä antaa kokemuksia, joita ei edes haluaisi vastaanottaa, mutta sillä tavalla meistä jokaisesta muokkautuu sellainen kuin oli tarkoitettu. Jokin merkittävä tehtävä minulla on jäljellä, kun en menehtynyt ja tämä uskottomuuskriisi piti vielä kokea.


      • Ei se viisaus "sinun
        parantumattomasti kirjoitti:

        "On olemassa sinun asiat ja minun asiat ja muiden asiat... tuon kun jaksaisimme muistaa. "

        Ohje on hyvä, mutta toimimaton kolmiodraamassa, jossa pakostikin astutaan toisen reviirille. Väistämättä tulee eteen tilanteita, joissa ne sinun, minun ja muiden asiat sekoittuvat, vaikka ei haluaisi kuulla ja tietää toisten asioista mitään, on vain pakko. Kolmiodraamassa arvostellaan ja lytätään henkilöitä purkaen omia pettymyksiä toisten kannettaviksi. Käyttäydytään siten kuin itse olisi täysin syytön tapahtumaan ja vailla vastuuta. Syyllistetään narsismista, vaikka kyse on narsismin kaltaisista luonteenpiirteistä tai vain yksinkertaisesti luonteiden sopimattomuudesta toisiinsa. Äkisti se narsismiin sairastuminen tapahtuu, jos se syntyy vasta silloin, kun toinen jättää, jonka jälkeen alkaa puntarointi ja vaihe, miksi en riittänyt.

        Elämä antaa kokemuksia, joita ei edes haluaisi vastaanottaa, mutta sillä tavalla meistä jokaisesta muokkautuu sellainen kuin oli tarkoitettu. Jokin merkittävä tehtävä minulla on jäljellä, kun en menehtynyt ja tämä uskottomuuskriisi piti vielä kokea.

        Ei se viisaus "sinun, minun ja hänen asioistaan" varmaan pädekään kaikessa... Toisaalta, eikö kolmiodraamassa juuri ole unohdettu jättää rauhaan jotain, mikä olisi ehkä pitänyt jättää rauhaan? On sekaannuttu liikaa.

        Hurja rakastuminen voi tehdä ihmisen hulluksi tilapäisesti. Sitä toimii kuin järkeä vailla mielessään vain yksi tavoite ja päämäärä. Itselläni aikoinaan kun rakastuin oikeaan narsistiin tahtoivat muut ihmiset unohtua. Nyt kun ajattelen tuota, niin ajattelen tosiaan olleeni aivan hullu. En ollut aviossa mutta muuta muistettavaa olisi ollut, itseni mukaan lukien. Asetin itsenikin hullun tavalla täysin vaaraan täysin kyseenalaiseen suhteeseen, jota en sokeudessani enää sellaiseksi ymmärtänyt.

        Tietenkin yleensä ollaan rakastuneita järkevämpään kohteeseen. Minä vain en ollut.


    • 88v. erkki

      Näen wanhan gubben, jonka juna on mennyt jo aikoja sitten. Kysyn siltä miks täällä vielä kuikuilet. Ei se vastaa, se on myöntymisen merkki.

      • "Näen wanhan gubben, jonka juna on mennyt jo aikoja sitten. Kysyn siltä miks täällä vielä kuikuilet. Ei se vastaa, se on myöntymisen merkki. "

        Ihan en ny tiedä mitä erkki tuolla tarkoitat, mutta jostain syystä tekee mieli laittaa vastaukseksi tämä biisi...

        http://www.youtube.com/watch?v=kb_BwOMxWzY

        "kuunnellaan vaan taivasta vaikkei vastaakkaan..."


      • erkki g
        yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

        "Näen wanhan gubben, jonka juna on mennyt jo aikoja sitten. Kysyn siltä miks täällä vielä kuikuilet. Ei se vastaa, se on myöntymisen merkki. "

        Ihan en ny tiedä mitä erkki tuolla tarkoitat, mutta jostain syystä tekee mieli laittaa vastaukseksi tämä biisi...

        http://www.youtube.com/watch?v=kb_BwOMxWzY

        "kuunnellaan vaan taivasta vaikkei vastaakkaan..."

        En pidä H Harmasta ihmisenä. Ilkka Lipsanen parempi ehkä mut Pauli Hanhiniemi on symppis. Tämä jätkistä. Mehän ollaan sissejä kaikki.


      • erkki g kirjoitti:

        En pidä H Harmasta ihmisenä. Ilkka Lipsanen parempi ehkä mut Pauli Hanhiniemi on symppis. Tämä jätkistä. Mehän ollaan sissejä kaikki.

        "En pidä H Harmasta ihmisenä. Ilkka Lipsanen parempi ehkä mut Pauli Hanhiniemi on symppis. Tämä jätkistä. Mehän ollaan sissejä kaikki."

        No minä ns. valitsen biisit tänne ennemmänkin sanoituksen yms. perusteella kuin esittäjän, mutta Hanhiniemestä persoonana tykkään minäkin...

        Mutta tuohon loppulauseesi "Mehän ollaan sissejä kaikki" liittyen niin mieleen juolahti tämä biisi...

        http://www.youtube.com/watch?v=FzAGZzkr_ds

        ja ennenku joku ehtii vetää hernettä nenään typeristä juutuubbilinkeistä, niin musiikkillakin voi monesti ilmaista asioita tai jopa vaikuttaa omaan tunnetilaansa...


    • pacc

      En tiedä mutta se oksettaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä

      Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla
      Maailman menoa
      598
      2107
    2. Sinä. Just sinä.

      Palataan ajassa taaksepäin vuosi tai kaksi. Mitä tekisit toisin jos voisit?
      Ikävä
      105
      1053
    3. Hotellille löytyi ostaja....

      Tämän päivän Kainuun Sanomissa oli uutinen, että pesänhoitajan mukaan Hotelli Kainuu myydään ensiviikolla. Hieno homma,
      Kuhmo
      18
      987
    4. Saana airola ja. muusikko spekulaatiota

      Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki
      Yhteiskunta
      4
      867
    5. Onko se loukkaavaa

      Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k
      Ikävä
      101
      845
    6. Miten kuvaisit tunteitasi

      tällä hetkellä?
      Ikävä
      79
      785
    7. Onko kaivattusi seinäruusu?

      Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai
      Ikävä
      50
      749
    8. Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen

      Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?
      Ikävä
      87
      727
    9. Tiedätkö kaivattusi musiikkimaun?

      Minkälaisesta musiikista hän pitää?
      Ikävä
      63
      715
    10. Moi, olen Lampunhenki

      Kerro toivomuksesi🏺
      Ikävä
      65
      563
    Aihe