Elämäntilanteet

Aloittaja kysyy, että onko tällainen hankala kellekkään kommentoida- ois hyvä löytää näkökulmia, sen vuoksi kun tilanne on kummallinen, ei ole kokemusta puhevälien takkuilusta ihmisten kesken... Muinoin oma ero kulki keskusteluvälien kanssa.

Ajattelen, että jutussa on jokin tunnelukko kiistapuolien välillä- tapaan, kun olet sinä, en leiki sinun kaa vaikka näin oli suunniteltu.
Aloittajan mielestä lukkiutuneet asiat ei parane kinastelulla, kuka tässä pahiten saa kinastella, vaan asioiden suoralla käsittelemisellä- että aika ja paikka, kummankin osapuolen ehdotus ratkaisuksi- jota voi siinä kun nokakkain, viilata kun ja jos fiilaamista on.
Olettaisi että erillään asuva osapuoli tyytyisi johonkin järkeviin ratkaisuihin, asioissa. Niitähän ihmisten erilleen suunniteltua on... Taloudellisia, lasten asioita- joita aloittaja pitää tärkeempinä kuin muita, kun itselläänkin on mut mitään alaikäsiä ei enää vuosiin...
Jotenkin on hankalaa löytää toiselle mitään sanojakaan asioihin, joiden pohjamutia ei (tarvitsekkaan) tietää, mutta jotka nyt, kun uusi on olemassa, pyrkivät pintaan.
Onko muilla ollut vastaavia hankalia...

Aloittaja itse on viime kädessä sitä mieltä, että väistää- reilusti, jos erillään asuva pari on palailemassa yhteen, mutta tilanteeseen on vaikea saada hahmoa. Itse vapaalta moiseen kuvioon... Sitä miettii, onko oma elämä uhrattava kolmannen pyörän odottavaan osaan, kun yhtä hyvin voisi etsiä täysin vapaata ihmistä... Tunnepuoli vain on auttamatta jumissa tähän vaikeuksiensa kanssa elävään ihmiseen, ettei ihan ensin tule tehtyä hätiköityjä mitään- jos jonkun hyvän ulkopuolisen ihmisen mielipiteen saisi- ehkä avaisi tilanteen käsittelyä eteen päin.

Viranomaisethan nuo sovittelut hoitaa, jos hankalaksi menee. Ei niihin kannata muiden sotkeutua.

Entisen suhteen vatvominen uudessa orastavassa suhteessa on mielestäni vaaran merkki.

Jos pari riitelee eli on jatkuvasti yhteyksissä ja uusi kumppanisi puhuu vielä sinullekin exästään, niin ero ei taida olla loppuun asti käsitelty. Itse kokisin loukkaavana, jos kumppanini vatvoisi entistä suhdettaan ja riitojaan minun kanssani. Puhutaan ns. laastarisuhteista (rynnätään uuteen suhteeseen kuin hukkuva oljenkorteen), niissä voi tulla satutetuksi, jos on liian kiltti kuuntelija. Jos olisin tilanteessasi, niin ohjaisin vaikka eroryhmään tai terapiaan, missä voi käsitellä vanhan suhteen asiat. Eikä etäisyyden ottaminenkaan ole suhteen loppu, jos hän aikoo todellisen suhteen kanssasi aloittaa sitten kun entinen on selvä.

Kiitos kommenteista. Asiaan tuli selvyyttä nyt vkl... Asia ok, ja etteenpäin mennään, vuosia sit erilleen menneiden kräniä...