Mikä ihme äijää vaivaa. Olisin onnesta mykkyrässä jos viitsisi/tajuaisi edes joskus pysähtyä tienposkeen nappaamaan päivänkakkarapuskan minulle. Olen kauniisti pyytänyt ja selkeästi vinkannut, mutta ei auta. Kukkia saan lähinnä vain silloin kun olen jostain suuttunut ja ne rehut tekisi mieli tunkea pönttöön. Kuitenkin rakastaa ja parisuhde on ihan hyvä. Itse tuon monesti miehelle jotain kivaa kaupasta, en mitään karkkeja, mutta lemppari kinkkua, kalaa(itse en syö), jne. Ansaitsisin ihan oikeasti edes ne kukat, näen kovasti vaivaa kodin ja muksujen eteen kun hän yksityisyrittäjänä pakertaa (palkatta) pitkiä päiviä. Äitienpäivänä sain sinivuokkoja kun laitoin maljakon pöytään ja esitin pyynnön. Olin jo etukäteen sanonut (kun mies oli kiireinen), että mulle riittää ihan se vuokkokimppu takapihan metsästä. Viikottain poikkeaa paikallisessa sekatavarakaupassa hakemassa rautakauppa kamaa, siinä kaupan kassan vieressä myydään aina kukkia.. ostaako minulle.. ei.
tyhjä maljakko
kukaton
4105
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ehkäpä suomalainen mies ei kerta kaikkiaan pysty poimimaan päivänkakkaroita ojan varsilta.
Korkeintaan horsman, se rentun ruusu on.
Horsmat on ihan nättejä, kelpaisi sellainenkin. Tuntuisi ainakin, että olen käynyt ajatuksissa.
"Mikä ihme äijää vaivaa."
Ei mikään. Sinua sen sijaan selvästi tilanne vaivaa.
Ymmärrän, että elämänlaatusi on heikentynyt ratkaisevasti, kun et saa rakkaudenosoituksia. Et saa kuitenkaan syyttää tilanteesta miestäsi vaan omaa huomionkipeyttäsi.
Valitan.
Minulle mies toi kukkia kaupasta joka viikko ja välistä montakin. Huomioi monellakin tapaa, osti lahjakortteja milloin kylpylään milloin hierojalle, teki lempiruokiani, siivosi jne. Mutta oli sitten ajoittain muuta vikaa, mitä sinun miehessä ei ehkä ole. Aika harva taitaa saada puolisolta pelkästään hyviä puolia.