Premium-laadut ja suodattimen tukkeutuminen

Nythän ei ollut kyse normaalista moskasta, sitä ei ole. Tukkeentuminen ei liene harhaa, kun ajoin tuhat kilometriä autolla, joka otti 2400 kierrosta ja 110 km/h huippuja. Ohittamaan ei voinut lähteä. Suodattimen vaihdolla tuli kuntoon. Uskon kyllä, että normaalisti suuriakin kilometrimääriä suodattimella pääsee.

Voit hyvin olla oikeassa siinä, että suodatin ei oikeasti ole syynä polttoaineensyöttöhäiriöön, vaan esim. kuumuudesta syntyvät ilmakuplat. Ensimmäisenä epäilin D4D-moottorin tyyppivikaa, eli takeltelevia SCV-venttiilejä, mutta onko vain sattumaa, että häiriö tulee esiin. Premium-laaduilla. Yhtälailla olosuhteet ovat kuumemmat kuin normiajossa Suomessa, eli mene ja tiedä...

Hyvin on Denson pumppu ja suuttimet kestäneet 514 tkm. Ei voitelevista tai putsaavista lisäaineista haittaa ole ollut. Nyt voi kyllä olla, että joku aine ei sovi GTL-dieselin kanssa yhteen.

ile D-4D kirjoitti:

Hyvin on Denson pumppu ja suuttimet kestäneet 514 tkm. Ei voitelevista tai putsaavista lisäaineista haittaa ole ollut. Nyt voi kyllä olla, että joku aine ei sovi GTL-dieselin kanssa yhteen.

Lue lisää

GTL- ja HVOjakeet ovat parafiiniyhdisteitä, niillä on hyvä setaaniluku, mutta muuten niitä pitää lisäaineistaa, jotta ne sopivat dieselpolttoaineeksi. Nykyaikaiseen dieseliin saa lisätä lisukkeita, kunhan ne ovat EN590 standardin mukaisia.
Veikkaisin, ettei Red Linen tuotteet ole, ne on ehkä viritetty huonolaatuiselle amerikkalaiselle dieselöljylle, heillä on omat laatuvaatimukset, eikä siellä ole EN590 voimassa.
Jokaisessa öljy-yhtiön tuotteessa on oma lisäaineistus.
Aina kun olet tankannut, olet saanut lisäainesekoituksen, sitten olet lisännyt RL-2
joukon jatkeeksi. Olet siis tuplannut tai triplannut lisäaineistuksen.
Ehkä tällä on merkitystä tai sitten ei.

minä vaan. kirjoitti:

GTL- ja HVOjakeet ovat parafiiniyhdisteitä, niillä on hyvä setaaniluku, mutta muuten niitä pitää lisäaineistaa, jotta ne sopivat dieselpolttoaineeksi. Nykyaikaiseen dieseliin saa lisätä lisukkeita, kunhan ne ovat EN590 standardin mukaisia.
Veikkaisin, ettei Red Linen tuotteet ole, ne on ehkä viritetty huonolaatuiselle amerikkalaiselle dieselöljylle, heillä on omat laatuvaatimukset, eikä siellä ole EN590 voimassa.
Jokaisessa öljy-yhtiön tuotteessa on oma lisäaineistus.
Aina kun olet tankannut, olet saanut lisäainesekoituksen, sitten olet lisännyt RL-2
joukon jatkeeksi. Olet siis tuplannut tai triplannut lisäaineistuksen.
Ehkä tällä on merkitystä tai sitten ei.

Lue lisää

Suurin ongelma on siinä, ei lisäaineet sekoitu, kun ne kaadetaan polttoainetankkiin suoraan tankkauksen yhteydessä, tankissa on silloin paikoitellen hyvin suuria pitoisuuksia.

RL2 on kyllä ollut epäiltyjen listalla ja onneksi alkaa olla putelit lopussa. Jokos se voitelevuusarvo näissä premium-laaduissa on lähellä 300 pikkumyytä?

Joo. kiitti. Taidan jatkossa ajella ilman lisälisäaineita ja vaihtaa suodattimen parin vuoden välein. (50-80 tkm).

Heitetään tähän vielä jatkoksi kyssäri. Tietääkseni eri laatujen kulutuseroihin vaikuttavat lämpöarvo (=tiheys), setaaniluku ja voitelevuus. Millä laadulla noista kolmesta saavutetaan absoluuttisesti pienin kulutus (l/100km)?
805, 63 ja 350 Diesel Plus
825, 59 ja 340 Pro
825, 55 ja 300 normi Neste

ile D-4D kirjoitti:

Joo. kiitti. Taidan jatkossa ajella ilman lisälisäaineita ja vaihtaa suodattimen parin vuoden välein. (50-80 tkm).

Heitetään tähän vielä jatkoksi kyssäri. Tietääkseni eri laatujen kulutuseroihin vaikuttavat lämpöarvo (=tiheys), setaaniluku ja voitelevuus. Millä laadulla noista kolmesta saavutetaan absoluuttisesti pienin kulutus (l/100km)?
805, 63 ja 350 Diesel Plus
825, 59 ja 340 Pro
825, 55 ja 300 normi Neste

Lue lisää

EN590 edellyttää että kesälaatuisen dieselin tiheys on välillä 820-845. Tuo 805 on talvilaadun tiheys(800-845). GTL:n käyttö talvilaatuisessa dieselissä on vähäistä, GTL:n huonojen kylmäominaisuuksien vuoksi. Eli plus laatuisen dieselin myynti ABC:llä ja st1:llä on hieman kyseenalaista.

en590 kirjoitti:

EN590 edellyttää että kesälaatuisen dieselin tiheys on välillä 820-845. Tuo 805 on talvilaadun tiheys(800-845). GTL:n käyttö talvilaatuisessa dieselissä on vähäistä, GTL:n huonojen kylmäominaisuuksien vuoksi. Eli plus laatuisen dieselin myynti ABC:llä ja st1:llä on hieman kyseenalaista.

Lue lisää

Siis talviaikaan

ile D-4D kirjoitti:

Joo. kiitti. Taidan jatkossa ajella ilman lisälisäaineita ja vaihtaa suodattimen parin vuoden välein. (50-80 tkm).

Heitetään tähän vielä jatkoksi kyssäri. Tietääkseni eri laatujen kulutuseroihin vaikuttavat lämpöarvo (=tiheys), setaaniluku ja voitelevuus. Millä laadulla noista kolmesta saavutetaan absoluuttisesti pienin kulutus (l/100km)?
805, 63 ja 350 Diesel Plus
825, 59 ja 340 Pro
825, 55 ja 300 normi Neste

Lue lisää

Nämä ovat noista Löpöttäjän linkeistä poimittuja ja kaikki kesälaatuja. Kysymyksellä meinasin sitä, että noissa kaikissa kolmessa kesälaadussa on yksi osatekijä parhain. Mutta mikä on se ratkaisevin kulutuksen kannalta?

Talvilaatuhan on aina kevyempää ja siitä kohonnut kulutus/alentunut teho. Arvostan ProDiesel talvilaatua siinä, että sillä voi huoletta autoilla -30C lämpötilassa, mutta nyt kyse tosiaan kesälaaduista.

en590 kirjoitti:

Siis talviaikaan

Talvilaatu on tavallista dieselöljyä, välilaatu, -20 saakka, on plus tavaraa.

ile D-4D kirjoitti:

Nämä ovat noista Löpöttäjän linkeistä poimittuja ja kaikki kesälaatuja. Kysymyksellä meinasin sitä, että noissa kaikissa kolmessa kesälaadussa on yksi osatekijä parhain. Mutta mikä on se ratkaisevin kulutuksen kannalta?

Talvilaatuhan on aina kevyempää ja siitä kohonnut kulutus/alentunut teho. Arvostan ProDiesel talvilaatua siinä, että sillä voi huoletta autoilla -30C lämpötilassa, mutta nyt kyse tosiaan kesälaaduista.

Lue lisää

Nesteen pro teoriassa menee hiuksenhienosti St1:n plussan ohi mutta käytännössä ne ovat samalla viivalla. Jos niitä testattaisiin VTT:n labrassa koemoottorilla niin todennäköisesti eroa ei saataisi tai se jäisi mittaustoleranssien sisään.
Nesteen peruslaatu tietenkin on häviäjä tässä skabassa.

löpöttäjä kirjoitti:

Nesteen pro teoriassa menee hiuksenhienosti St1:n plussan ohi mutta käytännössä ne ovat samalla viivalla. Jos niitä testattaisiin VTT:n labrassa koemoottorilla niin todennäköisesti eroa ei saataisi tai se jäisi mittaustoleranssien sisään.
Nesteen peruslaatu tietenkin on häviäjä tässä skabassa.

Lue lisää

Polttoaineiden lisäaineissa on maailmalla periaatteessa kaksi tapaa. Kehitysmaatapa on polttoaine ilman lisäaineita ja autoilija lisää lisäaineet itse purkista. Sivistysmaiden tapa on että polttoaineen valmistaja tai toimittaja lisää lisäaineet. Euroopassa polttoainestandardit käytännössä vaativat toimimaan näin eikä olisi öljy-yhtiön kaupallinen etu myydä toimimatonta polttoainetta. Öljy-yhtiöt voivat sitten kyllä kilpailla lisäaineiden määrällä ja laadulla.

Lisäaineet ovat kuin mausteita ruoissa. Tarpeellisia - suorastaan välttämättömiä. Jos panee liian paljon tai keskenään riiteleviä mausteita, lopputulos voi olla syöntikelvoton ainakin joillekin ruokailijoille.

Toinen vertaus on ennalta ehkäisevät lääkkeet. Tarpeellisia - ellei ota niin jonkun ajan päästä tulee joku tauti. Mutta jos ottaa tupla-annoksen tai syö yhtä aikaa päällekkäin eri lääkemerkkejä, joiltakin voi lähteä jalat alta tai vähintäänkin tulla näppylöitä.

Jo lisäaineistettujen polttoaineiden ylimääräisessä lisäaineistamisessa omin päin tulee haitallisten sivuvaikutusten riski. Se on polttoaine- ja autoalan piireissä tunnettu asia ja siksi autojen ohjekirjat yleensä kieltävät ylimääräiset lisäaineet jos polttoaine on vähintään länsieurooppalaista perusstandardilaatua. Polttoainesuodatinten tukkeentuminen on sivuvaikutusten tunnetuimmasta päästä, koska aineiden pinta-aktiivisuuksilla ja liukenevuuksilla pelaaminen on alan kemistellekin haasteellista aluetta.

Vastuumielessä tilanne on se, että jos panee polttoaineeseen tai voiteluöljyyn omin päin lisäaineita, öljy-yhtiön ja autotehtaan vastuu mahdolisissa ongelmissa katkeaa kuin kanan lento ja purkkilisäaineen valmistajaa tuskin saa tavoitettuakaan.

ile D-4D kirjoitti:

Joo. kiitti. Taidan jatkossa ajella ilman lisälisäaineita ja vaihtaa suodattimen parin vuoden välein. (50-80 tkm).

Heitetään tähän vielä jatkoksi kyssäri. Tietääkseni eri laatujen kulutuseroihin vaikuttavat lämpöarvo (=tiheys), setaaniluku ja voitelevuus. Millä laadulla noista kolmesta saavutetaan absoluuttisesti pienin kulutus (l/100km)?
805, 63 ja 350 Diesel Plus
825, 59 ja 340 Pro
825, 55 ja 300 normi Neste

Lue lisää

Miksi suodatinta ei vaihdeta huoltoohjelman mukaan? Vai vaihdetaanko Tojoon osia mutulla? Omassa on vaihtoväli 60tkm. Miksi tekisin sen jollain muulla vaihtovälillä?

Ei pysty tajuun. kirjoitti:

Miksi suodatinta ei vaihdeta huoltoohjelman mukaan? Vai vaihdetaanko Tojoon osia mutulla? Omassa on vaihtoväli 60tkm. Miksi tekisin sen jollain muulla vaihtovälillä?

Joo mutulla ja pitkäaikaisella kokemuksella vaihdetaan, eli tavoite on mahdollisimman pitkät vaihtovälit kestävyydestä tinkimättä. Eli öljynsuodatin 20 tkm, pa-suodatin 60-80 tkm ja ilmansuodatin 20 tkm. Kokeilin polttoainesuodattimella tihennettyä vaihtoväliä, mutta turhaan, koska polttoaineen syöttöongelmat johtuvat muusta kuin suodattimesta tai diesellaaduista.

ile D-4D kirjoitti:

Joo mutulla ja pitkäaikaisella kokemuksella vaihdetaan, eli tavoite on mahdollisimman pitkät vaihtovälit kestävyydestä tinkimättä. Eli öljynsuodatin 20 tkm, pa-suodatin 60-80 tkm ja ilmansuodatin 20 tkm. Kokeilin polttoainesuodattimella tihennettyä vaihtoväliä, mutta turhaan, koska polttoaineen syöttöongelmat johtuvat muusta kuin suodattimesta tai diesellaaduista.

Lue lisää

Mistä tiedät mutulla, että öljynsuodatin pitää vaihtaa 20tkm. Miksei 30tkm? Tulis halvemmaksikin.

empä tiijä kirjoitti:

Mistä tiedät mutulla, että öljynsuodatin pitää vaihtaa 20tkm. Miksei 30tkm? Tulis halvemmaksikin.

Avaa siitä aihe öljyt-palstalle, niin kerron.

Ei auta yleistää vaan kannattaa ottaa yhteys suoraan kyseiseen asemaan tai pääkonttorille jos on automaatti, jotta tarkistavat tilanteen.

On sekä öljy-yhtiön että tankkaavien autoilijoiden etu, että mahdollisiin laatuvirheisiin päästään kiinni heti, jotta tilanne korjataan. Virheitä sattuu mitättömän harvoin suhteessa säiliöautotoimitusten, huoltoasemasäiliöiden ja tankkauskertojen lukumäärään vuodessa, mutta sattuu joskus.