Haluan tietää eroaako narsistinen kateus tavallisen ihmisen tuntemasta kateudesta? Tunnistavatko tämän palstan kirjoittelijat kateutta itsessään, jos tunnistatte niin mistä olette kateellisia toiselle ihmiselle?
Nyt siis rehellisyys peliin!
Narsistin kateus on laaja-alaista, pitkäkestoista, repivää, joka ohjailee hänen toimintaansa. Tämän tiedän. Osaisiko joku syventyä aiheeseen ja kasvattaa tietouttani?
Kateushan ei ole tunteena makea hedelmä, vaan hiljalleen ryydyttävä myrkky, joka vie voimaa muulta.
Löytyykö täältä ihmisiä, jotka voivat rehellisesti tunnustaa, etteivät koe kateutta mitään tai ketään kohtaan?
Mistä olet kateellinen toiselle?
kateuden hedelmä
30
259
Vastaukset
- Pidän itseäni terv
"Löytyykö täältä ihmisiä, jotka voivat rehellisesti tunnustaa, etteivät koe kateutta mitään tai ketään kohtaan? "
Pidän itseäni terveen rajoihin sopivana, mitä tulee narsismiin.
Tunnen ihmisiä, joita kateus ikään kuin syö sisältä päin, ainakin toisinaan. Narsisti-Psykopaattini on oma lukunsa.
Tunnen toki kateutta, ajoittain. Tuo a j o i t t a i n, on mielestäni olennaista kun puhutaan kateudesta. Narsisti-Psykopaattini kateus on kiinni hänen elämäntavassaan ja hänen elämäntapansa on kiinni hänen kateudessaan. Luultavasti hän pyrkii laimentamaan kirvelevää kateuttaan kompensoimalla sitä muilla toimilla, esim. seksillä.
Seksisuhteet menestyneiden mieskaverien ja tuttavien naisiin ovat tärkeitä. Toisaalta kaikkiin hän ei pääse käsiksi... Luultavasti hän haluaa myös säilyttää "normaalin kasvonsa" tiettyihin suuntiin ja hillitsee toimensa (pienen avun turvin).
Kateutta hillitään myös esiintymällä ulospäin varakkaampana kuin on. Tämä piirre on yksi tunnetuista narsismin oireista. Narsisti-Psykopaattini on patologinen valehtelija. Aivan tuttujen joukossa valheet pitää olla rajallisia, vieraiden parissa sen sijaan mielikuvitus saa lentää enemmän. Tutuille luultavasti valehdellaan juuri valloituksista ja heihin liittyvistä asioista.
Oma kateuteni: huomattavan vaatimatonta luokkaa, jos vertaa...
Voi tulla joskus vähän yllättäin, mitä enemmän ikää tulee, sitä harvemmin. Minulla on ehkä paljon ilon aiheita kuitenkin. Osaan olla onnellinen niistä. Olen suunnitellut elämääni siten, että voin toteuttaa itseäni. Pidän itseäni sillä tavoin persoonana, että uskallan olla oma itseni. Olen oikeasti jossain lajeissa hyvä ja lahjakas. Kovasti en työn ja siihen liittyvän opiskelunkaan vuoksi ole kaikkea ehtinyt kehitää, mutta vielä on aikaa.
Olen siis ottanut vastuun omasta elämästäni ja siitä mitä teen. Jos joskus kadehdin jotakuta, esim. varallisuudesta, joka sallii vapaamman elämän mitä itselläni on, saan usein huomata, että eipä sitä vapautta osata niin kauhean hyvin käyttää... ja jos osataan, niin sitten, kun kyse on läheisistä ihmisistä, osaan olla onnellinen heidän puolestaan.
Yleensäkin, mitä läheisempi ystävä, sitä vähemmän kadehtii (jos ollenkaan) ja osaa olla onnellinen toisten menestymisestä. Jos löytää itsensä kadehtimasta, niin asiasta pääsee eroon ajattelemalla tosissaan, että ei haluaisi olla kukaan muu kuin se joka on.
Kateushan on yksi kuolemansynneistä (oliko niitä kahdeksan?). Elämä on taiteilua kuolemansyntien kanssa ja niitä vastaan. Kuolemansynnit voivat hyvissä määrin olla voimavara.
Kuvittelisin, että narsistilla kateus on irti ja riehuu tuhovana voimana, ei suinkaan voimavarana.- its A Sin
"Kateutta hillitään esiintymällä ulkopuolisille varakkaampana kuin onkaan" TUO ON HELPOIN tapa erottaa 100% narsisti munkin mielestä ! Jos viikottain kehuu rahoillaan/puolison rahoilla ,silloin on jotain "outoa tekeillä". Ja kun vielä perään muistetaan mainita esim että meidän naapurillahan tosiaan on huomattavasti pienempi talo, halvempi auto, asuntovelkaa tuplasti kauemmin kuin meillä, siitä voi rueta päättelemään ketkä ovat tällaisen ihmisen lähimpiä kateuden kohteita. Jotenkin sääli, että keski-ikäisten ihmisten tarvitsee kadehtia. Miksi ei vaan keskity ihan omaan elämään ja elä sitä täysillä ja jos siinä joku mättää, pitää vaan rueta kääntämään kelkkaa että saa siitä itselleen onnellisemman.
- L..........
Voi ihan hyvin tunnustaa etten ole kateellinen kenellekkään ja ihmettelenkin mitä sellainen tunne sisältää. Olen täysin tyytyväinen siihen mitä minulla on, enkä ole koskaan huomannut kadehtivani ketään.
- harvoin kadehtiva
Harvemmin kadehdin. Ennemminkin onnellinen toisten onnesta ja iloinen toisten ilosta. Ja kun kadehdin, kadehdin ihan omituisia asioita. Kuten sellaista, että joku on nyt vaan sattunut syntymään sellaiseen ilmanalaan, että ei tarvitse arjessaan talvitamineiden pukemis- ja riisumisoperaatioita. Tai saa poimia pihansa puista tuoreet appelsiinit ja sitruunat.
"Osaisiko joku syventyä aiheeseen ja kasvattaa tietouttani?"
http://juhakemppinen.fi/index.php?id=6uthcw046ijkzu
No mielestäni tuossa linkissä on aikas kattava tietopaketti kateudesta, mistä se kumpuaa ja miten se ilmenee ja jopa ohjeita kateudesta irrottautumiseen...
Itseäni en liioin pidä kovin kateellisena ihmisenä, mutta on toki tunne tuttu minullekkin varsinkin nuoruusiällä...jolloin sitä vertailua enemmän toisiin harrastetaan ja itsetuntokin painuu nollille jopa yhden finnin takia, että ikä ja sen myötä tullut itsetuntemuksen ja itsevarmuuden lisääntyminen tuo helpotusta tuohon asiaan...
Mitä tulee kateuteen liittyen nimenomaan narsistiin, niin se kateuden voimallisuus ja tapa miten se ilmaistaan tuntuu alkuun hämmentävältä...osin käsittämättömältäkin ennenkuin tietous niin kateudesta kuin narsismista on lisääntynyt...- lottamari<3
Kateus on voimavara,ei pelkästään negatiivisena asiana nähtävä tunne.Jokainen ihminen aivan kaikki tuntevat sisimmässään kateutta.Kaikkien negatiivisten tunteiden takana on pelko,ja tuo pelko on hylkäämisen ja häpeän pelkoa..."en ole mitään,olen huonompi, en kelpaa, muilla on minulla ei.jne..
Kateus ja negatiiviset tunteet ovat itsetuntokysymyksiä,mitä terveempi itsetunto ja-tuntemus, sen vähemmän kateutta.Ihmisellä voi olla hyvä itsetunto, mutta ellei se pohjaudu terveeseen tuntemukseen itsestä ja toisista,niin hyvälläkin itsetunnolla varustettu voi aina olla kadehtimassa muita.
Pointtina on siis itsensä tunteminen ja hyväksyminen.Saamme silti tuntea kateutta kunhan se on tervettä ihailukateutta-"kumpa minäkin,-olisinpa minäkin",eikä "inhoan tuota ihmistä kun sillä on,eikä minulla ole".
Kyllä..-ollaan kateellisia, mutta ei pahansuopaisen kateita.Pahansuopainen kateus haluaa riistää toiselta pois, mutta pelkkä kateus ei koskaan riistä eikä vahingoita toisia,se vain ihailee ja haluaa samaa ja samaistua.- L..........
Kertokaa ihmeessä miten tuollaista kateutta sitten voisi tuntea???? Olen kai valuvikainen kun en omaa moista tunnetta.....
- lottamari<3
L.......... kirjoitti:
Kertokaa ihmeessä miten tuollaista kateutta sitten voisi tuntea???? Olen kai valuvikainen kun en omaa moista tunnetta.....
Siihen oppii vain nöyrtymällä ja ajattelemalla, että se mitä toisella on ei ole pois sinulta,.sinulla vaan ei ole sitä,hyväksy se ja elä omaa elämääsi,älä muiden.Kun opit rakastamaan kuten meidän tulisi itseämme ja toisiamme rakastaa- vain ihmisinä, ei sitä mitä heillä on."Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi"
Tässä sinulle vastaus kysymykseesi:
http://www.latva-rasku.fi/hakemisto/rakkaus.html
- elisabetmaa
En muista tai tiedä olevani kateellinen kenellekään. Tai en sitten ainakaan pahasti. Iloitsen aidosti toisten puolesta. Eihän se ole mitään itseltä pois jos naapuri voittaa lotossa tai pärjää hienosti asiassa kuin asiassa. Jokainen elää omaa elämäänsä. Ei se ole omasta elämästäsi pois jos toisella on jotain mitä itsellä ei. En ymmärrä kateutta. Mustasukkaisuuden tunne on tutumpi, mutta sitäkin hyvin vähän. Muistuttaakohan ne jotenkin toisiaan?
- Ihailun ja kateuden
Ihailun ja kateuden kuvittelen olevan sukua toisilleen... Kuitenkin ne ovat eri asioita. Kerrankin minäkin löydän yhden kolikon, johon voin sovittaa ajatuksiani : ). Kateus ja ihailu ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Jee
- Joskus tuntuu, että
Joskus tuntuu, että ylt laittaa tietopakettilinkkinsä sen mukaan, kuinka iso tietopaketti on. Joten kesken jäi taas lukeminen.
"Kaunista ja mukavaa nuorta naista voisi ihailla, kuinka Eros on hänelle lahjojaan antanutkaan. On hienoa kohdata jotain noin kadehdittavan kaunista ja mukavaa."
Vain vanheneva mies voi ajatella noin... Minusta esimerkki on lähinnä koominen.
Mutta eipä esimerkki asiaa muuksi muuta. Nuo ominaisuudet voisivat olla yhtähyvin jotain muuta.
http://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/paavali/hengellinenelama_0/kuolemansynnitosa2vihajakateus.html Joskus tuntuu, että kirjoitti:
Joskus tuntuu, että ylt laittaa tietopakettilinkkinsä sen mukaan, kuinka iso tietopaketti on. Joten kesken jäi taas lukeminen.
"Kaunista ja mukavaa nuorta naista voisi ihailla, kuinka Eros on hänelle lahjojaan antanutkaan. On hienoa kohdata jotain noin kadehdittavan kaunista ja mukavaa."
Vain vanheneva mies voi ajatella noin... Minusta esimerkki on lähinnä koominen.
Mutta eipä esimerkki asiaa muuksi muuta. Nuo ominaisuudet voisivat olla yhtähyvin jotain muuta.
http://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/paavali/hengellinenelama_0/kuolemansynnitosa2vihajakateus.html"Kaunista ja mukavaa nuorta naista voisi ihailla, kuinka Eros on hänelle lahjojaan antanutkaan. On hienoa kohdata jotain noin kadehdittavan kaunista ja mukavaa."
Vain vanheneva mies voi ajatella noin... Minusta esimerkki on lähinnä koominen"
Jaa noh, minä taidan sitte olla koominen, kun esim. "vanhojentanssi" esityksissä ihailen nuoria naisia, niitä samoja tyttöjä jotka olen tuntenut lapsesta asti, on hienoa nähdä nähdä miten kauniita nuoria naisia heistä on tullut...ettei hetikohta meinaa tunteakkaan...
Samoilla ihailevilla silmillä katson niin omiani, kuin heidän ystäviään, kuin vieraampiakin nuoria naisia että hyvinkin ymmärrän tuon esimerkin...
Mitä muuten linkkivalintaani tulee niin aloittaja toivoi, että "Osaisiko joku syventyä aiheeseen ja kasvattaa tietouttani?", että mielestäni tuossa linkissä käsiteltiin kateuden teemaa ja sitä miten se ilmenee aika kattavasti...
Jonkinlaisesta kateudesta varmaan oli kyse siinäkin tilanteessa muinoin tällä palstalla, kun joku täällä palstalla yritti esiintyä minuna , yrittäen tehdä minusta jopa työpaikkakiusaajan...
Muuta selitystä siihen en keksi kun tilanne syntyi siitä kun joku pikkusen kehui minun kirjoituksiani ja halusi pohtia jotain asiaa kanssani ja ilmoitin ko. henkilölle lähteväni töihin ja vastaavani hänelle myöhemmin, niin sillä aikaa jo minun töissä ollessani tuo ilmeisen kateellinen henkilö vastasi nimissäni ja tosiaan antoi minusta hyvin kyseenalaisen kuvan...
Noh vanha juttu mutta oiva esimerkki siitä miten se kateus syntyy suht vähäpätöisestä asiasta ja ilmenee juurkin tuollaisena yrityksenä mustamaalata toista ihmistä...
Näin jälkeenpäin ajateltua tuo juttu tuntuu koomiselta, ihan oikeastiko tuo henkilö luuli, että hänen ilkeämielisen kirjoituksensa perusteella hän voisi esiintyä minuna...
Mutta joo, tähän kohtaan/aiheeseen liittyen sinäkin löysit hyvän linkin, toivottavasti ei sen hengellinen sävy ei liikaa häiritse muita lukijoita, kun hengellisyys/uskontokin tuntuu joskus joillekkin olevan ikäänkuin punainen vaate ja sen vuoksi hyväkin asia jätetään lukematta...yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Kaunista ja mukavaa nuorta naista voisi ihailla, kuinka Eros on hänelle lahjojaan antanutkaan. On hienoa kohdata jotain noin kadehdittavan kaunista ja mukavaa."
Vain vanheneva mies voi ajatella noin... Minusta esimerkki on lähinnä koominen"
Jaa noh, minä taidan sitte olla koominen, kun esim. "vanhojentanssi" esityksissä ihailen nuoria naisia, niitä samoja tyttöjä jotka olen tuntenut lapsesta asti, on hienoa nähdä nähdä miten kauniita nuoria naisia heistä on tullut...ettei hetikohta meinaa tunteakkaan...
Samoilla ihailevilla silmillä katson niin omiani, kuin heidän ystäviään, kuin vieraampiakin nuoria naisia että hyvinkin ymmärrän tuon esimerkin...
Mitä muuten linkkivalintaani tulee niin aloittaja toivoi, että "Osaisiko joku syventyä aiheeseen ja kasvattaa tietouttani?", että mielestäni tuossa linkissä käsiteltiin kateuden teemaa ja sitä miten se ilmenee aika kattavasti...
Jonkinlaisesta kateudesta varmaan oli kyse siinäkin tilanteessa muinoin tällä palstalla, kun joku täällä palstalla yritti esiintyä minuna , yrittäen tehdä minusta jopa työpaikkakiusaajan...
Muuta selitystä siihen en keksi kun tilanne syntyi siitä kun joku pikkusen kehui minun kirjoituksiani ja halusi pohtia jotain asiaa kanssani ja ilmoitin ko. henkilölle lähteväni töihin ja vastaavani hänelle myöhemmin, niin sillä aikaa jo minun töissä ollessani tuo ilmeisen kateellinen henkilö vastasi nimissäni ja tosiaan antoi minusta hyvin kyseenalaisen kuvan...
Noh vanha juttu mutta oiva esimerkki siitä miten se kateus syntyy suht vähäpätöisestä asiasta ja ilmenee juurkin tuollaisena yrityksenä mustamaalata toista ihmistä...
Näin jälkeenpäin ajateltua tuo juttu tuntuu koomiselta, ihan oikeastiko tuo henkilö luuli, että hänen ilkeämielisen kirjoituksensa perusteella hän voisi esiintyä minuna...
Mutta joo, tähän kohtaan/aiheeseen liittyen sinäkin löysit hyvän linkin, toivottavasti ei sen hengellinen sävy ei liikaa häiritse muita lukijoita, kun hengellisyys/uskontokin tuntuu joskus joillekkin olevan ikäänkuin punainen vaate ja sen vuoksi hyväkin asia jätetään lukematta..."Kaunista ja mukavaa nuorta naista voisi ihailla, kuinka Eros on hänelle lahjojaan antanutkaan. On hienoa kohdata jotain noin kadehdittavan kaunista ja mukavaa."
Vain vanheneva mies voi ajatella noin... Minusta esimerkki on lähinnä koominen"
Niin palaan vielä tähän kohtaan, ensinnäkin mielenkiintoista, että otit esille tuosta pitkästä sepustuksesta nimenomaan tuon kohdan, josta voi päätellä, että se herätti sinussa halun kertoa että nuorten naisten ihailu on mielestäsi koomista...
Samalla muistui mieleen, että sinä itse olet monesti mainostanut narsistipsykopaattisi koreaa ulkonäköä ja maininnut ihailevasi ja nauttivasi narsistipsykopaattisi ulkonäöstä...
Olen ymmärtänyt tarinastasi, että narsistipsykopaattisi on kuuskymppinen mieshenkilö, ja ymmärrän kyllä että jos vanhempi mies on komea niin häntäkin toki voi ja saa ihailla ja kehua samoin kuin kuin ketä tahansa ihailemaansa henkilöä iästä tai sukupuolesta riippumatta...
Mutta ihan en ymmärrä miksi mielestäsi nimenomaan nuorten naisten kauneuden ihailu on koomista...ikäänkuin haluaisit siirtää nuoret naiset ihailun ulkopuolelle...- Se oli minun "kolikk
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Kaunista ja mukavaa nuorta naista voisi ihailla, kuinka Eros on hänelle lahjojaan antanutkaan. On hienoa kohdata jotain noin kadehdittavan kaunista ja mukavaa."
Vain vanheneva mies voi ajatella noin... Minusta esimerkki on lähinnä koominen"
Niin palaan vielä tähän kohtaan, ensinnäkin mielenkiintoista, että otit esille tuosta pitkästä sepustuksesta nimenomaan tuon kohdan, josta voi päätellä, että se herätti sinussa halun kertoa että nuorten naisten ihailu on mielestäsi koomista...
Samalla muistui mieleen, että sinä itse olet monesti mainostanut narsistipsykopaattisi koreaa ulkonäköä ja maininnut ihailevasi ja nauttivasi narsistipsykopaattisi ulkonäöstä...
Olen ymmärtänyt tarinastasi, että narsistipsykopaattisi on kuuskymppinen mieshenkilö, ja ymmärrän kyllä että jos vanhempi mies on komea niin häntäkin toki voi ja saa ihailla ja kehua samoin kuin kuin ketä tahansa ihailemaansa henkilöä iästä tai sukupuolesta riippumatta...
Mutta ihan en ymmärrä miksi mielestäsi nimenomaan nuorten naisten kauneuden ihailu on koomista...ikäänkuin haluaisit siirtää nuoret naiset ihailun ulkopuolelle..."Mutta ihan en ymmärrä miksi mielestäsi nimenomaan nuorten naisten kauneuden ihailu on koomista...ikäänkuin haluaisit siirtää nuoret naiset ihailun ulkopuolelle... "
Se oli minun "kolikkoteoriani", minkä mukaan ihailu on kolikon toinen puoli, jos kateus on sen toinen puoli... Ja onhan ihailu sukua kateudelle, mutta ihailu ja kateus ei suinkaan ole sama asia. Ihailu on positiivista mielenvirtaa ja voi kohdistua mihin vain, esineeseenkin. Kateellinen sensijaan voi olla vain ihmiselle (käsittääkseni). Kateuden syntyynhän sisältyy se rinnastus, josta sitten lähtee liikkeelle pettymys itseen.
Niin yleinen hokemahan on, miten nuoria kauniita naisia kadehditaan. Jotenkin kadehtijan on täytynyt tehdä rinnastus, josta lähtee liikkeelle pettymys itseen.
Niin kuka voisi tehdä rinnastuksen nuoreen kauniiseen naiseen? Mies, ei, ei nuori eikä vanha mies. Nainen... kyllä, mutta toinen nuori nainen voi kadehtia vain toisen kauneutta, ei nuoruutta, koska hän itsekin on nuori. Kaunis vanha nainen voi kadehtia vain nuoruutta, ei ulkonäköä.
Ainoaksi totaaliseksi kadehtijakandidaatiksi jää siis vanha ruma nainen... Kuka tunnustautuu?
Esimerkki on vain niin klassinen. Se tyypillinen.
Tiedän monta vanhempaa naista, jotka ovat sanoneet, että haluaisivat olla nuoria uudestaan ainoastaan mikäli voisivat olla sitä sillä järjellä, mikä heillä nyt on... Sama koskee itseäni. Olen tyytyväinen ulkonäköönikin. Itse pystyn laittamaan ulkonäköni oikeaan kontekstiin, eli ikävuodet ja ulkonäköni... Eli olen täysin tyytyväinen. En varmaan oikeasti haluaisi olla tämän päivän nuori nainen. Rakastan itseäni sellaisena kuin olen.
Luulenpa, että niitä nuoruuden kadehtijoita on paljon vähemmän kuin kuvittelemme. Sen sijaan on paljon nuoria, jotka saattavat esim. ristiriitatilanteessa summata, että se vanhempi vain kadehti heitä... Noinhan pääsee ajatuksesta, että olisi ollut itse väärässä tai tehnyt jotain väärin.
Ajattelen, että on pelkkä utopia, että vanhemmat naiset kadehtisivat nuoria ja kauniita naisia. - Vielä nousi mieleen,
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Kaunista ja mukavaa nuorta naista voisi ihailla, kuinka Eros on hänelle lahjojaan antanutkaan. On hienoa kohdata jotain noin kadehdittavan kaunista ja mukavaa."
Vain vanheneva mies voi ajatella noin... Minusta esimerkki on lähinnä koominen"
Niin palaan vielä tähän kohtaan, ensinnäkin mielenkiintoista, että otit esille tuosta pitkästä sepustuksesta nimenomaan tuon kohdan, josta voi päätellä, että se herätti sinussa halun kertoa että nuorten naisten ihailu on mielestäsi koomista...
Samalla muistui mieleen, että sinä itse olet monesti mainostanut narsistipsykopaattisi koreaa ulkonäköä ja maininnut ihailevasi ja nauttivasi narsistipsykopaattisi ulkonäöstä...
Olen ymmärtänyt tarinastasi, että narsistipsykopaattisi on kuuskymppinen mieshenkilö, ja ymmärrän kyllä että jos vanhempi mies on komea niin häntäkin toki voi ja saa ihailla ja kehua samoin kuin kuin ketä tahansa ihailemaansa henkilöä iästä tai sukupuolesta riippumatta...
Mutta ihan en ymmärrä miksi mielestäsi nimenomaan nuorten naisten kauneuden ihailu on koomista...ikäänkuin haluaisit siirtää nuoret naiset ihailun ulkopuolelle...Vielä nousi mieleen, että juuri tuota ajatusta, jossa "vanhemmille naisille" yritetään sujauttaa kadehtijan viittaa, ja tuota kautta ollaan tekemässä vanhemmista naisista jotenkin epäluotettavan oloisia ja ennen aikaisesti höpertyneitäkin, ehkä. Niin tuota ajatusta käytetään tyypillisesti toisten mitätöintiin.
Onko yllättävää, että vanheneva miespuolinen tutkija käyttäisi tuota vanhempien naisten mitätöintiä sovinistisena konstina tänä päivänäkin oman itsensä pönkittämiseen tutkijana. Vanhempien kollegojen syrjäyttäminen tekemällä heistä nuoria ja kauniita naisia kadehtivia pellejä... Niin ikiaikaista.
Itse en tietenkään ole tuollaisella alalla, mutta sitä asennetta olen kohdannut, missä vanhempia naisia ei ikään kuin tarvitse ottaa vakavasti.
Tähän päivään ei kuulu vanhempien ihmisten kunnioittamista siinä mittakaavassa kuin pitäisi. Herää kysymys, eivätkö kaikki ole sitä ansainneet. Hyvin ikävää jos on noin. Olen tyytyväinen ikääni ja iän tuomaan kokemukseeni ja siihen henkiseen perintöön, minkä minun vanhempani ovat minulle suoneet. Siinä mielessä en kadehdi nuorempia ihmisiä.
Mielestäni ei kuuluisi kysyä, miksi minä nostin tuon esimerkin lainaukseen, vaan miksi kyseinen Juha Kemppinen käytti juuri tuollaista esimerkkiä. Se oli minun "kolikk kirjoitti:
"Mutta ihan en ymmärrä miksi mielestäsi nimenomaan nuorten naisten kauneuden ihailu on koomista...ikäänkuin haluaisit siirtää nuoret naiset ihailun ulkopuolelle... "
Se oli minun "kolikkoteoriani", minkä mukaan ihailu on kolikon toinen puoli, jos kateus on sen toinen puoli... Ja onhan ihailu sukua kateudelle, mutta ihailu ja kateus ei suinkaan ole sama asia. Ihailu on positiivista mielenvirtaa ja voi kohdistua mihin vain, esineeseenkin. Kateellinen sensijaan voi olla vain ihmiselle (käsittääkseni). Kateuden syntyynhän sisältyy se rinnastus, josta sitten lähtee liikkeelle pettymys itseen.
Niin yleinen hokemahan on, miten nuoria kauniita naisia kadehditaan. Jotenkin kadehtijan on täytynyt tehdä rinnastus, josta lähtee liikkeelle pettymys itseen.
Niin kuka voisi tehdä rinnastuksen nuoreen kauniiseen naiseen? Mies, ei, ei nuori eikä vanha mies. Nainen... kyllä, mutta toinen nuori nainen voi kadehtia vain toisen kauneutta, ei nuoruutta, koska hän itsekin on nuori. Kaunis vanha nainen voi kadehtia vain nuoruutta, ei ulkonäköä.
Ainoaksi totaaliseksi kadehtijakandidaatiksi jää siis vanha ruma nainen... Kuka tunnustautuu?
Esimerkki on vain niin klassinen. Se tyypillinen.
Tiedän monta vanhempaa naista, jotka ovat sanoneet, että haluaisivat olla nuoria uudestaan ainoastaan mikäli voisivat olla sitä sillä järjellä, mikä heillä nyt on... Sama koskee itseäni. Olen tyytyväinen ulkonäköönikin. Itse pystyn laittamaan ulkonäköni oikeaan kontekstiin, eli ikävuodet ja ulkonäköni... Eli olen täysin tyytyväinen. En varmaan oikeasti haluaisi olla tämän päivän nuori nainen. Rakastan itseäni sellaisena kuin olen.
Luulenpa, että niitä nuoruuden kadehtijoita on paljon vähemmän kuin kuvittelemme. Sen sijaan on paljon nuoria, jotka saattavat esim. ristiriitatilanteessa summata, että se vanhempi vain kadehti heitä... Noinhan pääsee ajatuksesta, että olisi ollut itse väärässä tai tehnyt jotain väärin.
Ajattelen, että on pelkkä utopia, että vanhemmat naiset kadehtisivat nuoria ja kauniita naisia."Esimerkki on vain niin klassinen. Se tyypillinen. "
Niin ihan mielenkiintoista pohdintaa sinulla, pikkusen käsitin väärin tuon, "vain vanha mies tekee noin", ihailee nuoria naisia...
Kuten jo kerroinkin, että itsekin ihailen, mutta niissä hetkissä enemmänkin ajattelen uusia alkuja, elämän jatkumista ja sen sellaista, omakin nuoruus ja siihen liittyvät unelmat, toiveet tulevat mielee, ehkä siihen sekoittuu myös ajatusta siitä, että maailma on nyt heidän ja "vanhempien" on viisasta siirtyä taka alalle...
Mutta joo, en ole itsekään havainnut että vanhemmat naiset nimenomaan kadehtisivat nuoria naisia , vaikka esim. työelämässäkin toki joskus sukupolvien välissä törmäyksiäkin sattuu, mutta net liittyvät enemmänkin asioihin/tapoihin tehdä työtä, eikä mihinkään ulkonäkökysymyksiin...
Mutta on varmasti ryhmä naisia jotka kadehtivat jos eivät suorastaan vihaa muita naisia, kuten tiedetään myös naispuolinen narsisti halveksii/mitätöi naisia... etten olisi ollenkaan yllättynyt vaikka joidenkin "katkerat ämmät" kommenttien taustalla olisi joskus joku nainenkin tai joku nainen tahallisesti tekisi tarinansa naisesta vaikka "sellaisen" tai muuten onnettoman joka ei mitään osaa/elää miehensä kustannuksella jne...
Kateuden vastakohtana olen aina pitänyt kiitollisuutta jos ajatellaan kateutta tunteena mitä minulta puuttuu mitä toisella on...ja kiitollisuutta taas tunteena joka iloitsee/on kiitollinen siitä mitä itsellä on...
Jollain tasolla voin ymmärtää tuon sinun ihailu vs. kateus kolikkojuttusi , mutta että vastinparit, ettäkö jos ei voi ihailla niin sittenkö on kade, no tuskin noin tarkoititkaan, useimmitenhan me ihmiset suhtadumme kuitenkin kanssaihmisiimme suht neutraalisti tai tilannekohtaisesti...
Noh, tosiaan ny nostit tuon naiskohdan käsittelyyn, mutta katues tunteena toki sisältää paljon muutakin pohdittavaa, uskoisin, että kaikki joskus elämässään ovat tunteneet kateutta, se on inhimillistä, mutta kuten tiedetään kateus voi näyttäytyä myös itsekorostuksena ja luulona että "kaikki kadehtivat minua"...- Mitämiehellämielessä
Vielä nousi mieleen, kirjoitti:
Vielä nousi mieleen, että juuri tuota ajatusta, jossa "vanhemmille naisille" yritetään sujauttaa kadehtijan viittaa, ja tuota kautta ollaan tekemässä vanhemmista naisista jotenkin epäluotettavan oloisia ja ennen aikaisesti höpertyneitäkin, ehkä. Niin tuota ajatusta käytetään tyypillisesti toisten mitätöintiin.
Onko yllättävää, että vanheneva miespuolinen tutkija käyttäisi tuota vanhempien naisten mitätöintiä sovinistisena konstina tänä päivänäkin oman itsensä pönkittämiseen tutkijana. Vanhempien kollegojen syrjäyttäminen tekemällä heistä nuoria ja kauniita naisia kadehtivia pellejä... Niin ikiaikaista.
Itse en tietenkään ole tuollaisella alalla, mutta sitä asennetta olen kohdannut, missä vanhempia naisia ei ikään kuin tarvitse ottaa vakavasti.
Tähän päivään ei kuulu vanhempien ihmisten kunnioittamista siinä mittakaavassa kuin pitäisi. Herää kysymys, eivätkö kaikki ole sitä ansainneet. Hyvin ikävää jos on noin. Olen tyytyväinen ikääni ja iän tuomaan kokemukseeni ja siihen henkiseen perintöön, minkä minun vanhempani ovat minulle suoneet. Siinä mielessä en kadehdi nuorempia ihmisiä.
Mielestäni ei kuuluisi kysyä, miksi minä nostin tuon esimerkin lainaukseen, vaan miksi kyseinen Juha Kemppinen käytti juuri tuollaista esimerkkiä.Onpas mielenkiintoinen keskustelu.
Keskustelussa mainittuun psykiatriin liittyen kysyn: onko teistä sopivaa, että psykiatri vastaanotolla kehuu naispotilaan ulkonäköä?
Ilman kateuden häivääkään olen itse sitä mieltä, että ihailulle pitää olla aika ja paikka. Potilaan taustoilla kun ei ole merkitystä ("mitä sitä menneitä märehtimään") voi käydä niin, että ihailun kohde voimakkaasti traumatisoituu (uudelleen). Epäammatillista ja törkeää. Mitämiehellämielessä kirjoitti:
Onpas mielenkiintoinen keskustelu.
Keskustelussa mainittuun psykiatriin liittyen kysyn: onko teistä sopivaa, että psykiatri vastaanotolla kehuu naispotilaan ulkonäköä?
Ilman kateuden häivääkään olen itse sitä mieltä, että ihailulle pitää olla aika ja paikka. Potilaan taustoilla kun ei ole merkitystä ("mitä sitä menneitä märehtimään") voi käydä niin, että ihailun kohde voimakkaasti traumatisoituu (uudelleen). Epäammatillista ja törkeää."Ilman kateuden häivääkään olen itse sitä mieltä, että ihailulle pitää olla aika ja paikka. Potilaan taustoilla kun ei ole merkitystä ("mitä sitä menneitä märehtimään") voi käydä niin, että ihailun kohde voimakkaasti traumatisoituu (uudelleen). Epäammatillista ja törkeää."
Niin, ihan en ny saa kiinni puhutko kuvitteelisesta tilanteesta vaiko todellisesta, että todellisuudessa pysykiatri on kehunut jonkun ulkonäköä ja hän on tramatisoitunut siitä...vaiko että psykiatri on tosissaan ihastunut/alkanut ihailemaan potilastaan...vaiko tarkoitushakuisesti kehunut potilastaa esim. saadakseen seksiä...
Yhtäkisti ajattelisin että psykiatrikin voi sanoa kohteliaisuuden esim. potilaan ulkoisesta olemuksesta, mutta se taas on eri asia minkä merkityksen kohteliaisuuden vastaanottaja antaa sille, alkaako luulla sen merkitsevän jotain enemmän...ja traumatisoituu sitä kautta kun tuleekin ilmi että kohteliaisuus ei tarkoittanutkaan mitään sen enempää...
Olen ymmärtänyt että noinkin voi käydä potilas rakastuu psykiatriinsa ja uskoisin että monetkin psykiatrit ovat tietoisia tuosta ja sen vuoksi varmaan varovat sanojaan...
Itse tunnen yhden skitsofreniaa sairastavan nuoren naisihmisen, joka jo pelkästä toisen katseesta alkaa kuvittelemaan että toinen on rakastunut häneen ja elää mielikuvituksessa noita rakkaustarinoita, mutta hänen onnekseen tulee aina uusia ja uusia poikia jotka katsovat häneen, ettei hän ehdi suremaan "päättyneitä" suhteitaan...
Jos ajatuskuviosi liittyy tuohon Kemppisen esimerkkiin katudesta niin siinä lukee että "Kaunista ja mukavaa nuorta naista voisi ihailla," siinä lulee sana VOISI ja käsittääkseni esimerkki tarkoittaa kateuteen liitettynä, että kateellinen ihminen ei voi ihailla kaunista ja mukava nuorta naista...- Lisäisin vielä tois.
Mitämiehellämielessä kirjoitti:
Onpas mielenkiintoinen keskustelu.
Keskustelussa mainittuun psykiatriin liittyen kysyn: onko teistä sopivaa, että psykiatri vastaanotolla kehuu naispotilaan ulkonäköä?
Ilman kateuden häivääkään olen itse sitä mieltä, että ihailulle pitää olla aika ja paikka. Potilaan taustoilla kun ei ole merkitystä ("mitä sitä menneitä märehtimään") voi käydä niin, että ihailun kohde voimakkaasti traumatisoituu (uudelleen). Epäammatillista ja törkeää.Mitämiehellämielessä:
Lisäisin vielä toisen näkökannan mietiskeltäväksi. Olisiko sopivaa, jos psykiatri vastaanotolla väheksyisi esim. vanhemman naisen ajatuksia ja tunteita leimaamalla hänet potentiaaliseksi kadehtijaksi. Kuka iäkkäämpi nainen haluaisi edes mennä sellaisen vastaanotolle, joka noin suhtautuisi? - sä oot vaan kateellinen
Lisäisin vielä tois. kirjoitti:
Mitämiehellämielessä:
Lisäisin vielä toisen näkökannan mietiskeltäväksi. Olisiko sopivaa, jos psykiatri vastaanotolla väheksyisi esim. vanhemman naisen ajatuksia ja tunteita leimaamalla hänet potentiaaliseksi kadehtijaksi. Kuka iäkkäämpi nainen haluaisi edes mennä sellaisen vastaanotolle, joka noin suhtautuisi?Psykiatrit tuskin voivat ilmentää samanlaista mustavalkoisuuksilla mitätöimistä kuin keittiösykiatrit.
Keittiösykiatreilla on helpompaa kaikessa suoraviivaisuudessaan: keittiösykiatri saa olla ihailtavan kärkäs ja kriittinen itsestä pois päin - ja mennä suoraan henkilökohtaisuuksiin mitätöidessään vasta-argumentit pelkästään puhujan iällä, ulkonäöllä tai siviilisäädyllä. Keittiösykiatriin takaisin kohdistuessaan hänen oma käytöksensä onkin jo kateutta, kaikissa tapauksissa... Siksi keittiösykiatri on kaikenoppinut, eikä enää kehity. - Jos nyt luet huol
sä oot vaan kateellinen kirjoitti:
Psykiatrit tuskin voivat ilmentää samanlaista mustavalkoisuuksilla mitätöimistä kuin keittiösykiatrit.
Keittiösykiatreilla on helpompaa kaikessa suoraviivaisuudessaan: keittiösykiatri saa olla ihailtavan kärkäs ja kriittinen itsestä pois päin - ja mennä suoraan henkilökohtaisuuksiin mitätöidessään vasta-argumentit pelkästään puhujan iällä, ulkonäöllä tai siviilisäädyllä. Keittiösykiatriin takaisin kohdistuessaan hänen oma käytöksensä onkin jo kateutta, kaikissa tapauksissa... Siksi keittiösykiatri on kaikenoppinut, eikä enää kehity."Psykiatrit tuskin voivat ilmentää samanlaista mustavalkoisuuksilla mitätöimistä kuin keittiösykiatrit."
Jos nyt luet huolella sen mitä noissa kirjoituksissa kyseisestä aiheesta on, niin tajuat ehkä, että mitään suoraviivaista mielikuvaa ei tuossa olla vedettykään. Ei meidän keittiöpsykologien eikä olohuonepsykologien (kuten itseäni kuvaan leikillisesti) toimestakaan tällä kertaa.
Innostuit nyt vain sanomaan mielipiteesi suoraan sen kummemmin ajattelematta... ; }. - lukutaidoton siis
Jos nyt luet huol kirjoitti:
"Psykiatrit tuskin voivat ilmentää samanlaista mustavalkoisuuksilla mitätöimistä kuin keittiösykiatrit."
Jos nyt luet huolella sen mitä noissa kirjoituksissa kyseisestä aiheesta on, niin tajuat ehkä, että mitään suoraviivaista mielikuvaa ei tuossa olla vedettykään. Ei meidän keittiöpsykologien eikä olohuonepsykologien (kuten itseäni kuvaan leikillisesti) toimestakaan tällä kertaa.
Innostuit nyt vain sanomaan mielipiteesi suoraan sen kummemmin ajattelematta... ; }.Hmmm...olohuonepsykolgi ja vastaanotto hoituu olohuoneen kukkasohvalla vahtimalla kännyä/palstaa....
- ED. :)
Jos nyt luet huol kirjoitti:
"Psykiatrit tuskin voivat ilmentää samanlaista mustavalkoisuuksilla mitätöimistä kuin keittiösykiatrit."
Jos nyt luet huolella sen mitä noissa kirjoituksissa kyseisestä aiheesta on, niin tajuat ehkä, että mitään suoraviivaista mielikuvaa ei tuossa olla vedettykään. Ei meidän keittiöpsykologien eikä olohuonepsykologien (kuten itseäni kuvaan leikillisesti) toimestakaan tällä kertaa.
Innostuit nyt vain sanomaan mielipiteesi suoraan sen kummemmin ajattelematta... ; }.En tarkoittanut humorisoida ketään tässä keskustelussa, vaan kävi pelkistetyimmät irl-esimerkit hetken mielessä.
Hyvä aihehan tuo on, että päätetään leimata joku iän, ulkonäön tms. perusteella jo ennalta pahaksi, kateelliseksi naiseksi.
- Shithappens
En varsinaisesti koe olevani kateellinen kenellekään mistään. Sen sijaan kadun jollakin tasolla elämäni aikana tekemiäni valintoja. Meidän jokaisenhan elämä koostuu täysin sen mukaan, mitä itse valitsemme. Tiedän ja tajuan, että aina ei ole mahdollisuuksia tehdä ns. järkeviä valintoja. Ei ollut minullakaan. Mutta siltikin, olisin voinut yrittää valita toisin. En osaa kadehtia keneltäkään mitään, en rikkautta en rakkautta, en viisautta enkä mitään. Jos läheiselleni käy hyvin tai onni potkii, niin olen iloinen hänen puolestaan, toki voin miettiä, miksi minulle ei noin käy, mutta en silti sitä läheiseltäni kadehdi.
En tiedä, millaista elämäni olisi, jos olisin valinnut tietyt asiat toisin, sitä ei voi tietää. Ainoa asia jonka tiedän, siis nyt tiedän, on, että minun ei olisi koskaan pitänyt ryhtyä suhteeseen narsistisen ihmisen kanssa. Mutta tein sen. Tein, eikä sitä saa tekemättömäksi, ei mitenkään. Erosin toki, mutta yhteisiä lapsia kun on, niin minkäs teet...... Odottelen vain sitä päivää kun lapset ovat täysi-ikäisiä. Sitten olen vapaa. - 74h474h
Olen itse päässyt irti muiden kadehtimisesta vasta aikuisiällä. Koko peruskoulun ajan ja jo ennen sitä mun äidillä oli tapana jatkuvasti verrata mua kavereihini. Kaikki kaverini olivat äitini mielestä kauniimpia, fiksumpia ja muuten vaan parempia kuin minä. Aika rankka oli lapsuus kun tuntui siltä että äiti olisi milloin vaan vaihtanut mut johonkin toiseen. Vaikeeta oli myös päästä irti itseni vertaamisesta muihin ja iloitsemaan toisten puolesta. Pikkuhiljaa kuitenkin olen oppinut arvostamaan itseäni juuri tällaisena.
- P kiertoon
Tuollaisestakohan se tulee, että joidenkin on pakko vertailla koko ajan itseään joka asiassa ja selittää itsensä voittajaksi joka asiassa. Otetaan se takaisin muiden kustannuksella, annetaan se lapsuudessa koettu lahjana eteenpäin.
- 1-7
Tällä hetkellä olen hieman kateellinen saksalaisille !
- Arvot syyniin
Turha noilla maallisilla on kehuskella, jos toiselta osapuolelta ei saa vastakaikua.
- tavan kade
Kyllä koen kateutta esim. kaikkia niitä kohtaan, jotka saavat tehdä työtä, jonka kokevat mielekkääksi. Kuitenkaan en ryhdy minhinkään toimiin asian vuoksi. En lähde kouluttautumaan kohti uusia uria, mutta en myöskään naarmuta kenenkään autoa tai kerro vähätteleviä kaskuja minkään ammattikunnan edustajista.
- Kateellinen tapaus
Minä olen ihmisille kateellinen vähän kaikesta. Haluaisin aina sitä mitä minulla ei ole. Tunnen vahingoniloa, kun joku epäonnistuu tavoitteissaan. En siis ole vahingoniloinen sellaisissa asioissa kuin vaikkapa fyysinen loukkaantuminen tai sairastuminen, vaan kaikissa tähän kilpailuyhteiskuntaan liittyvissä, taloudellisissa ja koulutukseen ja uraan liittyvissä.
En ikinä näytä tätä piirrettä ulospäin, vaan kaikki tapahtuu pääni sisällä. Ihminenhän ei onneksi ole vastuussa tunteistaan vaan teoistaan. En usko että tuollaista piirrettä voi tietoisesti muuttaa. Ainakaan itse en ole siinä onnistunut. On järjettömän kuluttavaa näytellä ulospäin koko ajan ihan muuta kuin mikä tunne todellisuudessa nousee pintaan.
Itse pelkään hirveästi muiden kateutta. Vähättelen aina itseäni ja saavutuksiani ja koetan sulautua tapettiin, jotta kukaan ei kadehtisi. Tämä johtuu varmaan osaksi siitä, että tiedän miten korventava tunne kateus on enkä kestä nähdä toisen sitä kokevan. Toiseksi pelkään kateutta sen vuoksi, että äitini kadehti meitä tyttäriään ja oli sen vuoksi meitä kohtaan todella ilkeä ja vihamielinen. En enää halua joutua sellaisen uhriksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla5591898- 91920
Hotellille löytyi ostaja....
Tämän päivän Kainuun Sanomissa oli uutinen, että pesänhoitajan mukaan Hotelli Kainuu myydään ensiviikolla. Hieno homma,18917Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k101816Saana airola ja. muusikko spekulaatiota
Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki2747Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai50739- 63715
- 68705
Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen
Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?74658- 65543