Olen lyhyen elämäni aikana jo tavannut joskin jonkilaista miestä, tietysti etsien sitä oikeaa. Olen seurustellut myös ulkomaalaisten kanssa, näin ollen pystyn jokseenkin vertailemaan suomalaisia ja ulkomaalaisia miehiä. Olen tullut tulokseen, etten halua suomalaista miestä. Yksikään suomalainen mies ei ole onnistunut sytyttämään minua ja minkäänlaista tunteen paloa, edes suhteen alkuvaiheessa, en ole kokenut. Mistä tämä johtuu?
Sen sijaan olen tapaillut muutamaa eestiläistä miestä, ja voin sanoa, että se mitä koin, oli uskomatonta. Samaa voin sanoa venäläisistä miehistä. He osaavat käsitellä naisia. Arvostaa omaa rakastaan, ja ottaa huomioon myös naisenkin tarpeet. Harmi vain, että sekä venäläisillä että virolaisilla on rima niin korkealla, etenkin naisten suhteen.
Muita ihmisiä, joilla hieman samalainen ilmiö elämässään?
Sen sijaan olen tapaillut muutamaa eestiläistä miestä, ja voin sanoa, että se mitä koin, oli uskomatonta. Samaa voin sanoa venäläisistä miehistä. He osaavat käsitellä naisia. Arvostaa omaa rakastaan, ja ottaa huomioon myös naisenkin tarpeet. Harmi vain, että sekä venäläisillä että virolaisilla on rima niin korkealla, etenkin naisten suhteen.
Muita ihmisiä, joilla hieman samalainen ilmiö elämässään?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vaikea sanoa. Mielestäni ihminen, jonka mielestä suomalaisilla, venäläisillä ja virolaisilla ihmisillä on noin valtavia eroja, ei oikein elä samassa reaalitodellisuudessa muiden kanssa. Mutta eihän siinä mitään, oman pään sisästähän se onni löytyy.
Minulla on samoja kokemuksia, tosin en ole tapaillut venäläisiä tai virolaisia naisia vaan länsi-eurooppalaisia. Unelmani olisi löytää hehkeä anglosaksinainen tai keltti (irkku, skotti); heissä yhdistyy mielestäni inhimillisyys, järkevyys ja ulkonäkö naisellisella tavalla. Suomalaisia naisia en osaa oikein arvostaa, enkä oikein voi kuvitella suomalaisen naisen kanssa loppuelämääni jakavani. Luulisin, että tämä johtuu siitä että Suomessa sukupuolten välinen sota on mennyt liian pitkälle. Itselläni vaikuttaa myös se, että pidän suomalaisia naisia aika epänaisellisina, helppoina ja suoraan sanoen aika naiiveina. En voi oikein kuvitella heitä naisina tai äiteinä.
Itse olen ollut naimisissa nelja vuotta ja sita ennen tuli seurusteltua nelja vuotta ulkomaalaisen mieheni kanssa. Lapsia 2, ja molemmat syntyneet avioliiton aikana. Olen ollut myos kahdessa pitkassa parisuhteessa Suomalaisen miehen kanssa, joten jotakin verrattavaa loytyy. En kyllakaan lahde moittimaan Suomalaisia miehia, koska omat ex-seurustelukumppanit olivat oikeastaan ihan mukavia, mutta " se jokin " puuttui. Kuten Eva kirjoitti, niin he eivat sytyttaneet. Oliko vika minussa vaiko heissa, niin sita en lahde arvuuttelemaan.
Mutta, kun tapasin aviomieheni niin tiesin heti, etta tama on oikea mies minulle. Ei sen takia, etta mies oli ulkomaalainen ja asui ulkomailla, vaan sen takia, koska yksinkertaisesti rakastuin haneen. Han edustaa niita arvoja joita mina ihmisessa, varsinkin miehessa kunnioitan. Han myoskin haluaa, etta nainen on nainen eika puolimies, kuten nykyaan hyvin useasti on. En nyt tarkoita pelkastaan naisen ulkonakoa vaan koko olemusta ja ajatuksia.
Meidankin elama on tavallista elamaa. Ei uskontojen kanssa hihhulointia, molemmat olemme kristittyja, mutta uskonto ei juurikaan nay paivittaisessa elamassamme. Mies tekee toita tunnollisesti eli nyt kun mina olen lasten kanssa kotona niin han elattaa perheensa. Hoitaa myoskin kotia ja lapsia, eli osaa laittaa ruokaa, pesta pyykkia, siivota jne. Perhe ja koti merkitsee ehkapa enemman kuin Suomalaisille. Sita arvostetaan, ja sita ei pideta itsestaan selvyytena.
"Han myoskin haluaa, etta nainen on nainen eika puolimies, kuten nykyaan hyvin useasti on. En nyt tarkoita pelkastaan naisen ulkonakoa vaan koko olemusta ja ajatuksia"
Mistä olet saanut päähäsi, etteivät suomalaiset miehet moista halua?!?! Miksi luulet, että esim. venakot ja virolaiset ovat niin suosittuja?!?!
Miksi ihmeessä Sua harmittaa, että virolaisilla ja venäläisillä on rima korkealla? Joudut ns tekemään töitä?
Sehän on luonnollista ja hyödyntää ennenkaikkea Sua itseäsi.
Itse myös ole havainnut naisissa samaa vikaa. Eivät itsekkään tiedä mitä haluavat, ollakko emakko, femakko vai jokin muu.
Tavallaan kyllä käy vähän kateeksi, että miten varsinkin suomalaiset naiset saa tuollaiset kicksit miehen ulkomaalaisuudesta. Olishan se kivaa, jos pystyis hullaantumaan noin totaalisesti jos toinen on vaan muualta. Harmi kun on ollut niin kansainvälinen kasvatus...
just precis. aika juntti-meininki tuollainen.
Ihmisethan ovat luonteeltaan erilaisia. Joitain viehattaa samankaltaisuus, toisia vastakohdat. Molemmissa on puolensa. Tassa mielessa ymmarran, jos joku ei halua maamiehensa tai -naisensa kanssa seurustella.Myonnan myos, etta tietyn maalaisissa on omat kulttuurista johtuvat samankaltaisuutensa yhteisesta historiasta, uskonnosta ym. johtuen.
Tarkeinta on mielestani kuitenkin, etta kaikki ovat yksiloita. Kuulostaa mielestani tosi holmolta sanoa, etta haluan esim. thaimaalaisen naisen tai turkkilaisen miehen. Kehtaako joku tunnustaa, etta kuka hyvansa seurustelukumppanin kaverikin kelpaisi, kunhan on jonkun maalainen?
Itse en ainakaan seurustelisi yhdenkaan vaimoni kaverin kanssa, vaikka ystavina ihan mukavia ovatkin. Enka menisi vaittamaan, etta jos eroaisin ulkomaalaisesta vaimostani, etsisin tarkoituksella toisen ulkomaalaisen.
Ei siita yhteisesta aidinkielesta ja taustasta kuitenkaan haittaakaan ole.
Mies ja nainen ovat niin kaukana toisistaan, ettei heidän välilleen helposti synny henkistä yhteyttä. Ulkomaalaiseen on helppo rakastua, kun kieli- ja kulttuuriero tasoittavat näitä sukupuolieroja. Väärinkäsityksiä syntyy muutenkin niin paljon, ettei sukupuolten välinen kuilu erotu.