Voiko 40 vuotias aloittaa enää

Aloitus aloituksen vuoksi mutta ilmaisenpa mielipiteeni.

Moni painonnostaja on noissa tietämissä siirtynyt puntista voimanostoon.
Jotkut erinomaisin tuloksin.

4-kymppiselle täysin noviisille voimanosto lajina on hyvä koska lihasvoimaharrastuksena se ei vaadi liikkuvuuta, motoriikkaa, nopeutta eikä räjähtävyyttä.

Otitko yhteyttä voimailusalin ohjaajaan vai johonkin yleiskuntoiluvalmentajaan?

Voimailulajithan ovat yleisesti ottaen niitä harvoja, joissa voi kehittyä myöhemmälläkin iällä aloittaneena. En sitten tiedä, jos on täysi noviisi ja SM-kisat tavoitteena...

Onhan niitä mielipiteitä monelaisia....

Aloitin salilla käymisen kysymättä (en edes ex-mieheltäni) keneltäkään mitään että "kannattaako" ja onko liian myöhäistä 36 veenä....sairastin aivohalvauksen alle nelikymppisenä (vuosi totaalista taukoa) kunnes aloitin "tosissani".....

Itselläni ei ollut tavoitteena kuin vain alkaa käymään salilla muiden harrastusten lisäksi jota jo suunnittelin kymmenen vuotta aiemmin kun Kike Elomaa oli julkisuudessa.

Penkkaaminen esim. loppui "raskaimmilla" 46 veenä....viimeisimmät esim. sarjat:

Penkki sarjat....10x60-2x8x60 kg....tuohon aikaan sarjassani olisi ollut SM- 70 kg voimanostossa.

Kyykkyissä tein etukyykkyjä enimmäkseen....ja olihan Salakan Juhani jo ollessani nelikymppinen ollut halukas alkaan valmentamaan ikänaisiin painonostoon.....mutta kun tavoitteeni ei ollut kilpailuihin mihinkään lajiin....ainoastaan mukavina harrastuksina kaikki vain johon kuului myös tanssiminen.

Kisahallissa aloin opettelemaan täyden voltin hyppyä ensi kertaa vasta nelikymppisenä....onnistuin hienosti vaik` ei ihan voimistelijan hyppy ollutkaan....

Liikunta on hauskaa...monessa mielessä hyödyllistä ikään katsomatta, ja "kannattaa" mielestäni monipuolisesti tehdä ilman kilpailu tavoitteita....

Tänään lähdetään Kellokosken lavalle mummu/pappa päivätansseihin isommalla porukalla jenkkaileen ja polkkaileen....ja jiveileeeeen......Ja huomen aamusella Liikuntamyllyyyyyyyn.....

Ikinä ei ole liian myöhäistä aloittaa jotain liikuntaharrastusta, eli saliohjaaja, johon otit yhteyttä on väärässä.

Ota yhteyttä paikkakuntasi painonnosto/voimannostoseuroihin ja kysy, onko heillä ohjauksia? Esimerkiksi meidän paikkakunnan painonnostoseura järjestää joka syksy aikuisille suunnatun punttikoulun.

Voi eikä ole liian myöhäistä, lähdin itse salille 48v ja pena heti 2 x 60kg ja nyt kun vähän aikaa on tullu reenattua niin esim tänään pena helvetillisessä helteessä 130 x 3, 132,5 x 3, 135 x 2 ja 137,5 x 2 joten et ole myöhässä aloittamisen osalta vaan ehkä jopa etuajassa eli salille ja tsemppiä !!!!!!!!

Ei ilman roinaa (kts. edellinen vastaaja) ja tämä on fakta!!

Joko sinä tai saliohjaajasi ette ole tosissanne! 42v on erinomainen aloitusikä!

Itse käynnistin lihaskuntoilun 6-kymppisenä.
Sekä perus-, että lihaskuntoni olivat surkeat.
En oikaissut voimanostoihin vaan kunnostelin itseäni apuliikkeillä.
Kehnosta polvestani johtuen alkuun vain reisipenkkiä.
Vatsaa, kevyitä pystypunnerruksia. Olkapääni ei sietänyt penkkiä. Ylätaljaa yms.

Puolen vuoden jälkeen aloin kokeilemaan maastavetoa ja kyykkyä. Alkuun puolikyykkyä ja siitä hiljalleen syvempään.
Leuanvetoja, rinnallevetoja, erilaisia pystypunnerruksia.
Täydennykseksi vaihtelevia apulaiteliikkeitä.

Painoni pysyi ennallaan 90kg:ssa mutta vyötäröni oheni puolen vuoden aikana 6 - 7cm.
63:na vedin maasta 180kg.
Etukyykky syvään 110kg.
Ei penkkiä.

Eivät nuo kilot hurraahuutoja kirvoita mutta mielestäni ovat osoituksena. että noinkin vanhana voi aloittaa kun tekee sen maltilla ja suunnitelmallisesti.
Ikääntyneemmälle on nuoria tärkeämpää hyvä alkulämmittely.

42v ei ole mikään ongelma mutta tietenkin aloitustapaan vaikuttaa nykyinen kunto ja harrastustausta.

Kiitos kommenteistanne. Saliohjaaja oli oikeasti sitä mieltä että ei kannata enää. Taisi olla aika kokematon vielä alalla. Melkoisen nuori ihminen oli. Hän suositteli minulle jotain vähemmän kuluttavaa jollakin ihme vekottimella jolla poljetaan. En tiedä mikä laite se edes oli. Sanoin että minulla on kyllä ihan oikea polkupyöräkin.

Löysin naapurikunnasta ihan oikean salin ja aloitan siellä harjoittelun tänään. Olen myös aloittanut lenkkeily koska sain sieltä sellaisen suosituksen. Salilla oli mukavia miehiä jotka lupasivat opastaa alkuun ja olla tukena.

Kiitos edelleen kaikille teillekin.

Nelikymppisenä on vielä aikaa käydä salilla ainakin 25 vuotta.Ei ole pakko kysellä miltään saliohjaajalta asioita sillä kyllä saleilla muut neuvoo.jos menee kyselemään.Itsekin aloitin 38v. ja siitä on nyt aikaa 24 vuotta.Enkä ole aikeissakaan lopettaa.Ja on siinä kuntoilun kanssa myös sosiaalinen puoli.Saat olla eri-ikäisten ihmisten kanssa tekemisissä ja vaihtaa ajatuksia.Ei muuta kuin täysillä reenaamaan.

"Voimanosto kiinnostaa mutta kun otin saliohjaajaan yhteyttä, niin sanottiin että on liian myöhäistä aloittaa. "

Ei niitä ennenkään kyselty, jos teki mieli aloittaa niin aloitettiin.
Sano sille p askanpuhujalle että se on sinusta kiinni, ei siitä.

ite lopetin koko p askan 36 veenä.

alkoi v ituttamaan tämä hifistely täällä, meni kiinnostus.

Eräs Hyvinkääläinen aloitti 56-vuotiaana ja eteni penkkipunnerruksen maailmanmestariksi omassa sarjassaan. Parhaimmillaan penkki oli pitkälti päälle 150kg. Käy edelleen aktiivisesti salilla vaikka on yli 80-v, ja rauta on yhä kevyttä. Itse aloitin saman ikäisenä treenaamaan ja olen nyt kehittynyt leuanvedossa niin hyvin että pärjään suomenmestaruustasolla hyvin sarjassa 60-v

mikäs ihme tuo nyt on.

Miten nyt? Onko vielä Markolla salitreenit ohjelmassa?

voi

Olen 60-v. Aloitin painonnoston 16-v. Aikomuksena, jos terveys sallii nostaa niin kauan kunnes kuolema korjaa.

Kerronpa hieman itsestäni.

Olen 42 vuotias mies ,harrastanut liikuntaa ja puntteja viimeksi noin 15-18 vuotiaana eli 19900 suunilleen viimeisiä nosteluja.

Nyt 2015 maaliskuulla 42 vuotiaaana uskaltauduin uudelleen punttien pariin.

Nyt vuosi kuluneena mietin kuinka voi kehittyä enään?

Tuloksissa ja lihasten näyttävyydessä eli suhteellisen kireä ja voimaa lissää,ei ole helppoa enään.

Maaliskuulla nostin vaikka nyt penkiltä 70kg nyt joulukuulla kokeiltu 115kg


Maasta maaliskuulla noin 120kg nyt 160kg joulukuussa koikeiltu.

Jalkakyykky maaliskuulla 100kg nyt jouluulla 130 jotain koekeiltu.

Tulokset eivät tule enään hevillä nousemaan ja oma paino se on karannut ,viime kesäksi treenasin 78kilosta 67-68 kiloon ja nyt paino sama ja enemmänkin 80kg pituuden ollessa 172cm.

Kovaaa olisi veivaus mieli puristaa kilot eli löysät taas pois tai sitten lisätä paioja nostoihin jolloin paino varmaan taas nousisilisää.


Tämä ei ole helppoa ja ehkä en aloittaisi enään jos nyt päättäisin aloitanko punttitouhun vai en.

Paikat on rikki tai nivelet siis vasen hauisalapää ja kyynär oikea ranne oikeanpuolen olkapää.

Selkä joka muutenkin oli huono ennen aloitusta oikean puolen polvi on arka melkeinpä aina.

Matkan varrella lisäksi tullut sarkoidoosia (keuhko sairaus) (astma johon kaksi piippua päivässä)

Tupakasta eroon toukokuussa mutta astma puhkesi.

Todella en tiedä aloittaisinko enään uudelleen jos nyt valita pitäs,mutta ensi kesään saakka jatkan vaikka nivelet huutakin hoosiannaa.

Kaikista ikävintä on kun ei ole tavoitetta tai syytä minkä takia reuhtoo?

Ei kilpailuja ja kun ikä kohta 43v niin se on liikaa siinä mielessä.

Huvikseen ei viiti kauaa remputella ja katella ihmisiä salilla joilla ei ole päämäärää,syödään mitä sattuu ja kun pitäs treenata niin nämä on kotona ja kenties käyttävät alkoholia,eilenkin olin yksinään salilla muita ei ollut.

Varmaan on tänäänkin näin,kesmäärin käyn 4-6 kertaa viikossa mutta turhauttaa.

Pelissä on kaikki vitamini kuviot ja kreatiinit sun muut aineet,ei hormooneja .

Kehitystä ei tule enään nopeasti,tai pitää verissä päin treenata se ei tunnu mielekkäältä.

Toisin sanoen voi olla ettei kehitystä enään tule näillä ponnistuksilla ja tällä terveydellä.

Ensi kesänä voi olla etten enään nostele.

Jos lopetan niin kolmatta kertaa en aloita uudelleen tuota touhua.

Nytpä on taas käyty remputtamassa kun muut juhlii niin minä treenasin salilla,ei varmasti ole sen väärti mutta kävinpä kumminkin.

Jatkan nyt kumminkin koska tämän luettuani alkoi taas mieli virkistyä.

Mikko Seikkula, 69, teki uskomattoman kovan tuloksen raakapenkkipunneruksessa: 202,5 kiloa.Mikko Seikkula, 69, teki uskomattoman kovan tuloksen raakapenkkipunneruksessa: 202,5 kiloa.

http://www.iltalehti.fi/fitnessvoimailu/2016010920934431_bs.shtmlhttp://www.iltalehti.fi/fitnessvoimailu/2016010920934431_bs.shtml

No ei vittu voi tai margariini tai kuntoili. Saaa kokoajan kulkemaan..

Jatkan nyt siis ja käytän voita,lisäksi syön suht säännöllisesti jauhelihaa salaattia.
Sekä vitamiinit ja kreatiini.

Joulukuulta tuossa ylempänä on tulokset mainittu.

Ja nyt nostin penkistä 120kg ja maasta 170kg ,jalka kyykkyä en kokeilu.



Anteeks vaan tuon iän muistaminen ,se on jo 43 ja kohta 44v.

Vuodet vierii niin vauhdilla ettei muista ikää kuin kropasssaan.

Tänään taas salille.

Ota se freelancer asenne!

Tuo Seikkulan penkkipunnerrus pistää kyllä väkisinkin miettimään. Kuvitelkaa nyt 70 -vuotias nostaa penkistä 200 kiloa. Ja mies on LIHAVA.

Melkoinen amatööri toi saliohjaaja kyllä on! 40-vuotiaana aloitellaan vasta nuoren keski-ikäisen ihmisen elämänvaihetta. Palautuminen voi olla hieman hitaampaa kuin 20-vuotiaalla, mutta jos elämäntavat ovat kunnossa niin ehtii päästä vaikka miten hyvään kuntoon tolla iällä.

Yksi tärkeä pointti tossa iässä kannattaa kuitenkin muistaa eli se että varoo ylitreenaamista. Tämä tulee lähinnä kyseeseen jos on tavoittelemassa hyvää aerobista kuntoa JA hyvää lihaskuntoa. Jos punttikuntoa ja lihaskuntoa hakee niin aerobista voi tehdä palauttavana treeninä 30-60 minuuttia kerrallaan. Eikä useammin kuin 3xviikossa. Yksi täydellinen lepopäivä pitäisi myös mahduttaa ohjelmaan. Ne 2-3 tunnin juoksulenkit syö energiat ja vie kehitysmahdollisuudet voimapuolella. Kyse on lihasten mikrovaurioista, anabolisten hormonien tuotannon laskusta ja stressitasojen noususta. Hyvää ravintoa ei kannata myöskään unohtaa.

40-kymppisen sohvaperunana elämänsä eläneen pitäisi kyllä ennen kuntosalitreenin aloittamista testata oma terveyden tilansa. Verenpaineet, verensokerit, verenrasvat, hemoglobiinit, tulehdusarvot ja nivelten kunto sekä silmän pohjat. Jos niissä ei ole ongelmia voi alkaa treenaamaan nousujohteisesti ilman ylimääräisiä riskejä.

Treeni-iloa ja kovaa kehitystä vaan!

Itse olen innolla aloitellut treenailua lähes 40-vuotiaana (26-27-vuotiaana oli pohjalla muutaman vuoden kömpelö ja kunnon tuloksiin johtamaton bodailuvaihe).

Perus- ja maksimiavoimaa lähinnä vääntelen (5x5 yms. vastaavat tyylit pääliikkeissä, apuliikkeet pumppaillel pidempää sarjaa). Voimailua kolme kertaa viikossa, sitten aerobista 2-3 hikihölkkää yms.

kuulin tuolla .......................................Sulla On Hartiat Kuin K----llä......

Ketola kertoo totuuden

https://www.youtube.com/watch?v=U_L7hT8I3MQ&t=7m10s

Hirveesti kannata enää repiä jos ikää on noin paljoa. Jos haluaa vaikka joskus kisailla niin ihan turha edes haaveilla. Ne jotka nostaa paljon on treenanneet ihan teinistä saakka ja etumatkaa ei saa koskaan kiinni.
40 vuotias on kuitenkin jo aika rappeutunut ja kunto vain laskee. Mistään yli 250 kilon vedosta ei kannata edes puhua, ei välttämättä edes 200 kiloa tule koskaan. Penkistä jos saa 100 niin se on jo ihme.
Jotain muuta voisi kokeilla. Vaikka sauvakävelyä tai sitten nostella jotain vinyylipainoja fysioterapiassa.