Jos pitäisi valita vain yksi ominaisuus kumppanille, niin kumpi olisi tärkeämpää: uskollisuus vai rehellisyys?
Molemmat on tärkeitä, mutta itse valitsen rehellisyyden. Arvostaisin jos toinen ainakin sitten rehellisesti kertoo olleensa uskoton. Uskollinen ihminen voi olla epärehellinen monella muulla tapaa.
Vaikea valinta kyllä...
Molemmat on tärkeitä, mutta itse valitsen rehellisyyden. Arvostaisin jos toinen ainakin sitten rehellisesti kertoo olleensa uskoton. Uskollinen ihminen voi olla epärehellinen monella muulla tapaa.
Vaikea valinta kyllä...
Vastaukset 20
Vanhimmat
Uskollisuus on ehdoton edellytys. Tuo rehellisyys on vähän turhan monitulkintainen asia valittavaksi tärkeimmäksi ominaisuudeksi. Ihmisillä kun on usein tapana kysellä asioita, joihin he eivät kestä kuulla rehellistä vastausta.
ne ovat ominaisuuksia joita naisissa ei ole joten tyydyn kumpaankin.
Jos nainen pettää niin se pettää jännämiehen kans koska mukava mie son tylsä.
Eihän ole olemassa mitään parisuhdetta ilman uskollisuutta.
Sitähän se parisuhde on jos kyseessä ei ole avoin suhde. Sitä että ollaan seksuaalisesti vain sen yhden henkilön kanssa tekemisissä.
Uskottomuus on siis parisuhteen täydellinen negaatio.
Parisuhdehan loputla sisältää vain yhden lupauksen: olen vain sinun kanssasi "sillä tavalla".
Ehdotonta rehellisyyttä en odota koska ihmiset saattavat valehdella niitä näitä mm. menneisyydestään. Itse ainakin teen niin.
No on tuossakin kyllä pointtia, ettei suhde mitenkään voisi pelittää pitemmän päälle, jos toinen ei osaa pysyä uskollisena. Enpä nyt olekaan enää ihan varma kumpi olisi tärkeämpi juttu.
Toisaalta itse en pitäisi varsinaisena epärehellisyytenä valkoisia valheita (kuten kumppanin uuden kampauksen kehuminen, vaikka se ei itseä niin kauheasti miellyttäisikään), tai sitä että salaa menneisyydestään jotain millä ei oikeasti ole merkitystä (kuten parisuhdekokemattomuuden, mikäli itse sen niin noloksi asiaksi kokee).
Onpas tosiaan vaikea valinta. Mutta jos nyt aivan pakko on päättää, niin ehkäpä minustakin se rehellisyys on himpun verran tärkeämpää. Uskottomuuteenhan voisi ajaa jokin itsestä riippumaton syy, kuten humalatila, tai se ettei saa seksiä kumppaniltaan, mutta epärehellistä ihmistä en vain voisi sietää missään tilanteessa.
Eikö pettäminenkin ole yksi epärehellisyyden muoto?
Jännä, että ihmiset yhä uskovat humalatilan "ajavan itsestä riippumatta esim. uskottomuuteen" :D
No joo, mutta tässä luultavasti rehellisellä uskottomuudella tarkoitettiin sitä että kumppani heti sen pettämisensä jälkeen tunnustaisi olleensa uskoton. Kuten totesin, en kyllä oikeastaan osaa vastata kysymykseen täysin, sillä mielipiteeni riippuu niin paljon määritelmien yksityiskohdista.
Vai uskottomuuteen ajaa joku itsestä riippumaton syy kuten humalatila? On sulla vielä paljon oppimista. Kännissä et tee mitään mistä et olisi selvinpäin haaveillut. Silloin vaan estot poistuu ja se tuntuu helpommalta. Ihminen pettää omasta halustaan, ihan selvinpäitenkin.
Ehkä se jotkut ajaa. Minusta se tosin on todella outoa. Vaikka ryyppään melkoisesti, en minä koskaan kännissä tunne erityistä hinkua käydä vieraissa. Tai no, joskus tunsin ja erosin seuraavana päivänä. Vika ei ollut silloinkaan viinassa vaan suhteessa.
Myönnettäköön, etten vähäisestä kokemuksestani johtuen ole mikään kännikäyttäytymisen asiantuntija, ja pahoittelen syvästi tekstissäni esiintyviä asiavirheitä. :)
Ei ole vaikea valita: rehellisyys tietenkin..Harva sitä koko elämäänsä onnistuu elämään pettämättä toista ajatuksin, sanoin tai teoin.
Uskollisuus tulisi ensin, koska rehellisyys voi horjua muissa asioissa laimeammin esim että ei kastellutkaan kukkia ennen matkalle lähtöä vaikka lupasi :D
Uskollisuuteen itse luen myös sen ettei edes haaveile muista kuin minusta.
Mutta jos puhutaan vain parisuhteesta niin kumpikin menee samalla viivalla samalla tarkoituksella.
"Jos pitäisi valita vain yksi ominaisuus kumppanille, niin kumpi olisi tärkeämpää: uskollisuus vai rehellisyys?"
No kyllä minusta on tärkeintä valita se kumppani niin että siitä löytyy nuo molemmat ominaisuudet vakiona, jos se ei ole mahdollista niin antaa sitten suosiolla olla.
Rehellisyys.
Eihän naisia uskottomuus haittaa. Se vaan kihelmöittää vatsanpohjaa, kun oman miehen status riittää kaatamaan naisia mielin määrin. Naisen statusta sitä vastoin muiden miesten kanssa oleminen alentaa, joten näin miehenä vastaan, että uskollisuus on tuhat kertaa tärkeämpää.
Eikös tähän päde nyt se ikitotuus: ”Parempi yksin kuin huonossa suhteessa”?
Eli tässä asiassa en suostuisi kompromissia tekemään, olisin mieluummin yksin.
Ja täsmennetään nyt sen verran, että valkoiset valheet tai jonkun suht merkityksettömän asian kertomatta jättäminen eivät minua haittaisi, mutta sellaista ”syvempää” rehellisyyttä kyllä edellytän. Uskon nimittäin, että jos ei ole rehellinen esim. omista toiveistaan parisuhteen tai yhteisen elämän suhteen, niin se sitten johtaa enemmin tai myöhemmin myös uskottomuuteen kun jompikumpi, tai molemmat, ovat onnettomia suhteessa. Ovat siis minun silmissäni vähän kuin saman kolikon kaksi puolta.
Valitsen uskollisuuden. Mielestäni uskollisuus on osa rehellisyyttä. Ja rehellisyys on osa uskollisuutta. Joiltain osin kiistellään uskollisuudenkin määritelmästä. Mutta ehkä niin kuin uskollisuus erityisesti miesten mielikuvissa määriteltänee, niin ainakin kohtalainen määrä ihmisistä pystyy olemaan uskollinen. Onko kukaan ihminen yleisesti absoluuttisen rehellinen? Ja missä määrin rehellisyys ulotetaan parisuhteen ulkopuolelle? Olisi varmaankin aivan väärin, jos esim. paljastaisin tuntemani parin toiselle osapuolelle toisen olleen uskoton. En oikein voi niin tehdä, koska rikkoisin välini kahteen ihmisiin ehkä loppuiäkseni, mutta olen hieman surullinen petetyn puolesta. Totuus on joskus pahempaa kuin valhe.
Valitsen uskollisuuden. Mielestäni uskollisuus on osa rehellisyyttä. Ja rehellisyys on osa uskollisuutta. Joiltain osin kiistellään uskollisuudenkin määritelmästä. Mutta ehkä niin kuin uskollisuus erityisesti miesten mielikuvissa määriteltänee, niin ainakin kohtalainen määrä ihmisistä pystyy olemaan uskollinen. Onko kukaan ihminen yleisesti absoluuttisen rehellinen? Ja missä määrin rehellisyys ulotetaan parisuhteen ulkopuolelle? Olisi varmaankin aivan väärin, jos esim. paljastaisin tuntemani parin toiselle osapuolelle toisen olleen uskoton. En oikein voi niin tehdä, koska rikkoisin välini kahteen ihmisiin ehkä loppuiäkseni, mutta olen hieman surullinen petetyn puolesta. Totuus on joskus pahempaa kuin valhe.