Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Vihdoinkin..

    ..sain hänelle sanottua että tää juttu ei tuu toimimaan ja tuntuu että EHKÄ sen tässä kumpikin pikkuhiljaa ymmärrämme. Kipeää ottaa joka sekunti, mutta mun on pakko ajatella tulevaisuutta. Jokainen hetki on panostusta tulevaisuuteen, siihen luotan. Kauan tämä aikaa vaati ja tulee vaatimaan ja joka hetki olen tarttumassa puhelimeen ja valmiina perumaan puheeni, MUTTA jostain syystä tuntuu ettei luonto anna nyt periksi. Toivokaa kanssani hyvät kanssaihmiset, että vihdoin ja viimein ymmärtäisin, että olen itse oman elämäni päähenkilö eikä kukaan muu!!!
    3882
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Joka kerta kun meinaat perua puheesi, niin tule tänne sivustolle lukemaan tuo viestisi! Se muistuttaa sua sun päätöksestä ja antaa voimia pysyä siinä! :)

    Tsemppiä sulle 1000x! Olen tekstisi perusteella varma että teit oikean päätöksen! :)

    Äänestä

    Tovotan kovasti luonteen lujuutta ja tsemppiä.

    On aika eron kyynelten ja on aika unohduksen.

    Muistaisit vaan antaa itsesi surra kaikessa rauhassa, epäonnisunut suhde.
    Sitten ota mukaan sen, mitä olet oppinut ja jatkat matkaa.
    Luulen niin että jokainen epäonnistuminen, opettaa jotain tärkeätä.

    Äänestä

    Kipeeeltä tuntuu mustakin, vaikka tiedän ettei suhteella olisi ollut pidemmän päälle tulevaisuutta.En olisi ollut onnellinen,olisin elänyt vain hänen kauttaan.Kuitenkin tuntuu pahalta kun toiseen ehtinyt jo sitoutua,kokea yhdessä kaikenlaista.Ei tunnu hyvältä olla yksinkään,mutta pakko vaan uskoa että tulevaisuus tuo jotain parempaa tullessaan.Voimia muillekin samassa tilanteessa oleville.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Veera kirjoitti:

    ..sain hänelle sanottua että tää juttu ei tuu toimimaan ja tuntuu että EHKÄ sen tässä kumpikin pikkuhiljaa ymmärrämme. Kipeää ottaa joka sekunti, mutta mun on pakko ajatella tulevaisuutta. Jokainen hetki on panostusta tulevaisuuteen, siihen luotan. Kauan tämä aikaa vaati ja tulee vaatimaan ja joka hetki olen tarttumassa puhelimeen ja valmiina perumaan puheeni, MUTTA jostain syystä tuntuu ettei luonto anna nyt periksi. Toivokaa kanssani hyvät kanssaihmiset, että vihdoin ja viimein ymmärtäisin, että olen itse oman elämäni päähenkilö eikä kukaan muu!!!

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu