Surkeaan kohteluun jo lapsena. Kun lapsena ei ole saanut kasvaa rakastavassa ilmapiirissä tulee ihmisiä jotka pettävät, jotka jäävät huonoon suhteeseen petettyinä ja jotka alkavat kakkosiksi. Se on täysin normaalia elää elämäänsä tuntien ei normaalia rakkautta ja kunnioitusta ja arvostusta. Koska eivät tiedä mitä se on ja surkeus ja ahdistus tuntuvat tutuilta ja aito välittäminen saa heidät ahdistumaan ja pilaamaan hyvätkin ihmissuhteet ihmisen kanssa joka kohtelee hyvin. Silloin tällainen ihminen pyrkii vaikka itse sabotoimaan suhteen että toinen älyäisi häipyä ja jättää hänet. Huonoon suhteeseen jäävälle tilanne on täysin normaali. Koska eivät koskaan itse ole oppineet mitä rakkaus ja toisen kunnioittaminen ovat.
ovat tottuneet
perustukset puuttuvat
16224
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Siis kaikki pettäjät, petetyt ja kakkoset ovat surkean lapsuuden tuotteita ?
Just, sanattomaksi vetää tämän viisauden edessä.
Sekä minä että pettänyt exäni, jonka kanssa yritin jatkaa pettämisen jälkeen, olemme onnellisten ydinperheiden jälkikasvua ja niin käsittääkseni oli myös exän salarakas.
Lisäksi voisi mainita, että on myös kaikenlaista opettavaista surkeutta, mikä saa tulevan aikuisen toimimaan toisin kuin se kaikki, josta hän sai lapsena kärsiä. Kun on muutakin kuin tuo mallioppiminen, on esimerkiksi tuo omien kognitiivisten taitojen käyttö tilanteensa parantamiseksi...
Siinä ei kongnitiiviset taitdot paljoa päätä pakota jos tunteet hallitsevat elämää kuten näillä kyseisillä ihmisillä. Jos aivoja käytettäisiin järkevään ajatteluun ja toimintaan. Ei petettäisi eikä jäätäisi roikkumaan suhteeseen jossa toinen ei kunnioita ja kohtelee huonosti.
Olen aloitajan kanssa samaa mieltä, kokemusta kolmesta rikkinäisen perheen kasvatista. Jos on kokenut väkivaltaa , turvatomuuta ja levotomuuta lapsuudessa niin ei kykene elämään tasapainoisessa suhteessa. Se on tälaisille ihmisille tylsää.
Eroperheiden lapset eroavat herkimmin sillä heidän näkemys asiasta on oman kokemuksen perusteella. Pettämisen vuoksi tullut ero luokitellaan helposti normaaliksi syyksi, joten sitäkään ei osata pitää pahana...
On kasvettu siihen, että kenenkään parisuhde ei ole pyhä!
Tai sitten on kasvettu siihen, että on asioita, jotka satuttavat toisia, jopa lapsia, niitä asioita tulee siis pyrkiä välttämään ja luoda terveitä ja kunnioittavia ihmissuhteita.
Aikuisena voi ihan itse päättää mitä tekee ja jättää tekemättä. Lapsuus oli millainen tahansa.
jos lapsena on sen kokenut ja kuitenkin normaaliksi ihmiseksi aikustunut ei halua samanlaista kokemusta omille lapsilleen ... olet apn kanssa samaa mieltä koska olet jostain katkeroitunut ja ajattelukykysi on muutenkin hyvin heikkoa
mut kun oletki se ätmi ... joiden lempisana on "tylsää"
Vaikka tämä ei nyt liitykään mitenkään uskottomuuteen, niin voihan alkoholistin lapsesta tulla myös raitis.
Että ei se mene aina samalla kaavalla.
Tietysti jos on elänyt lapsuuden kodissa, jossa vanhemmat ei ole huolehtineet lapsestaan eikä rakkautta ole osoitettu, vaikeaahan siinä on itseluottamusta kasvattaa. Niinpä sitä aikuisena tarrautuu toiseen kuin hukkuvaan laivaan.
Eroperheessä kasvanut lapsi taas voi aikuisena välttää viimeiseen asti eroa.
Hyvä itsetunto antaa paljon eväitä elämään. Silloin pystyy myös tekemään kipeitäkin ratkaisuja helpommin kuin huonon itsetunnon omaava.
Kyllähän lapsuus vaikuttaa paljon siihen millaiset eväät on aikuisena.
Mutta, poikkeuksia löytyy aina.
Isäni on koko ikäni polttanut, äitini polttaa nykyään, veljeni polttaa mutta itse en koskaan edes halunnut kokeilla. Ei pitäis herkästi yleistää.
Alkoholismi kulkee geeneissä, mutta tupakanhimo ei! Ei voi verrata.
Tiedän alkoholismia kolmessa polvessa. Se on sairaus!
en puhunut alkoholismista
pettäminen, väkivaltaisuus ei kulke geeneissä... mikä pointtisi oli?
ihminen itse päättää mitä tekee tai jättää tekemättä
kasvuiän ympäristö vaikuttaa mutta ei automaattisesti tarkoita sitä että jos perheessä on erottu tai petetty niin lasten suhteille käy samoin
yleistäminen on tyhmien ihmisten taipumus
Aloittaja on oikeassa. Kovin surullista on se, että ne jotka rakkautta eniten tarvitsisivat, eivät sitä löydä, koska ovat kykenemmättömiä sitä osalleen hyväksymään.
Aikamoista yleistystä. Mutta jos nuo selitykset menee sulle läpi kun puoliso jää pettämisestä kiinni, niin se on sun asiasi mitä uskot. Ihminen pettää ihan omasta halustaan, ei sen takia minkälainen lapsuus hänellä on ollut. Mun äiti petti isää sata-nolla kun olin lapsi. Ikinä en ole itse pettänyt. Miksi pettäisin? Mähän tiedän minkälaista on elää pettäjän rinnalla. Mähän olisin tyhmistä tyhmin jos tekisin puolisolleni saman.
Ihminen on oppivaista sorttia. Lapsuudenkokemusten myötä moni tekee kaiken toisin kuin omat vanhempansa. Eikö vaan?
Mistä syystä huonosti kohdeltu ihminen pyrkisi sabotoimaan hyvää suhdetta ?
Suhde voi kärsiä myös epätasa-arvosta .Toisella on mitä ilmeisemmin myös
paremmat lähtökohdat ja tätä kautta on myös mahdollista heikentää vahvemman
oikeudella heikomman arvostusta.
Heikolla itsetunnolla varustettu ihminen on suhteessa erittäin haavoittuvainen
Monta kertaa olen myös miettinyt mikä saa hyväosaisen kiintymään heikomman
osaan .
Onko siinä jonkinlainen vallankäyttö tai oman arvon puutetta myös kohdata tasa-
vertainen kumppani .
Heikolla itsetunnolla varustetut ihmiset joutuvat selvitäkseen elämästä vahvistamaam omaa itsetuntoa .Usein heillä oman itsen tuntemus vahvistuukin
vuosien myötä.
Itsearvostus pysyy samana kuinka puolisot heitä kohtelvat hyvin tai huonosti.
Päättäessä itse omasta hyvinvoinnista ei ole merkitystä elääkö suhteessa ykkös-
tai kkkosroolissa..
Molemmissa rooleissa voi voida hyvin ja myös hyvin huonosti, jollei oma arvostus
kohoa isenäisellä päätöksellä luopua huonon itsetunnon roolistaan.
Lue materiaalia tunnelinoista ja erityisesti tunnevajeesta. Selityksen saat sieltä.