Aloitin laihduttamisen noin puoli vuotta sitten VHH ruokavaliolla. Pannassa oli puurot, leivät (paitsi ruisleipä, jota söin enintään 2 palaa päivässä), peruna, pastat/riisit (myös täysjyvät/tummat) ja niin edelleen. Ruokavalio oli ihan OK niin kauan kunnes aloitin fyysisesti melko rankan urheiluharrastuksen ja kuntosalin. Huomasin myös, että välillä tuli aivan hirveitä sokerinhimokohtauksia. Pahimmillaan söin kolmekin proteiinipatukkaa kerralla tai peräti rasian kaupasta saatavia itsejäädytettäviä mehujäitä (heh, himonsa kullakin). Joka tapauksessa tuli 10 kiloa laihduttua ja pieni nälän tunne oli jatkuvasti.
Nyt olen muuttanut ruokavaliota uudelleen enemmän suositusten mukaiseksi (annoskoot pysynyt samana) eli nykyään syön puuroa (luomuna ja täysjyväistä), ruisleipää (hieman vähentynyt syönti), perunaa, täysjyvä pastaa ja tummaa riisiä (luomuna yritän myös nämä ostaa). Energiatasot nousivat kertaheitolla ja jaksan nyt paljon paremmin urheilla. Ihmetystä nyt kuitenkin aiheuttaa se, että näläntunnetta ei ole ja mikä "pahinta" enää ei tee mieli mitään makeaa! Olen aina ollut sen tyypin syöjä, että jos jotain tekee mieli niin syön sen. Nyt kuitenkin vähän "masentaa" se, että ei tee mieli mitään herkkuja. Jotenkin tuntuu, että jään mukamas jostain paitsi, kun en lahtaa samalla tavalla mässyä naamaan kuin perha/kaverit/yms. Tänäänkin olisi ollut töissä tarjolla jälkiruuaksi suklaamoussea ja kuivakakkua, mutta skippasin molemmat koska ei vaan tehnyt mieli.
Kannattaako herkkuja syödä (kohtuudella tietenkin), vaikka ei tekisi mieli? En ole ikinä osannut ajatella/syödä normaalipainoisen ihmisen tavalla, joten tämä on minulle aivan uusi "ongelma". Vähän ehkä pelottaa se mahdollisuus, että ns. repsahtaa ja tulee taas syötyä x suklaapatukkaa kerralla, kun nyt on ollut herkuttelematta jo pitkään.
Nyt olen muuttanut ruokavaliota uudelleen enemmän suositusten mukaiseksi (annoskoot pysynyt samana) eli nykyään syön puuroa (luomuna ja täysjyväistä), ruisleipää (hieman vähentynyt syönti), perunaa, täysjyvä pastaa ja tummaa riisiä (luomuna yritän myös nämä ostaa). Energiatasot nousivat kertaheitolla ja jaksan nyt paljon paremmin urheilla. Ihmetystä nyt kuitenkin aiheuttaa se, että näläntunnetta ei ole ja mikä "pahinta" enää ei tee mieli mitään makeaa! Olen aina ollut sen tyypin syöjä, että jos jotain tekee mieli niin syön sen. Nyt kuitenkin vähän "masentaa" se, että ei tee mieli mitään herkkuja. Jotenkin tuntuu, että jään mukamas jostain paitsi, kun en lahtaa samalla tavalla mässyä naamaan kuin perha/kaverit/yms. Tänäänkin olisi ollut töissä tarjolla jälkiruuaksi suklaamoussea ja kuivakakkua, mutta skippasin molemmat koska ei vaan tehnyt mieli.
Kannattaako herkkuja syödä (kohtuudella tietenkin), vaikka ei tekisi mieli? En ole ikinä osannut ajatella/syödä normaalipainoisen ihmisen tavalla, joten tämä on minulle aivan uusi "ongelma". Vähän ehkä pelottaa se mahdollisuus, että ns. repsahtaa ja tulee taas syötyä x suklaapatukkaa kerralla, kun nyt on ollut herkuttelematta jo pitkään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
No ei kannata jos ei tee mieli. Sitten kun tekee mieli niin sitten tekee mieli, mutta ei nyt vasten tahtoaan kannata mitään suklaakakkuja mässyttää vain koska joku muu tekee niin?
VHH sopii lähinnä sellaisille henkilöille, jotka haluavat laihtua evääkään heilauttamatta, mutta aktiiviselle ihmiselle se tuottaa paljon vaikeuksia jaksamisessa. Siinä vaiheessa kun treenitavoitteena on muukin kuin pelkkä laihdutus, hiilarit alkavat olla tärkeitä mm. katabolian katkaisussa ja kestävyysurheilussa.
Ravinnon tärkeydestä voi lukea esimerkiksi oheisesta linkistä enemmän:
http://lihastohtori.wordpress.com/ravinto/