Mies lähti nuoren naisen matkaa jätti karusti perhen, minuut ja pienet lapset sekä omakotitalon. Nyt on alkanut kerjätä takaisin pääsyä ja kylää minä häntä edelleen valitettavasti rakastan. Mietin vain voiko katkeran ja riitaisan eron jälkeen vielä palata yhteen ja elää elämänsä yhdessä onnellisena loppuun asti? Onko avioliiton uudellen lämmittäminen mahdollista, kannattaako sotkea lasten päät taas, onko tässä mitään järkeä?
yhteen paluu
kannattaako
73230
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ero ei ole koskaan helppo ja tuolloin tulee käytyä rankkoja tuntemuksia läpi. Yhteenpalaaminen voi onnistua, mutta suurimmassa osassa tapauksista eroon johtaneet syyt ja eroprosessin aikana tapahtuneet asiat jäävät vaikuttamaan taustalle. Puhtaalta pöydältä aloittaminen ei onnistu, koska perusluottamus toiseen on mennyt ja syvällä kytee mahdollisesti viha, tukahdutettukin.
Muistoissa vanha suhde on maailman paras, mutta pidemmällä tähtäimellä on parempi jatkaa elämää ilman pettävää osapuolta. Hänen vaaran kun ei voi varmuudella rakentaa mitään. On hän edelleen lapsilleen isä, joten sen takia ei kannata parisuhdetta yrittää pystyttää.
Meillä oli melkein sama tilanne. Minä petin ja jätin (en kyllä aloittanut uutta suhdetta). Taustalla oli synnytyksenjälkeistä masennusta jos nyt jollain pitää selitellä.
Onneksi mieheni kykeni antamaan anteeksi kun sain itseni enemmän kuntoon ja tajusin mitä olin menettänyt. Silloin tuntui kuin olisi herännyt painajaisesta ja huomannut tehneensä kaiken oikeasti.
Paljon ollaan keskusteltu ja mietitty. Ratkaisevaa on se voitteko oikeasti saada ne taustalla olleet vaikeudet ratkotuksi. Sinun pitää pystyä oikeasti antamaan anteeksi, ettet edes itseksesi kanna salaa kaunaa ja katkeruutta. Ja miehen täytyy oikeasti haluta olla sinun ja perheenne kanssa, hän ei saa edes salaa mielessään katsella muita naisia sillä silmällä.
Luottamus täytyy ansaita, meillä se käy niin että miehellä on täysi oikeus halutessaan esim. lukea puhelimeni viestit tai katsoa kenelle lähetän sähköposteja. Toistaiseksi hän ei kyllä ole käyttänyt oikeuttaan. Tiedän että minun täytyy nyt käyttää erityisen paljon aikaa "rakkauteni todistamiseen" tekemällä pieniä palveluksia ja ihan vain vakuuttamalla rakkauttani. Ja mieheni kasvattaa rakkauttaan ja luottamustaan minuun olemalla minulle hellä ja tekemällä myös pieniä palveluksia.
Oma vakaa mielipiteeni on se että kaikki, siis oikeasti KAIKKI keinot tulisi käyttää avioliiton ja perheen säilyttämiseksi. Mitä tahansa ei tarvitse kestää, mutta kerran pitäisi aina antaa anteeksi ja toista kertaakin voi harkita.
Mitä tahansa ei tietenkään tarvitse eikä pidä kestää, kuten jatkuvaa uskottomuutta, henkistä tai fyysistä väkivaltaa tai mitään muutakaan vastaavaa.
Jos kerran miestäsi vielä rakastat, niin toivon teillä totisesti onnea. Kannattaa myös käyttää kunnan tai seurakunnan avioliittopalveluja. Jos sinä haluat, miehelläsi on tekonsa jälkeen velvollisuus suostua.
ei mitään..
Todennäköisesti miehen uusi suhde karahti kiville, joten on aika tarttua taas pelastusrenkaaseen (=sinä) odottamaan uutta saalista! Jos hän on kerran kyennyt jättämään vaimonsa ja lapsensa, hän kykenee tekemään sen uudelleen! Se on toisella kertaa vielä helpompaa! Muista se!
Minä en koskaan milloinkaan voisi palata ex-vaimoni kanssa yhteen! En voisi koskaan luottaa häneen tipan vertaa. Sellaista elämää minä en halua!
Jo lastenkin takia.Kyllä suhteen kuntoon saa-jos haluja kummallakin on.Lapsille on yleensä aina parasta se,että perhe on eheä.Kokeilkaa...Näet,että lasten kasvoilta paistaa tyytyväisyys,kun perhe yhdessä taas...Onnea teille
" Parisuhteen tunnetila on lapsen kasvuympäristö "
jotenkin näin jäi mieleeni eräs lukemani lause. Joten teeskennellä ei voi.
Minun mieheni jo melkein lähti toisen naisen matkaan, mutta sitten viimehetkellä halusi kuitenkin jäädä. Rakastan häntä. Meillä vain oli suhde pimennossa kun mieheni harhaili. Nyt on kaikki kunnossa. Sitä en osaa sanoa olisinko ottanut hänet takaisen jos hän olisi todella lähtenyt, mutta aina häntä olen rakastanut, se vaan ei jossain elämänvaiheessa niin näkynyt. Samoin oli miehelläni. Mutta uskoisin kuitenkin rakkauden voimaan.