Meillä on viimeaikoina ollut vähän vastoinkäymisiä poikaystävän kanssa, mutta ollaan kuitenki aina suht nopeesti tultu sopuun ja taas oltu yhessä onnellisesti. Eilen sitte poikaystävä sano mulle että se on tosi epävarma meiän suhteesta ja että siitä on vähän aikaa tuntunut ettei se haluais enään olla tässä suhteessa, ja että siitä tuntuu että se olisi onnellisempi ilman tätä suhdetta. Päätettiin sitte mennä tauolle jotta sais tyhjennettyä pään ja miettiä mitä itse haluaa, ja sitte sen tauon jälkeen nähtäisiin ja mietittäisiin miten jatketaan.
Mä rakastan mun poikaystävää aivan liikaa, mua pelottaa että tää tauko päättyy eroon. Äh en edes tiiä mitä mun pitäisi nyt kysyä, mua vaan pelottaa ero niiin paljon ja en haluais sitä ikinä tapahtuvan. Mitä mun pitää tehdä jotta saisin poikaystävän pysyvän mun luona, antaa tälle suhteelle sellanen uusi kipinä tai jotain? En todellakaan halua erota, musta tuntuu että tää poika on mulle just se oikea ja en todellakaan haluais päästää sitä menemään tosta noin vaan, mutta en mä nyt sitä voi pakottaakaan olla mun kanssa. Olkaa kilttejä ja auttakaa! :(
Mä rakastan mun poikaystävää aivan liikaa, mua pelottaa että tää tauko päättyy eroon. Äh en edes tiiä mitä mun pitäisi nyt kysyä, mua vaan pelottaa ero niiin paljon ja en haluais sitä ikinä tapahtuvan. Mitä mun pitää tehdä jotta saisin poikaystävän pysyvän mun luona, antaa tälle suhteelle sellanen uusi kipinä tai jotain? En todellakaan halua erota, musta tuntuu että tää poika on mulle just se oikea ja en todellakaan haluais päästää sitä menemään tosta noin vaan, mutta en mä nyt sitä voi pakottaakaan olla mun kanssa. Olkaa kilttejä ja auttakaa! :(
Vastaukset 10
Vanhimmat
Anteeksi pakko korjata, poikaystävä siis sano eilen että siitä on vähän aikaan tuntunu että se ei haluaisi olla tässä suhteessa AINAKAAN vähään aikaan
jotenki olin niin shokissa eilen etten tommosta pikkusta toivon jyvää lauseen perässä huomannu, kai tossa nyt vähän lohtua on?
Lähde heti etsimään oikeaa miestä ja vietä oikein rietas yö. Kyllä se kloppi muuttaa mielensä.
Pääsi pyörii nyt täysin poikaystäväsi tekemisissä, vaikuttaa että olet tavallaan antanut kohtalosi hänen käsiinsä. Se on toki ymmärrettävää, tuo on inhottava tilanne jossa joutuu pohtimaan, että toinen ei ehkä välitäkään sinusta yhtä paljon kuin sinä hänestä.
Koita ajatella niin, että vaikka eroaisitte, niin sinulla on siitä huolimatta tulevaisuus. Useimmilla meistä on ainakin yksi sydänsuru takanaan, ja se kuuluu elämään. Mieti sellaisia elämäntapoja ja tekemisiä, joilla voit pitää hyvää huolta itsestäsi ja tulevaisuudesta. Netissä on paljon kirjoituksia siitä, miten selviytyä erotessa. Lue niitä, niistä voi olla hyötyä vaikka ette nyt eroaisikaan. Käy läpi tunteitasi ja ajatuksiasi kirjoittamalla. Tärkeintä itsellesi on nyt, että pysyt vahvana.
Kirjoittakaa molemmat vaikkapa 10 asiaa, jota haluatte suhteeltanne. Olkaa itsekkäitä näissä. Ja sitten luvatkaa toteuttaa vaikkapa 5 asiaa molempien listalta. Kaikkea ei kuitenkaan välttämättä voi toteuttaa.
Se on aina vaikeaa kun toinen haluaa olla yhdessä, toinen ei. Näinhän se useimmiten on, usein eroa tahtoo vain toinen. Toisen on sitten suostuttava kun pakottaakaan ei voi eikä siitä mitään tulisikaan. Jos poikaystäväsi ei jää ihan omasta halustaan, et oikein voi kun hyväksyä sen pettymyksen, kivun, ja menetyksen surun, sitten surra ja nousta uudestaan. Nimittäin jos hän jää säälistä, tulee suhteesta onnetonta, sinä jatkat hänen palvelmistaan, hän ei väkisin rakastu ja lopulta eroatte paljon onnettomimpana. Jos taas hän jää tottumuksesta, pelosta tms. hän alkaa lopulta tiuskimaan ja riitelemään ja "kostaa" sinulle kun haluaa eron. Hän nyt tosiaan haluaa miettiä ja tilaa, joten et voi kun antaa niitä hänelle. Toivoa on aina, mutta se ettei hän "vähään aikaan" on ollut todennäköisesti vain kaunis tapa ilmaista, että hän haluaa nyt tauon, mutta on itsekin sekaisin eikä ihan 100% varma erosta.
Mutta se on mahdollisuus.
Ainoa, miten te voitte rakentaa terveen ja hyvän parisuhteen on se, että molemmat jää omasta tahdostaan ja tunteistaan, ilman lahjontaa tai mitään temppuja.
Kannattaa kyllä jutella, olla oma itsensä ja voi kertoa toiselle että rakastaa ja haluaa jatkaa, että itsellä on tahtoa. Se on se, mitä voi tehdä. Voi tietty kysyä myös, mikä olisi siinä yksinolossa onnellisempaa, että onko se vaan reagointia riitaan, omaa kasvua vai mitä, onko rakkaus loppunut vai olisiko mahdollista ehkä ottaa vaan suhteessa omaakin tilaa (ehkä te olette liian tiiviisti yhdessä?) ja silti rakastaa.
Kaikesta kannattaa keskustella, mutta olet nyt siinä kohtaa kovan paikan edessä, että sitten sen jälkeen täytyy vaan hyväksyä. Jos yrität liikaa roikkua eli menee epätoivoiseksi, se vaan puskee toisen pois. Jos hän taas ei tiedä tunteitasi ollenkaan, eli säästät itseäsi suojakuorella ja kylmyydellä, hän tulkitsee ettei sinuakaan kiinnosta. Eli joudut nyt kestämään riskin menetyksestä, mutta silti sinun kannattaa olla avoin ja rehellinen.
Se sinun pitää tehdä, muttei muuta, olla oma itsesi. Kaikki uudet kipinät ja muut teidän pitää miettiä yhdessä sitten jos jatkatte.
Ymmärrän tosi hyvin että tuo pelottaa, kun ei halua menettää ja itse on rakastunut. Mutta kävi miten kävi, sinä selviät kyllä, ja elämästä taas ei selviä kolhuitta koskaan. Nyt tuntuu ihan kamalalta, mutta sitten kun asiat selviävät, suuntaan tai toiseen, on ainakin selvillä vesillä, eikä tarvitse pelätä enää.
Yritä nyt tämän valimatkanne aikana myös sinä keskittyä löytämään asioita omasta elämästäsi, vähän muita kavereita, harrastuksia ja jotain Omaa. Voit ajatella, että nyt kun ei vielä tiedä, ei pidä vielä surra vaan rakentaa myös omaa pohjaansa. Ota siis tämä aikalisä myös itsellesi.
Toivotan jaksamista!
Johtuvatko ne vastoinkäymiset poikkiksestasi? Onko hyvä olla sellaisen kanssa joka niitä aiheuttaa? Entä jos pinnan alla on hänessä jotain muuta, mitä luulet? Vaikka pinta olisi hyvältä vaikuttava. Jos vastoinkäymiset johtuvat muusta, voiko ne eri tavoin selvittää suhteessa ollessa. Onko hän liian vaativa sinua kohtaan? Itse varautuisin että hänellä on toinen neito tai ei palaa, vaikka on kova ikävä. Hänellä ei tunnu olevan tunteita. :( Onko luotettava ihminen?
Vastoinkäymiset johtu lähinnä mun omasta mustasukkasuudesta ja huomionkipeydestä, tai sitten ihan pikkuasioista riiteleminen. Niinku tosi turhista ja olemattomista asioista.
Meiän suhde oli kuitenki niin vahvalla ja vakavalla pohjalla että kyllä musta tuntuu että tunsin tän pojan ihan pinnan altakin. Enkä tosiaankaan epäile että tällä olis joku toinen neito, sen verran uskollinen hän on.
Oltiin molempien ensirakkaudet, ja tuntuu vaan niin kamalalta tää eron ajatteleminen etten saa edes sanoiksi sanottua ;( Tekisin mitä vaan jotta voitaisiin jatkaa tätä suhdetta, elämän jatkaminen ilman tätä poikaa tuntuu aivan mahottomalta ku kaikki asiat elämässä on kasvanu tän suhteen pohjalle. Nyt vaan ku keksis jonku keinon saada kumppanin tunteet yhtä vahvaks mua kohtaan ku mitä ne ennen on ollu nii elämä olis taas ihan täydellistä.
Mitä tehdä olen alaikäinen ja haluaisin poikaystävän vaikka olen liian nuori,mutta minä himoitsen jotakuta jota rakastaa poikaystävän lailla😭
Sori en vaan halua kertoa ikääni se on liian noloa
En himoitsen mä haluan hullun lailla