Siltä se ainakin vaikuttaa, kun selailee profiileja. Samat naamat kuukaudesta toiseen, osa varmaan yli vuoden pitänyt ilmoitusta. =)
Miksi homma ei toimi? Onko vika ihmisissä vai missä?
Mutta ihan näin vakavasti kysyen, eikö teitä ihmiset (varsinkin naiset) hävetä pitää kuvallista ilmoitusta ikuisesti esim. Suomi24:n treffeillä? Varsinkin jos olette pieneltä paikkakunnalta, niin varmasti naapurit muut tutut nauraa. Mä ainakin nauran tutuilleni, joilla on profiili netissä ja vittuilen ihan päin näköä.
Miksi homma ei toimi? Onko vika ihmisissä vai missä?
Mutta ihan näin vakavasti kysyen, eikö teitä ihmiset (varsinkin naiset) hävetä pitää kuvallista ilmoitusta ikuisesti esim. Suomi24:n treffeillä? Varsinkin jos olette pieneltä paikkakunnalta, niin varmasti naapurit muut tutut nauraa. Mä ainakin nauran tutuilleni, joilla on profiili netissä ja vittuilen ihan päin näköä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mistä tiedät, että niin kauan ovat siellä olleet, ellet itse ole kyttäillyt näitä profiileja?
Olen "kyttäillyt" profiileja pari vuotta, koska minulla on ollut profiili sen aikaa.
Itsekin olen siis ikisinkku, mutta se johtuu lähinnä siitä, että jouduin rattijuopon yliajamaksi kuusi vuotta sitten ja halvaannuin vyötäröstä alaspäin, istun pyörätuolissa.
Minä vain ihmettelen sitä, että miksi nuoret, kauniit, komeat ja ennen kaikkea terveet, vapaat ihmiset eivät löydä netin kautta kumppania?
En ole nuori, kauneus on katsojan silmässä, jos on. Mutta minä pääosin terve ja vapaa ihminen en löydä netin kautta kumppania sillä yhdistäviksi tekijöiksi toisen ihmisen kanssa ei riitä kauneus, terveys eikä vapauskaan. Sori jos kuulostaa ilkeältä, mutta tuskin sinäkään alkaisit välittömästi seurustelemaan esim. pyörätuolissa istuvan ihmisen kanssa vain sen takia että hän istuu siinä tuolissa, eli teillä on siis yhdistävä tekijä.
Pariutuminen on niin paljon muutakin kuin vain että ollaan vapaita ja joissain asioissa samankaltaisia. Itse tuntisin itseni lähinnä huoraksi jos alkaisin olemaan kenen tahansa miehen kanssa vain koska on muka jotenkin häpeällistä olla sinkku.
Ehkä tuo asia korostuu sen takia että nettidetteihin ei ylipäätänsä hakeudu sellaiset ihmiset jotka pariutuvat helposti?
Ihmekös tuo kun nettideitteihin hakeutuu jollain traumatisoituneet ja katkerat ihmiset. Siltä ainoalta naiselta jonka kanssa pääsin yhteyksiin kippasi niskaani kunnon ryöpyn millaisia kusipäitä ja mulkkuja kaikki miehet on olleet. Tuli siinä sitä alahuuli väpättäessä kuunnellessa sellanen olo että anteeksi, no minäpäs tästä sitten häivynkin kun kerran olen kuitenkin samanlainen paskamies.
Ei hävetä mikään. Jos joku ottaa ongelman naamastani, niin se on hänen ongelmansa.
Miestarjonta netissä on ala-arvoista. Pelkän seksin perässä suurin osa, vaikka ilmoittavat haluavansa muka suhdetta. Parisuhteeseen kyvyttömiä monella tapaa. Valehtelijoita, juoppoja, monella tavalla mielenterveysongelmaisia, varattuja.. en halua myöskään tupakoivaa miestä, enkä etäsuhdetta, huomattavan yli- enkä ali-ikäistä.
Ehkä heillä ei kiinnosta muiden mielipiteet.
"Minä vain ihmettelen sitä, että miksi nuoret, kauniit, komeat ja ennen kaikkea terveet, vapaat ihmiset eivät löydä netin kautta kumppania? "
Mä en oikein tajua mistä päättelet jonkun profiilin perusteella onko joku terve, saati sitten vapaa? Myös kauneus on subjektiivista.
Mitä minun asiat tutuille kuuluu ja vielä vähemmän
naapureille, jotka junnaa kulissi liitoissaan. Eli pidän
kuvallista profiilia, just niin kauan kuin huvittaa, koska
en halua sellaista kumppania, että kunhan joku on.
Kukaan ei ole nauranut/huomauttanut, vaikka asun
alle 3000 asukkaan tuppukylässä, ai niin eräs entinen
työkaveri sanoi, että "hienoa, sinäkin olet siellä".
Jokainenhan tietää, miten hidasta deittailu on, joten
mitään aikarajoja turha esittää siellä, että pysyisi täyspäisen
joukossa.
Kerrankin joku hoksannut saman asian: hidasta on. Koko sen ajan kun olen etsinyt kumppania on jurppinut kuulla ihmettelyä ja jopa haukkumista siitä ettei ole pariutunut muutamassa kuukaudessa. Miten hemmetissä siitä on takeet että tuosta noin vain löytää sellaisen jota ihan oikeasti voi rakastaa? Epäilyttää että ne jotka nopeasti löytävät jonkun, nopeasti myös jättävät tai tulevat jätetyksi. Ainakin minut jättänyt ihminen tuntuu hypänneen suhteesta toiseen, välillä itse kyllästyen, välillä tultuaan jätetyksi.
Sekö se on sitten sitä oikeaoppista elämää että aina vaihtuu kumppani ja taas pitää opetella millainen se uusi ihminen on...
Täyspäisenä en ole meinannut pysyä juuri sen takia että lasken näitä vuosia jotka on tullut oltua yksin. Pelottaa että mitä enempi niitä kertyy, sitä vaikeampaa on pariutua. Ja enempi vain haukutaan ja pidetään ihan paskana. Kuitenkin kun on parissakin pitkässä parisuhteessa jo ollut, ei osaa mieltää itseään joksikin ikisinkuksi joka vain asenteensa vuoksi on yksin. Ei minulla ole sellaista asennetta että haluan olla yksin, mutta tosiaankin ennemmin yksin kuin huonossa suhteessa väärän kanssa.
Tiedän yhden tälläisen tapauksen hän on mies ja minä olen hänet tavannut pari kertaa.
Nämä syyt uskon johtuvan tämän miehen ikisinkkuudesta:
- Ei jaksa kuunnella kun toinen puhuu eikä kiinnosta toisen kuulumiset. Mutta hän haluaa kertoa omia asioitaan..
- Laittaa viestiä ja kysyy millon sopii tapaaminen.
Jos ei heti vastaa puhelimeen suuttuu ja lähettä viestn "ei sitten"
- äkkipikainen
Joillakin se inhottava asenne huokuu joko suoraan profiilista tai ensimmäisistä viesteistä. Kuten ap:lla.
Kuka haluaa treffailla toisille naureskelijaa? ;) Ok, vakka löytää lopulta kantensa jne..
Minulla oli yhteensä 1,5 vuotta profiili. Lähinnä mukavia & fiksuja miehiä tapasin. Pari helmeäkin löytyi. Toisesta tuli mieheni ja toisesta hyvä kaveri, kun ei kemioita ollut mutta jutut kolahti yksiin.
Pari vakavempaa sairauttakin omaan, vaikka jalat toimii. Huumorilla kerroin niistä profiilissa jo. Se karkotti ehkä idiootit ja fiksut vastaili enimmäkseen sitten. :)
En halunnut myöskään tuhlata niiden aikaa, joille ns.vikani olisivat täysin ymmärrettävä este tutustua!
Olipa minkä ulkoiset avut ja terveys mitä tahansa, nii kaikilla on oikeus etsiä juuri itselleen sopivaa. Ei kaikki osaa ilmaista itseään kirjallisesti riittävän hyvin ja silloin vie aikaa törmätä sopivaan, jonka kanssa "kipinöi" molemminpuolin..
Vika on naisissa kun niille ei kelpaa hyvä kunnon mies. Pitäis olla rikas hollywood komistus että kelpaa. Luonteella ei ole merkitystä deittailussa.
Vaihda levyä välillä. Asia on nääs niin, että ei pidä
olla mikään "rikas hollywood komistus", koska em.
minä olen itse ryhmässä tavalliset, joten eipä meillä
olisi mitään yhteistä, jonkun pintaliitäjän kanssa ja
heillä on kovat vaatimukset muutenkin.
Vaikka et sitä uskoiskaan, niin luonteella on suurin
merkitys, kumppanin valinnassa ja se ei tarkoita,
että käy kuka vain, pystymetsästä repäisty metsänpeikko. Joten ulkonäölläkin on merkitystä, mutta tuo jankutus
komeista, on älytöntä liioittelua.