Yritättekö iskeä naisia/miehiä koskaan?

Olen alkanut vähitellen tulla siihen tulokseen etten enää jaksa iskeä naisia tai käydä treffeillä.

Naisista paljastuu asioita mm. ajatuksia jotka koen kovin vieraiksi ja toisaalta monien elämäntavat eivät sovi yhteen omieni kanssa tai elämänasenne on mielestäni perseestä.

Ylipäätään pariutuminen on saanut nykyisin piirteitä joita pidän jollakin tavalla sairaina ja kun tuosta sairaudesta tulee normaalia niin siihen on tiettyjen ihmisten vaikea sopeutua joilla on vankka, ei sanota moraalinen, mutta tietynlainen näkemys asioista.

Kun esimerkiksi katsoo käyttäytymistapoja yleisesti pariutumisareenoilla kuten netti, baari yms. ja sen lisäksi kaveripiirejä joista osa tuntuu olevan todellisia panokommuuneja niin miettii että vaikka muuten kokee olevansa seksuaalisesti normaali niin ehkä nykymittapuun mukaan on silti epänormaali jopa aseksuaali koska ei koko ajan ole muna ojossa.

Sanotaanko näin että olen vähitellen tulossa siihen turvalliseen satamaani (puhdasta valehtelua koska elämäni on varsin vaihtelevaa että ajatukset pariutumisesta on helppo sysätä syrjään eritoten kun oman ikäiset naiset tahtovat lapsia parin vuoden sisään ja itse tahdon olla vapaa tuollaisista rasitteista.

Ongelmaksi nousee ettei satunnainen seksi oikein ruoki minua ja kaipaan läheisyyttä sekä rakkauden kohdetta johon suunnata huolenpitoa.

Moni nykynainen ei ole kuitenkaan oikeastaan lainkaan sen arvoinen ei fyysisesti eikä psyykkisesti.

Teen aloitteita, mutta löydän nykyään aika harvoin riittävän fiksuja, kiinnostavia miehiä, tai en edes liiku paikoissa jossa sellaisia tapaisi.
Seksiä kai sais harva se päivä ilman vaivannäköä, mutta ei jaksa sellaiset tyhjänpäiväisyydet nyt kiinnostaa.
Ja täytyy nyt muutenkin keskittyä enemmän näihin oman elämän juttuihin, joten jätän aloitteiden teot nyt vähäksi aikaa kokonaan pois.

En yritä. en välttämättä myöskään halua olla sinkku mutta ajattelen asian niin että on naisten vuoro, omaa mieltäni en ala pahoittamaan mahdollisilla rukkasilla.