Kirkon asema on epäterve

Valtionkirkon ajatus ei kuulu länsimaiseen demokratiaan.

Järjestöinä uskonnolliset yhteisöt vertautuvat aika hyvin puolueisiin. Länsimaisen demokratian peruspilareita on se, että jokainen saa kuulua mihin puolueeseen lystää tai olla kuulumatta mihinkään. Samoin länsimaisiin arvoihin kuuluu se, että jokainen saa kuulua mihin uskontokuntaan tahansa tai olla kuulumatta. Sekä puolueilla että uskontokunnilla on mahdollisuus toimia julkisesti ja levittää omaa ideologiaansa.

Julkisen vallan tulisi olla kuitenkin yhtä neutraali suhtautuminen puolueisiin ja uskontokuntiin. Länsimaisessa demokratiassa julkinen valta ei saisi asettaa erityisasemaan mitään puoluetta eikä uskontokuntaa. Järjestöjen toiminta tulee olla "alhaalta ylös" eli kansalaisista lähtevää eikä julkisen vallan ohjaamaa.

Järjestön suuruudella ei ole merkitystä. Sievin kouluissa ei koulujen aamunavauksissa pidä julistaa keskustalisen politiikan erinomaisuutta, vaikka Keskusta sai Sievin viime vaaleissa 71% kannatuksen (eikä edes Merijärvellä, jossa keskusta tai 89,9% äänistä). Ei ole myöskään mitään perusteita sille, että Sievin tai Merijärven kunta jäjestäisi Keskustapuolueen jäsenmaksujen keräyksen.

Yhtä vähän koulun, kunnan tai julkisen vallan tehtävä on julistaa minkään uskontokunnan erinomaisuutta tai antaa yhdelle uskontokunnalle erityisasema. Suomi ei noudata länsimaisen demokratian periaatteita suhteessa valtionkirkkoon. Tasa-arvoinen suhtautuminen uskontokuntiin ei ole minään uskontokunnan syrjimistä yhtä vähän kuin kaikkien puolueen asettaminen samalle viivalle on minkään puolueen syrjimistä.

Eroamalla kirkosta autat valtion ja kirkon eroa ja puolustat länsimaista demokratiaa.