Mitä exäni minusta haluaa?

Erosin pitkästä parisuhteesta sen muututtua ystävyydeksi ja muutaman kuukauden päästä aloin olla jo jaloillani ja elämä hymyili. Tapasin sitten erään miehen, jonka kanssa olin varuillani niinkuin kaikkien muidenkin "satunnaisten" tuttavuuksien. Mies kuitenkin oli aivan lääpällään minuun, ainakin niin väitti.

Muutaman viikon oltuamme yhteyksissä sanoi löytäneensä sen oikean ja elämänsä naisen ja olevansa rakastunut, pyysi minua muuttamaan jopa luokseen asumaan. Olin itsekin aivan lääpälläni kyseiseen mieheen, sellaista tunnetta en ollut kokenut ennen ja todella luulin itsekin löytäneeni vihdoin "sen oikean". Muutamat kuukaudet seurustelimme ja suunnittelimme yhteenmuuttoakin jo, kunnes yhtäkkiä alkoi hänen puoleltaan käytös olla kylmää ja melko välinpitämätöntä. Kysyin useaan otteeseen mikä vaivaa ja onko kaikki hyvin, aina sain saman vastauksen että työt stressaa ja kaikki hyvin, kuitenkaan enää rakkaudentunnustuksia ei tullut ja huomasin olevani suhteessamme ainoa ketä enää kiinnosti.

Lopulta mies kertoi ettei ole valmis seurustelemaan. Sanottuaan siis monta kuukautta että olen sitä mitä hän on etsinyt ja ettei tiedä mitä tekisi jos minut menettäisi. Meniin tilanteesta aivan rikki vaikka suhde ei pitkä ollutkaan. Koskaan en ole vastausta saanut "onko tämä tässä"-kysymykseen, vaan vastauksena tulee "en tiedä". Eromme jälkeen alkoi tulla satunnaisia viestejä "tuletko yöksi." ym., kertaakaan en tosin mennyt vaikka mieli teki kun näitä viestejä pari kertaa viikossa tuli eri variaatioina. Hänellä on muutaman vuoden takaa paha ero taustalla ja kertonut, että silloin oli valmis avioliittoon ja perheen perustamiseen, erotessamme totesi ettei todennäköisesti halua ikinä asettua aloilleen.

Kävin hakemassa tavarani luotaan vihdoin pitkän tauon jälkeen ja edelleen iski todella hirveä tunnemyrsky, vaikken sitä hänelle näyttänytkään. Totesin hänelle käyntini jälkeen etten tiedä mitä hän minusta haluaa mutta että haluan hänet pois elämästäni jotta voin jatkaa sitä. Mies vastasi minulle että kiva kun selvensit asian, oli kuulemma pyytämässä minua ulos mutta ei sitten pyydäkään.. ?

Tiedän jo itsekin vastauksen otsikon kysymykseen, mutta tunnekuohuissa sitä elättelee kaikkia toiveita vaikkei niitä olisikaan. Haluaako hän kuitenkin olla kanssani vai pitääkö minua vaan "roikkumassa", jotta on tarvittaessa joku.? Tilanne käy jo mielenterveyden päälle enkä jaksa tätä oloa kun toisaalta tekisi mieli unohtaa koko ihminen mutta kuitenkin elättelee toivoa tulevaisuudesta hänen kanssaan. Apua onko ketään kellä kokemuksia, toivon nyt jotain vastauksia. 28 vuoden aikana ei ole tällasista tullut vastaan edes pitkissä suhteissa.. :/

Pahoittelen myös sekavaa tekstiä, tunnekuohuissa kun kirjoittaa niin saattaa olla ihan päätöntä :/