Vanhemmistani toinen petti toista. Kyseessä siis pidempiaikainen suhde.
Luuseri jäi kiinni ja mietin onko ositus aina niin että kaikki menee puoliksi?
Haluaisin että talon saa tämä viaton osapuoli ja toinen muuttakoon vaikka sen uuden "rakkautensa" luo. Tämä uusi korvatkoon talon, meidät lapset ja lapsenlapset, meitä hän ei tule enää tapaamaan. Tiedän että kirpaisee syvältä ja kovaa, mutta sitä saa mitä tilaa.
Mutta siis onko tässä mitään juttua millä saisi vaikutettua siihen, että tuo viaton osapuoli saisi erossa enemmän? MITÄÄN?
Luuseri jäi kiinni ja mietin onko ositus aina niin että kaikki menee puoliksi?
Haluaisin että talon saa tämä viaton osapuoli ja toinen muuttakoon vaikka sen uuden "rakkautensa" luo. Tämä uusi korvatkoon talon, meidät lapset ja lapsenlapset, meitä hän ei tule enää tapaamaan. Tiedän että kirpaisee syvältä ja kovaa, mutta sitä saa mitä tilaa.
Mutta siis onko tässä mitään juttua millä saisi vaikutettua siihen, että tuo viaton osapuoli saisi erossa enemmän? MITÄÄN?
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Viaton"? Ristiinnaulitkaa oikein yhdessä tämä saastainen ihminen
Eipä kuulu sulle miten vanhempasi eron hoitavat. Lakia eivät joka tapauksessa pääse pakoon. Puoliksi menee ellei heillä ole keskinäistä testamenttia. Sori sulle, jolla on tuossa ajatuksessa takana vain oman edun tavoittelu.
Vai uusi korvatkoon talon? No, onnistuu siinä tapauksessa, että vanhempasi myyvät sen hänelle. Jos sua noin kovin korpeaa lapsuudenkodin mahdollinen menetys niin osta itse se itsellesi. Aikuinen ihminen ja noin tyhmä olet. Huh.
Mistä sä muuten tiedät, että toinen osapuoli on yhtään viattomampi kuin pettänyt osapuoli? Parisuhteessa on aina kaksi. Sä et voi yhtään tietää, vaikka se sun mielestä viaton onkin se pahempi. Kasva aikuiseksi!
"Puoliksi menee ellei heillä ole keskinäistä testamenttia."
Jos olisi kysymys testamentista, on mies varmasti tehnyt uuden ennen lähtöään.
Toinen asia onkin sitten mahdollisen avioehdon olemassaolo!
JOS mies avioehdon mukaan omistaisi talon, ei vaimolla ole siihen mitään oikeutta.
JOS takana on pitkä, vuosikymmeniä kestänyt liitto, tuomari voisi kohtuullistaa avioehtoa niin, että vaimo saisi tietyn osan omaisuudesta avioehdosta huolimatta.
Ellei avioehtoa ole, jaetaan netto-omaisuus (velat siis ensin "poistetaan") tasan eroavien osapuolten kesken. Koska taloa ei voi jakaa, voi se, joka talon haluaisi, ostaa talosta puolisonsa omistaman osuuden itselleen, jolloin hän jää talon omistajaksi.
Ellei rahaa ostamiseen löydy kummaltakaan, on talo myytävä, ja saadut rahat jaettava eroavien kesken.
Periaatteessa myös isällä on siis oikeus ostaa vaimon osuus talosta.
Oletko tullut koskaan ajatelleeksi, että vanhempasikin ovat ensisijaisesti IHMISIÄ?
Eivät vain sinun vanhempasi tai lapsiesi isovanhemmat?
Ystäväni suhtautui vuosia sitten vanhempiensa eroon about samalla tavalla. Vannoi, että isänsä ei tule ikinä näkemään lapsenlapsiaan ja on hänelle itselleen kuin tyhjää ilmaa. Yritin hänelle sanoa jotain rakentavaa asiaan liittyen tyyliin, että eikös sinulla ole kuitenkin ollut aina hyvä isä ja kouluikäisillä lapsillaan kiva pappa? Ei ei ei, isä oli läpimätä pas-ka ja that's it. Kaikki hyvä deletoitui siis sen myötä, kun isä halusi erota ja löysi samoihin aikoihin uuden naisystävän.
Isä kuoli äkillisesti pari vuotta sitten, alle 6-kymppisenä. Ystäväni oli pitänyt päänsä - isää ei kutsuttu perhejuhliin ja lapsenlapsia näki etäältä ruokakaupassa. Hautajaisista alkoi "virsi", joka ei edelleenkään ole kokonaan tauonnut... Että miten tyhmästi hän teki sulkiessaan isänsä pois elämästään ja nyt eivät lapsenlapset saa koskaan oppia tuntemaan toista pappaansa...
Totta kai on ymmärrettävää, että sitä asetttuu petetyn vanhemman puolelle, mutta rajansa kaikella. Pidemmän päälle "kosto" voi osuakin omaan nilkkaan.
>>Mutta siis onko tässä mitään juttua millä saisi vaikutettua siihen, että tuo viaton osapuoli saisi erossa enemmän? MITÄÄN?