Ihastuin jo 2 vuotta sitten yhteen työpaikan naiseen, kahteen otteeseen olen kysynyt (viestillä) että mentäisikö kahville, onko hän varattu? Mutta nainen on sanonut että on varattu, ja viime kerralla vastasi jotenkin jännästi "ei vieläkään voi osoittaa tunteitaan kuin kaveripohjalta koska on edelleenkin varattu", eli jäin käsitykseen että jotain tunteita sillä on? Vastasin että ok, näin se sitten vain on, hyväksyn tämän ja käsittelen kohdatessa häntä varattuna työkaverina, en ole nyt yli puoleen vuoteen tehnyt mitään lähestymisaikeita hänen suhteen.
Silti ilmassa on kohdatessa ihan älyttömän voimakasta jännityksen tunnetta. On tunne että tämä nainen suuttuu hirveesti aina minulle kun työpaikalla yhteisiä viihdeiltoja, olen humalassa hirvee hilpeä veikko, happy joy happy joy, selvin päin olen taas enemmänkin ujohko kiltti mies. Sitten tämmöisen illan jälkeen tämä nainen on taas ihan älyttömän hapan ja välttelee minua kuin ruttoa. Menee ihan hämilleen kohdatessa. Joskus on kävellyt vastaan käytävällä ja hän vetää katseensa maahan, ei moikaa edes.
Kerran se oli ihan outo kun olin risteilyllä ja otin töistä omaa lomaa päivän, tämä nainen tiesi risteilyn koska se hoitelee palkkahommelit. Se tuijotti minua ihan outo ilme kasvoillaan, ei hymyillyt tai mitään. Välillä kuulosti sen äänen sävy kuin olisi itku siltä tulossa?
Mietin että voiko tämmöinen tilanne johtaa kuinka hirveisiin mittasuhteisiin, että voiko mennä "selvitystilaan", että on kohta pakko esimiesten kanssa selvittää tämä homma? Olisin toivonut että nainen olisi suostunut kahville edes ihan kaveripohjalta, että olisi voitu tutustua paremmin ja jutella, tutustua ja tämä "jäätila" särkeä välillämme, mutta eih, tietenkin se on naisen mielestä heti pettämistä jos työkaverin kanssa käy kaffeella.
Minun on pakko vain vältellä nykyisin tätä naista, harmittaa mutta en osaa tehdä enää muuta tehdä, sama syvä ihastumisen tunne silti jäytää rinnassa :/
Silti ilmassa on kohdatessa ihan älyttömän voimakasta jännityksen tunnetta. On tunne että tämä nainen suuttuu hirveesti aina minulle kun työpaikalla yhteisiä viihdeiltoja, olen humalassa hirvee hilpeä veikko, happy joy happy joy, selvin päin olen taas enemmänkin ujohko kiltti mies. Sitten tämmöisen illan jälkeen tämä nainen on taas ihan älyttömän hapan ja välttelee minua kuin ruttoa. Menee ihan hämilleen kohdatessa. Joskus on kävellyt vastaan käytävällä ja hän vetää katseensa maahan, ei moikaa edes.
Kerran se oli ihan outo kun olin risteilyllä ja otin töistä omaa lomaa päivän, tämä nainen tiesi risteilyn koska se hoitelee palkkahommelit. Se tuijotti minua ihan outo ilme kasvoillaan, ei hymyillyt tai mitään. Välillä kuulosti sen äänen sävy kuin olisi itku siltä tulossa?
Mietin että voiko tämmöinen tilanne johtaa kuinka hirveisiin mittasuhteisiin, että voiko mennä "selvitystilaan", että on kohta pakko esimiesten kanssa selvittää tämä homma? Olisin toivonut että nainen olisi suostunut kahville edes ihan kaveripohjalta, että olisi voitu tutustua paremmin ja jutella, tutustua ja tämä "jäätila" särkeä välillämme, mutta eih, tietenkin se on naisen mielestä heti pettämistä jos työkaverin kanssa käy kaffeella.
Minun on pakko vain vältellä nykyisin tätä naista, harmittaa mutta en osaa tehdä enää muuta tehdä, sama syvä ihastumisen tunne silti jäytää rinnassa :/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hohhoijjaa, herää unestas. Kai tiedät että työpaikalla pitää tula toimeen vaikkei toisesta pitäisikään.
Nainen on varmaan vaan yrittänyt olla kohtelias, mut mitä saa palkakseen, sinun jatkuva ahdisteleva olemus, ei oo varmaan helppoo hänelläkään.