mulla olisi nyt tälläinen ongelma...olen 36.v nainen,"elän"avoliitossa 10.v vanhemman miehen kanssa,meillä on kaksi ihanaa lasta..ja olemme olleet yhdessä jo 18.vuotta.Mutta 3 viimeistä vuotta olemme petanneet eri sänkyjä,emme ole koskeneet edes pitkällä tikulla toisiimme..Keväällä sanoin,että nyt riittää ja hommasin itselleni lapsille asunnon ja sainkin sen varsin pian..Mies meni aivan sekaisin joutui turvautumaan kriisi hoitoon..mutta puhuttuamme hän lupasikin lähteä,että minä lapset voisimme jäädä entiseen asuntoon,olisi helpompi näin päin.Perui siis saamani vuokra asunnon ja USKOIN...jooo nyt ollaan jo syksyssä ja mies ei oo lähtenyt ja minä kohta tukehdun...mitähän osaisi tehdä..oli nimittäin helskutin raskas kevät kun mies vahti koko ajan päivät ja yöt..
kertokaas...
sinisilmä
2658
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
olet todella vaikeassa tilanteessa, mutta kuitenkin kaikkien osapuolien helpotus olisi(tai ainakin minulla oli)lähteä..helppohan se on sanoa mutta voin kuitenkin lohduttaa,että sieltä tunnelin päästä se valo rupeaa paistamaan..
Eli otat asian puheeksi tai lähdet itse sanoi mies mitä tahansa. Jos olet hiljaa ja jäät siihen ihmettelemään niin johan olet siinä miehes kanssa vielä 80-vuotiaanakin.
Tsemppiä muutokseen:)