Kuuluu joukkoon

Englannin ”distinct” on suomeksi ”eri”, esimerkiksi ”Olkoot x ja y joukon S eri alkioita.”

Formaalissa esityksessä sellaisia sanoja ei käytetä. vaan asiat ilmaistaankaavamerkinnöillä.

1970-luvulla tuli suuri muutos koulukirjoihin "uuden matematiikan" nimikkeellä. Moottorina oli pääasiassa muutos muutoksen vuoksi ja aalto kohtasi koko läntisen Euroopan. Sen alullepanosta syytetään aiheettomasti ranskalaista Bourbaki-ryhmää. Nicolas Bourbaki on salanimi, jota käytti ryhmä pääasiassa ranskalaisia 1900-luvun matemaatikkoja. Bourbaki kirjoitti joukon modernia korkeampaa matematiikkaa käsitteleviä kirjoja. Ryhmän tavoitteena oli perustaa koko matematiikka joukko-opille, mikä tavoite johti heidät pyrkimään kohti äärimmäistä tarkkuutta, formaalisuutta ja yleisyyttä. Koulukirjojen kirjoittajat ja kasvatustieteilijät luulivat, että "uusi matematiikka" ratkaisee myös matematiikan opetuksen ongelmat. Vanhemmat ja opettajat, jotka Yhdys­valloissa, myöhemmin muuallakin vastustivat uutta matematiikkaa, valittivat, että uusi opetus­suunnitelma oli liian kaukana oppilaiden tavan­omaisen kokemus­maailman ulko­puolella eikä ollut sen arvoista, että siihen olisi syytä käyttää aikaa, joka olisi tarvittu perinteisempien aiheiden kuten aritmetiikan opetukseen. Oppi­materiaali asetti myös opettajille uusia vaatimuksia, sillä heistäkin monien oli opeteltava aiheita, joita he eivät täysin ymmärtäneet. Vanhemmat olivat huolissaan siitä, etteivät he ymmärtäneet, mitä heidän lapsilleen opetettiin eivätkä he siksi voineet auttaa lapsiaan oppimisessa. Uuden matematiikan saaman arvostelun vuoksi Pariisissa pidettiin vuonna 1978 uusi kansain­välinen kongressi, jossa tunnus­lauseeksi tuli "Back to Basics". Tällöin päädyttiin pitämään tärkeänä, että koulujen matematiikan opetus perustuisi probleemien ratkaisuun ja vastaisi arki­päivän matematiikan tarpeita.

Xenia Onatop kirjoitti:

1970-luvulla tuli suuri muutos koulukirjoihin "uuden matematiikan" nimikkeellä. Moottorina oli pääasiassa muutos muutoksen vuoksi ja aalto kohtasi koko läntisen Euroopan. Sen alullepanosta syytetään aiheettomasti ranskalaista Bourbaki-ryhmää. Nicolas Bourbaki on salanimi, jota käytti ryhmä pääasiassa ranskalaisia 1900-luvun matemaatikkoja. Bourbaki kirjoitti joukon modernia korkeampaa matematiikkaa käsitteleviä kirjoja. Ryhmän tavoitteena oli perustaa koko matematiikka joukko-opille, mikä tavoite johti heidät pyrkimään kohti äärimmäistä tarkkuutta, formaalisuutta ja yleisyyttä. Koulukirjojen kirjoittajat ja kasvatustieteilijät luulivat, että "uusi matematiikka" ratkaisee myös matematiikan opetuksen ongelmat. Vanhemmat ja opettajat, jotka Yhdys­valloissa, myöhemmin muuallakin vastustivat uutta matematiikkaa, valittivat, että uusi opetus­suunnitelma oli liian kaukana oppilaiden tavan­omaisen kokemus­maailman ulko­puolella eikä ollut sen arvoista, että siihen olisi syytä käyttää aikaa, joka olisi tarvittu perinteisempien aiheiden kuten aritmetiikan opetukseen. Oppi­materiaali asetti myös opettajille uusia vaatimuksia, sillä heistäkin monien oli opeteltava aiheita, joita he eivät täysin ymmärtäneet. Vanhemmat olivat huolissaan siitä, etteivät he ymmärtäneet, mitä heidän lapsilleen opetettiin eivätkä he siksi voineet auttaa lapsiaan oppimisessa. Uuden matematiikan saaman arvostelun vuoksi Pariisissa pidettiin vuonna 1978 uusi kansain­välinen kongressi, jossa tunnus­lauseeksi tuli "Back to Basics". Tällöin päädyttiin pitämään tärkeänä, että koulujen matematiikan opetus perustuisi probleemien ratkaisuun ja vastaisi arki­päivän matematiikan tarpeita.

Lue lisää

Jees, muistan tuon ajan, kun olin juuri murrosvaiheessa viransijaisena matikanopettajana. Kun silloisen keskikoulun ekaluokkalaiset aloittivat joukko-opin puhtaalta pöydältä, ei ollut ongelmia. Jopa erilaiset lukujärjestelmät opittiin kevyesti.
Varsinainen koetinkivi opettajalle oli lukion eka. Porukka oli siihen asti lukenut "vanhaa" matikkaa, eivätkä bijektiot ja interjektiot olleet millään mennä perille.