Hei. Olen 21v vaalea, hoikka, 180cm pitkä kauniiksi kehuttu nainen. Ammatiltani olen kirjanpitäjä. Olen todella epäsosiaalinen.
Kaikki sosiaaliset tilanteet kauhistuttavat, en nauti niistä yhtään!
Koitan esittää mukavaa ja hymyillä mutta oikeasti haluaisin vain juosta karkuun. Olen tapaillut erästä miestä n 6kk ja hän haluaisi että hengailisin enemmän hänen kavereidensa kanssa.. en halua.. Hän saa olla kavereidensa kanssa kun siltä tuntuu mutta miksi myös mun ois pakko olla heidän kanssaan?? Ja suurin osa hänen kavereistaan on naisia..
Toiset naiset on aina arvostellut mua päästä varpaisiin ja pelkään että kaikki naiset ovat ilkeitä ja miehet koittavat iskeä. Yleensä se menee niin, että jos juttelen jonkun miehen kanssa rennosti, hymyilen, nauran jne, hän pyytää myöhemmin treffeille. En kestä! Joku voisi olla imarreltu mutta mua tää ahistaa aivan hirveästi!
Ja en ulkoisesti ole mikään prinsessa. Laitan aamuisin hiukset nopeasti sotkunutturalle, en aina jaksa meikata ja jos meikkaan laitan vain ripsiväriä ja kulmakynää. En omista yhtään merkkivaatetta enkä arkena edes katso sopiiko vaatteet yhteen. Tykkään tennareista, farkuista ja t-paidoista. En tajua mikä mussa on niin ihmeellistä vai onko vika päässäni?
Kaikki sosiaaliset tilanteet kauhistuttavat, en nauti niistä yhtään!
Koitan esittää mukavaa ja hymyillä mutta oikeasti haluaisin vain juosta karkuun. Olen tapaillut erästä miestä n 6kk ja hän haluaisi että hengailisin enemmän hänen kavereidensa kanssa.. en halua.. Hän saa olla kavereidensa kanssa kun siltä tuntuu mutta miksi myös mun ois pakko olla heidän kanssaan?? Ja suurin osa hänen kavereistaan on naisia..
Toiset naiset on aina arvostellut mua päästä varpaisiin ja pelkään että kaikki naiset ovat ilkeitä ja miehet koittavat iskeä. Yleensä se menee niin, että jos juttelen jonkun miehen kanssa rennosti, hymyilen, nauran jne, hän pyytää myöhemmin treffeille. En kestä! Joku voisi olla imarreltu mutta mua tää ahistaa aivan hirveästi!
Ja en ulkoisesti ole mikään prinsessa. Laitan aamuisin hiukset nopeasti sotkunutturalle, en aina jaksa meikata ja jos meikkaan laitan vain ripsiväriä ja kulmakynää. En omista yhtään merkkivaatetta enkä arkena edes katso sopiiko vaatteet yhteen. Tykkään tennareista, farkuista ja t-paidoista. En tajua mikä mussa on niin ihmeellistä vai onko vika päässäni?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei kai sinun ole pakko miehen kavereiden kanssa hengailla jos et halua, mutta jos tulee erityisiä kutsuja niin olisi ihan kohteliasta välillä suostua niihin yhdessä miesystävän kanssa.
Kerroit ongelmastasi sukupuolten kanssa, ja tuohon ehdottaisin että keskityt aluksi juttelemaan naisten kanssa ja vasta sen jälkeen myös miesten kanssa.
Mutta tosiaan ei tarvitse ottaa suuria paineita poikaystävän kavereista. Hyvät välit kannattaa pyrkiä luomaan siltä varalta että mies on sinulle "se oikea" ja kaverit tulevat pysymään elämässänne pitkään. Toistaiseksi kuitenkin riittää kun silloin tällöin vähän huomioit heitä ja olet ystävällinen (varsinkin naisille).
Sinulla on tuollainen kiva naapurintyttö-lookki, josta miehet pitävät. Tulee fiilis, ettet ole mikään viikottain uutta miestä testaava baarihoro. Meikkaa ja laita hajustetta paljon, niin ketään ei enää kiinnosta. :D
Muiden ihmisten sivaltavat sanat ovat jättäneet sinuun arvet; epävarmuuden itsestäsi.
Häkeltävää: Haukutaan, jos on kaunis, mutta haukutaan myös jos on ruma. Mitä sitten saa olla??! Olet tainnut urautua siihen tuttuun turvalliseen Tavis Tiinaksi. Se ei ole sinun vika.
Nykypäivänä arvostetaan tervejärkisyyttä ja tiettyä nöyryyttä, mutta valitettavasti vaan ne kovat arvot omaavat pintaliitoegoistit huomataan.
Olet vielä nuori ja oman identiteetin etsiminen on vielä edessä. Pidä ristiriitatilanteissa oma pääsi, mutta osaa mukautua jos sellaista vaaditaan.