Soinin ystävyys ei rakoile( kirjoitti totuus on voittaja)

Palestiinalaisviranomaisten mukaan noin 1700 palestiinalaista on kuollut tulituksessa sen jälkeen, kun palestiinalaisjärjestö Hamasin ohjusiskujen turhauttama Israel kolme viikkoa sitten aloitti hyökkäyksen Gazaan. YK:n arvion mukaan kuolleista noin 60 prosenttia on siviilejä. Hamasin ohjusiskuissa puolestaan on kuollut noin 60 Israelin sotilasta ja ainakin kaksi siviiliä.

Timo Soini korostaa Uuden Suomen haastattelussa, että hänen ”kaikkein suurin toiveensa” on, että konflikti loppuu.

– Kannatan myös kahden valtion mallia, siis palestiinalaisillekin omaa valtiota, Soini lisää.

Soini on kuitenkin muun muassa Helsingin Sanomissa todennut hyväksyvänsä Israelin hyökkäyksen tiettyyn rajaan saakka. Hyväksyntäänsä hän on perustellut sillä, että arabimaiden ympäröimä Israel ”voi hävitä sodan vain yhden kerran”, sillä hävitessään valtiota ei enää olisi.

Keskustan Abdirahim Hussein tarttuu Soinin lausuntoon blogissaan.

– Kuitenkin Israelilla on hyvät välit Egyptin ja Jordanian kanssa, selkeästi naapureitaan vahvempi armeija ja lisäksi se on ainoa maa Lähi-idässä, jolla on ydinaseita käytössään. Miten tällaisessa tilanteessa voidaan väittää Israelin olemassaolon olevan uhattuna? Abdirahim Hussein kirjoittaa.
”Voimankäyttö on ollut kovaa, ja minäkin kärsin näistä uhreista”

Vastatessaan Husseinille Timo Soini puhuu ensin kokonaistilanteesta: jos Israelilla ei olisi vahvaa armeijaa ja ohjusjärjestelmää, maa olisi äärimmäisen altis ääri-islamilaisen Hamasin raketti-iskuille ja terrorismille. Järjestön, joka vastustaa konfliktin rauhanomaista ratkaisua ja joka on ilmoittanut tavoitteekseen Israelin valtion lakkauttamisen.

–Jos rakettia tulee niskaan jatkuvasti säännöllisin väliajoin, niin [Israelilla] on oikeus puolustaa itseään. Sitten tästä voimankäytön volyymista voidaan perustellusti olla montaa mieltä, Soini sanoo Uudelle Suomelle.

– Nämä lapsiuhrit aiheuttavat minussakin ahdistusta ja muuta. Mutta se on tosi kyynistä hommaa, että mennään sinne siviilien sekaan ja ammutaan sieltä raketteja, Soini jatkaa viitaten väitteisiin Hamasin tavasta ampua ohjuksia muun muassa Gazan sairaaloiden alueelta.

Soininkin mukaan Israelin ”voimankäyttö on ollut kovaa, ja minäkin kärsin näistä uhreista, mutta tässä on kysymys isommasta asemoinnista”. Asemoinnilla Soini viittaa Gazan kaistaleen jo monikymmenvuotisen konfliktin taustoihin kuten juutalaisvaltion perustamiseen vuonna 1948.

– Heillä on oikeus omaan valtioon, mutta on useita terroristijärjestöjä sekä jopa valtioita, jotka katsovat, että sillä ei ole olemassaolon oikeutta. Kuitenkin Israel on sillä seudulla ainoa maa, jonka voidaan katsoa olevan ikään kuin länsimainen demokratia, Soini perustelee Israel-sympatioitaan.

Katolista uskoa tunnustava Soini myöntää Helsingin Sanomien haastattelussa suoraan, että hänen Israel-mielisyytensä takana ovat kristinusko ja juutalais-kristillinen perinne. Eikö ole yksinkertaistavaa valita tietty kanta tässä konfliktissa sen mukaan, kumpaan "porukkaan" kuuluu, Timo Soini?

– Minä perustelen omat kantani sillä, miten itse ajattelen, eikä mua hirveästi hetkauta, mitä mieltä muut ovat, Soini vastaa.

–Demokratiassa saa olla täsmälleen vastakkaista mieltä. Kristitytkin saavat olla tästä asiasta ihan eri mieltä ja saamani palautteen perusteella osa onkin, tosin ei valtaosa, hän jatkaa.

Soinin mielestä Israelia saa vapaasti arvostella. Hän kehottaa ihmisiä kuitenkin samalla muistamaan Gazaa hallitsevan Hamasin ”kyynisen ja ihmisuhreista piittaamattoman” linjan, jolla järjestö pyrkii Soinin mukaan kääntämään maailman mielipiteen Israelia vastaan.

– Eihän Israel tällä hetkellä hyvältä näytä maailman silmissä, mutta joskus joudutaan tekemään kovia päätöksiä. Toivottavasti vetäytyminen alkaa ja saataisiin ensin tulitauko ja sitten rauha, Soini sanoo.

Soini on viime aikoina EU:n Venäjä-pakotteiden ja Gazan konfliktin yhteydessä poikennut maan johdon, varsinkin ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) ulkopoliittisista linjauksista. Irtiotot poikkeavat hänen aiemmasta toiminnastaan osana ulkopoliittista johtoa eli ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana.

–Tämä on varmaan ensimmäinen kerta kolmen vuoden kauden aikana kun sanon voimakkaasti eriäviä kantoja esimerkiksi ulkoministerin kanssa, Soini sanoo itsekin.

– Olen ollut hyvin konsensushakuinen, mutta tämä tilanne on sellainen, että tästä täytyy keskustella. Koen, että myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalla voi olla omia mielipiteitä, hän sanoo.