Parisuhde

Ota mut.

Terv, urheileva kaunis nainen joka tykkäis veneilevästä miehestä

Eipä tuohon oikein voi muuta sanoa kuin että teidän pitäisi keskustella asiasta. Jos ei nainen pidä veneilystä, ei hänelle sitä voi pakottaa. Vai onko taustalla jotakin muuta syytä? Jos voisitte liittää tuohon ulkoiluun tai veneilyyn jotakin josta nainen pitää, haluaisikohan hän sitten mukaan? Keskustelkaa ja suunnitelkaa. Painostaminen ei auta, vaan halun täytyy lähteä naisesta itsestän.

Voi tietenkin olla, että olette vaan niin erilaisia. Nainen tykkää olla vaan kotona, ja sinä mennä. Pystyttekö te sovittamaan parisuhteenne noihin raameihin niin että kumpikin on tyytyväinen? Se teidän itse täytyy päättää.

Mies ei valitse naista vaan nainen valitsee miehen. Itse lähtisin mielelläni veneilemään kun on oma vene mutta yksin ei oikein viitsi vaikka sää on tosi hyvä ja lämmin. Sisällä tääkin päivä menee.

Veneily lapsen kanssa ei ole kovin rentouttavaa, lasta koko ajan vahdittava ja lapsi väsähtää. Niin myös lasta vahtiva äitikin. Toki, jos ei ihan nuori lapsi, niin sitten eri juttu.

määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla, kuten Saarnaajan kirjassa sanotaan. Minä olen samanlainen, että tykkään olla kotona lasten kanssa (jos en ole töissä). Tuo kyllä riippuu paljon lapsen iästä. Et kerro lapsen ikää. Jos ihan pieni, niin kaikkien pakollisten kotitöiden keskellä olen kokenut helpommaksi viettää päivää kotosalla...ei tarvitse esim pakata vaipanvaihtotarvikkeita kun voi mukavammin hoitaa nuo vaipanvaihdot kotona...ei tarvitse miettiä ateriapulmia kun kotona on helpompi valmistaa ateria...ja tärkeimpänä kaikesta: kun ensin väsyttää itsensä jossain retkellä, niin päivän kotityöt ovat edelleen odottamassa, ja ne pitääkin sitten vaan tehdä vielä normaalia ripeämmässä tahdissa. Kun tykkää rauhallisesta tahdista ja elämästä, niin liika lähteminen tuottaa vaan turhaa rasitusta. No...jos mies tekisi osansa kotitöistä, niin tilanne olisi varmaan erilainen...mutta jos minäkin lähden jonnekin, niin kotiintullessa mies saa levätä mutta minä joudun ahertamaan. Sitten hän sanoo, että tykkään vaan olla kotona...totta toinen puoli...tykkäisin kyllä mennä...mutta...
Olen ajatellut, että kyllä minä sitten taas menen, kun lapset ovat hitusen isompia ja hitusen itsenäisempiä...sitten minua odottavat taas kahvilat, ruokaravintolat, kirkko, kävelylenkit merenrannalla, kuntosali, uimahalli....mutta niiden aika ei ole minulle nyt...

Tekisitkös välillä juttuja kahden kesken lapsen kanssa, että äippä pääsee lepäilemään, hän nimittäin vaikuttaa uupuneelta.

Lisäksi laittakaa lapsi hoitoon, ja vie naisesi kylpylään hemmottelulomalle, jossa on hierontoja ja hoitoja, pidä naistasi muutenkin hyvänä. Yksipuoliset juttusi varmaan jo kyllästyttävät, kuuntele mitä naisesi haluaa, tee romanttisia ja rentouttavia yllätyksiä.. hiero päätä, hartioita ja niskoja.. anna orgasmeja joka päivä nuolemalla ja rakastelemalla.

Tee seurastasi houkuttelevaa!!!

Melkein ymmärrän vaimoasi. Onko niin että jos olette lähdössä tai lähdette jonnekkin se teetättää vaimollasi pajon ylimääräistä työtä.
Esim. Jos vaimosi olisi lähtenyt veneelle. Kuka pakkaa lapsen ja teidän tavarat. Kuka hoitaa lasta veneessä. Kuka järjestää taas asiat kun palaatte kotiin.
Jos se on vaimo niin enpä ihmettele että jää mieluummin kotiin. Ei siitä nauti että tekee kahta enemmän töitä sen vuoksi että miehellä on mukavaa.

Olen nähny tuon asian toistuvan monessa perheessä. Mies haluaa mennä sinne ja tänne ja vaimo tekee kahtaenemmän töitä reissun aikana. Ja on entistsä väsyneempi.

Mieti onko tästä kysymys ja jos on niin pitäskö sinun osallistua noihin asioihin.
Voisit kysyä sitä myös vaimoltasi osallistutko silloin tarpeeksi näiden käytännön töiden tekoon ja lapsen hoitoon. Onhan sitä lasta hoidettava sielä reissussakin.

Etkö sä voi lähteä lapsen kanssa ulos ja nauttia elämästänne? Kyllä se vaimo sieltä ulos ryömii, kun on saanut huilittua ja alkaa kaipailemaan.

Mulla taas on mies joka ei lähde mihinkään. Ekoina vuosina liikuttiin. Nyt mies sanoo aina, että kotona on tarpeeksi hommaa eikä rahaakaan ole turhuuksiin (eli parisuhteen hoitamiseen). Haluaisin lapsia, mutta miestä ei kiinnosta yrittää niitä tarpeeksi paljon, vaikka väittääkin niitä haluavansa. Ikää alkaa oleen jo kohta niin paljon, että lapset pitää unohtaa. Jos voittaisin lotossa lähtisin suhteesta heti, mutta meillä on niin kovat velkaomaisuudet, etten ihan hevillä voi tästä lähteä :( Oma on vikani, kun uskoin kilttiin mieheen aikoinani ja siihen, että kaikesta selvitään. Miestä ei kiinnosta enää yhtään pyyntöni yhteisestä ajasta. Saatika, että ottaisi tosissaan lähtöaikeitani. En vain tiedä mihin lähtisin, koska eläimet on mulle ku lapsia ja niitä ei saa mahtumaan rivitalon takapihalle. Tilanne ei ole mahdoton, mutta vaikea, ehkä joskus selviän tästä sopasta.

'Onnetonko aina', lasten synnyttyä paljon vaikeampaa ja monimutkaisempaa erota. Mikään raha/omaisuusasia tai eläimet eivät vastaa sitä. Tietää oikeasti vasta, kun on lapsia, mutta usko tämä neuvo! Eroa siis, kun vielä ehti. Miehiä lapsentekoon löytyy, ajattele sinkkuudesta hyviä puolia.