Onko teillä nettikavereita? Näettekö oikeassa elämässä, puhutteko syvällisemmin? Pystytkö katoamaan heidän elämästään vai ovatko he sinulle kuin oikeita ystäviä joita ei voi "heittää menemään"? Minua jäi harmittamaan se, että kerroin liiankin yksityisasian meidän perheestä. Luin netistä, kun jonkun mies oli puhunut netissä perheen asioita nettikaverilleen niin sisälläni heräsi, tein väärin. Ei meidän perheen keskeiset tapahtumat kuulu nettikaverille ja jotenkin tuntuu että nettikaverikin huomasi sen. Hän ei vastaa minulle mitään. Jäi harmittamaan kovasti. Loukkasinko nyt perhettäni? :-( Tuntuu että tein väärin. Oletteko kenties itse avautunut nettikaverille? Voiko heille kertoa asioista joita ei välttämättä ihan joka vastaantulijalle voi huutaa?
Ihan kuin se olisi joku suuri synti että avauduin, teinkö pahan virheen? En haluaisi että perheeni ajattelisi pahaa minusta ja että kaikki ajattelisi niin että olen avautumassa ja kertomassa perheeni sisäiset jutut jokaiselle....
Ihan kuin se olisi joku suuri synti että avauduin, teinkö pahan virheen? En haluaisi että perheeni ajattelisi pahaa minusta ja että kaikki ajattelisi niin että olen avautumassa ja kertomassa perheeni sisäiset jutut jokaiselle....
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei oman perheen ongelmat yleisellä tasolla ole kovin merkittäviä, monella muulla voi olla samanlaista. Luottamuksellisia asioita voi kuitenkin käyttää väärin, eli hölöttää ne julkisina uutisina tai käyttää välineinä kun haluaa jostakin syystä piikitellä tai loukata.
Parhaimmillaan nettikaveria voi verrata kirjekaveriin tai oikean elämän kaveriin. Paitsi jos toinen on anonyymi, silloin voi jopa erehtyä toisen iästä alkaen.
Itse pidän nettikaveria ihan tavallisena ystävänä jonka kanssa jaetaan ilot ja surut. Olen myös avoin ja kerron aika tarkkaan elämästäni, mutta tokihan aina pitää miettiä mitä oikeasti kannattaa kertoa ja mitä ei jottein myöhemmin tarvitse katua avoimuuttaan.
Tietysti se toisen luottamus on ensin ansaittava ennekuin alkaa avautumaan.
Itse mainitsin huonosta päivästä ja kaveri kyseli että miksi se on huono. Jäi harmittaman koska sanoin sen olevan yksityisasia. EI se nettikaveri minun kavereita tunne johon se minun huonopäivä liittyi) ja alkoi hävettämään. En osannut oikein kertoa sitä juttua ja tuntui ettei kaveria se olisi kiinnostanutkaan. Toivottavasti hän ei luule että en pidä häntä niin hyvänä kaverina koska en uskalla kertoa tuntemattomien asioista.
kerro hänelle suoraan että et vain osaa kertoa tunteistasi, se on niin monen ihmisen ongelma että hän varmasti ymmärtää :)
Olen yrittänyt solmia ystävyyssuhteita joidenkin kanssa, jotka valittavat yksinäisyyttään ja toivoneet että sähköpostiosoitteeseen yhteydenottoja. No aina se on lopahtanut sen toivojan vastaamattomuuteen. On kirjoiteltu muutama viikko ja sitten on vain vastailut loppuneet.
Olisi kohteliasta ainakin jotenkin ilmoittaa, että juttu ei anna sitä miltä siltä olisi toivonut.