Mitä naisena tekisin?

Olen juuri eronnut parikymppinen ja pitkään olen ollut kiinnostunut eräästä miehestä meidän kaveriporukassa. Sain käsityksen että hän pitää minusta ja pientä viatonta sutinaa on aina ollut mutta hän viihtyy sinkkuna ja on aika hulivili ja spontaani.

Koska tunnetaan jo niin hänelle on helppo puhua/kirjoittaa. Olen jo muutaman kerran tämän vuoden aikana heittänyt rennon viesti että tulis ulos kaljalle/terassille/jokumuupaikka. Hän aina vastaa takaisin asiallisesti ja kivasti. Minusta tuntuu siltä että hän ei ihan ole ymmärtänyt että minusta olisi kiva mennä ulos hänen kanssa, ei treffit mutta kuitenkin kahdestaan.

Olen miettinyt pääni puhki että pitäisikö kysyä tai ei? Pelkään että hän ahdistuu. En halua että hän näkee minua kaikkihetitänne tyttönä ja että kiirehdin. Hän ehkä edelleenkin näkee että kuulun eksälle.

Joskus kun nähdään kaveriporukassa hän vaikuttaa tosi ahdistuneelta, joskus kun ilmestyn hän saattaa poistua paikalta. Kertokaa te miehet onko mahdollista että hän pelkää minua??

Miksi jotkut vaikenevat ja tekevät asioista näin hankalia? Puhumattakaan siitä että eräs ilta hän soitti kännipuhelun ja halusi minun luokse. Tuli ihan nurkan takaa. Tiedän kyllä mitä hän olisi halunnut.

Olen vain siinä tilanteessa että en tiedä mitä tekisin, pitäisikö naisena tarttua härkää sarvista ja jutella hänelle suoraan vai olla tekemättä mitään? En halua että kaverisuhde menee pilalle.


Ollaan kuitenkin 24-32 vuotiaita aikuisia, en jaksa päiväkoti leikkejä.