Suhde ongelmissa ja nainen pettää.

Miten pitäisi suhtautua asiaan:

Parisuhde oli ongelmissa ja avovaimoni jonka kanssa olimme olleet yhdessä n. 6v ja suunnitelleet lapsia yms yhteistä. Hän lähti lomalle ulkomaille parhaan kaverinsa kanssa, ja oli loman aikana "tehnyt päätöksen" jättää minut, minulle siitä mitää ilmoittamatta tietenkään, ja mennyt sänkyyn toisen miehen kanssa.

Lomalta palatessaan hän jätti minut samana päivänä kun noudin hänet lentokentältä kotiin. Aluksi ei myöntänyt pettäneensa vaan vain sanoin että hän ei näe yhteistä tulevaisuutta kanssani enää eikä halua olla kanssani. Lopulta myönsi kuitenkin pettäneensä ja kertoi syyksi että tämä mies sai hänet tuntemaan itsensä kauniiksi ja halutuksi, toisin sanoen hyväksi. Tiedän että meidän suhteesta puuttui se kipinä ja itse myönnän syyllistyneeni kaltoin kohdelleen häntä henkisesti kun en ollut puhunut tunteistani ja valitsin mielummin kaverit viikonloppuina kuin hänet.

Tajusin tämän kaiken erossa ollessamme, ja olin valmis tekemään töitä suhteemme eteen, hän ei ollut. Yritin kuitenkin kaikin keinoin jatkaa suhdetta 2vk ajan ja näyttää hänelle mitä oikeasti haluan (perhe, yhteinen elämä) mutta hän ei halunnut enää panostaa suhteeseemme vaan kylmästi ilmoitti halunsa erota vaikkakin myönsi minun muuttuneen olleen juuri sen kaltainen ihminen ketä oli minusta halunnnut.

Mielestäni hän teki väärin pettäessään ja olla kertomatta eroaikeista minulle aikaisemmin. Syyksi hän sanoin että pelkäsi että ero olisi todellista jos ottaisi asian esille kanssani eikä ollut siihen vielä valmistautunut. Kuinka joku ihminen voi ajatella näin? Eikö parisuhteen pitäisi olla kommunikointia toisen kanssa? Itsekkin tiedostin että paljon on muututtava jotta suhde voisi vielä toimia, ja olin valmis siihen, mutta hän vain ilmoitti ettei halua edes panostaa yhteiseen elämään enää, koska tuntee että on yrittänyt jo liiankin kanssa.

Nyt hän haluaa vain kerätä tavaransa ja muuttaa tämän samaisen ystävänsä luokse asumaan kenen kanssa oli ulkomailla. (Tämä ystävä oli myös minun ystäväni, mutta ei ollut millään tasolla yrittänyt estellä tai sanoa pettämishetkellä että ajattele miltä minusta voi tuntua)



Miten tälläiseen pitää suhtautua? Haluaako hän vain nopeasti unohtaa minut ja siirtyä elämässään eteenpäin? vai onko meillä vielä mahdollisuuksia myöhemmin? Tuleeko kaipaus vielä takaisin? Olen aivan rikki ja en voi olla ajattelematta ettenkö haluaisi häntä vielä takaisin.
4433
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Miten suhtautua. Petetyn pitäisi mennä itseensä ja asiassa eteenpäin. turha enään surkutella,kun toinen on jo tehnyt päätöksen.

Äänestä

Suhtautua? Jokainen suhtautuu omalla tavalla ja tekee sitten sen erotyön ja jatkaa elämää. Sulta puuttuu mielipiteet jos et osaa itse käsitellä asiaa mitä se pettäminen ja ero herättää sussa.

Äänestä

anna muijan mennä! noita löytyy kyllä maailmasta ja sellaisiakin jotka ei petä!

Äänestä

En tarkoita pahalla, mutta jatkossa ja seuraavassa suhteessa kannattaa miettiä, mihin suhteeseen panostaa: kaverisuhteisiin (jotka myös ovat tärkeitä) vai parisuhteeseen? Kumpaan kannattaa nähdä enemmän aikaa ja vaivaa. Harmi, jos jättämisen syy on ollut tuo, ihan molempien kannalta. Älä aktiivisesti haikaile perään, vaan elä hetki yksin, katsele maailmaa ja omaa ympäristöäsi. Ota ja anna aikaa, itsellesi sekä exällesi. Voi olla mahdollista, että hän palaa, mutta älä luota siihen.

Elän itse vähän samankaltaista tilannetta, elän miehen kanssa jolle tärkeitä ovat harrastukset, työ ja kaverit. On kieltämättä ulkopuolinen ja turha olo. Tästä asiasta on keskusteltu,mutta mies ei tunnu tajuavan tilannetta kuitenkaan. Yhtä radikaalia päätöstä suhteelle en tee, mitä tyttöystäväsi teki sinulle, mutta en usko, että pitkin jaksan enää olla pelkkä kämppis. Toivon, että joskus saisin elää sellaisen ihmisen kanssa, joka arvostaa ja rakastaa minua ja osoittaa myös sen. Siitä en tiedä, onko nykyinen tuo ihminen. Aika näyttää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Rikkoutunut kirjoitti:

Miten pitäisi suhtautua asiaan:

Parisuhde oli ongelmissa ja avovaimoni jonka kanssa olimme olleet yhdessä n. 6v ja suunnitelleet lapsia yms yhteistä. Hän lähti lomalle ulkomaille parhaan kaverinsa kanssa, ja oli loman aikana "tehnyt päätöksen" jättää minut, minulle siitä mitää ilmoittamatta tietenkään, ja mennyt sänkyyn toisen miehen kanssa.

Lomalta palatessaan hän jätti minut samana päivänä kun noudin hänet lentokentältä kotiin. Aluksi ei myöntänyt pettäneensa vaan vain sanoin että hän ei näe yhteistä tulevaisuutta kanssani enää eikä halua olla kanssani. Lopulta myönsi kuitenkin pettäneensä ja kertoi syyksi että tämä mies sai hänet tuntemaan itsensä kauniiksi ja halutuksi, toisin sanoen hyväksi. Tiedän että meidän suhteesta puuttui se kipinä ja itse myönnän syyllistyneeni kaltoin kohdelleen häntä henkisesti kun en ollut puhunut tunteistani ja valitsin mielummin kaverit viikonloppuina kuin hänet.

Tajusin tämän kaiken erossa ollessamme, ja olin valmis tekemään töitä suhteemme eteen, hän ei ollut. Yritin kuitenkin kaikin keinoin jatkaa suhdetta 2vk ajan ja näyttää hänelle mitä oikeasti haluan (perhe, yhteinen elämä) mutta hän ei halunnut enää panostaa suhteeseemme vaan kylmästi ilmoitti halunsa erota vaikkakin myönsi minun muuttuneen olleen juuri sen kaltainen ihminen ketä oli minusta halunnnut.

Mielestäni hän teki väärin pettäessään ja olla kertomatta eroaikeista minulle aikaisemmin. Syyksi hän sanoin että pelkäsi että ero olisi todellista jos ottaisi asian esille kanssani eikä ollut siihen vielä valmistautunut. Kuinka joku ihminen voi ajatella näin? Eikö parisuhteen pitäisi olla kommunikointia toisen kanssa? Itsekkin tiedostin että paljon on muututtava jotta suhde voisi vielä toimia, ja olin valmis siihen, mutta hän vain ilmoitti ettei halua edes panostaa yhteiseen elämään enää, koska tuntee että on yrittänyt jo liiankin kanssa.

Nyt hän haluaa vain kerätä tavaransa ja muuttaa tämän samaisen ystävänsä luokse asumaan kenen kanssa oli ulkomailla. (Tämä ystävä oli myös minun ystäväni, mutta ei ollut millään tasolla yrittänyt estellä tai sanoa pettämishetkellä että ajattele miltä minusta voi tuntua)



Miten tälläiseen pitää suhtautua? Haluaako hän vain nopeasti unohtaa minut ja siirtyä elämässään eteenpäin? vai onko meillä vielä mahdollisuuksia myöhemmin? Tuleeko kaipaus vielä takaisin? Olen aivan rikki ja en voi olla ajattelematta ettenkö haluaisi häntä vielä takaisin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu