Olipa kaverin kanssa puhetta automerkeistä. Jäin miettimään, mikä loppujen lopuksi ratkaisee kuluttajan valinnan, jos hänellä on käytössään tietty rahamäärä nimenomaan auton hankkimiseen.
Mainonta? Onko sillä todellista merkitystä, vai lipuvatko näyttävät tv-mainokset ja suuret lehti-ilmoitukset ohi tuosta vain, ilman todellista kiinnostavuutta?
Tuttavien kokemukset? Nehän ovat yleensä hyvin suppeita kuvauksia tyyliin "tykkään Fordista, ja tää onkin mulla jo neljäs" tai "eipä ainakaan tuossa mun Pösössä ole tähän mennessä vikoja ollut". Eihän tällaisilla heppoisilla tarinoilla pitäisi järkevästi ajatellen olla mitään painoarvoa, kun valmistaudutaan tekemään 25...30 tuhannen euron ostos!
Omat kokemukset vuosien varrelta? Jos Skoda 80-luvulla hajosi alle, tuskin on syytä muistella merkkiä pahalla vielä 30 vuoden jälkeen, vai? Skoda on tosin äärimmäinen esimerkki täydellisesti uudistuneesta brändistä.
Markkinoinnin temput? Minkä verran esimerkiksi Kia myy autojaan pelkällä rahoitustarjouksella ja tolkuttoman pitkällä takuulla? Ja onko rahoitusta ja takuuta kaupanteon elementteinä syytä vähätellä, koska autosta maksaminen ja auton kunnossapysyminen ovat kuitenkin aivan keskeisiä asioita?
Mainonta? Onko sillä todellista merkitystä, vai lipuvatko näyttävät tv-mainokset ja suuret lehti-ilmoitukset ohi tuosta vain, ilman todellista kiinnostavuutta?
Tuttavien kokemukset? Nehän ovat yleensä hyvin suppeita kuvauksia tyyliin "tykkään Fordista, ja tää onkin mulla jo neljäs" tai "eipä ainakaan tuossa mun Pösössä ole tähän mennessä vikoja ollut". Eihän tällaisilla heppoisilla tarinoilla pitäisi järkevästi ajatellen olla mitään painoarvoa, kun valmistaudutaan tekemään 25...30 tuhannen euron ostos!
Omat kokemukset vuosien varrelta? Jos Skoda 80-luvulla hajosi alle, tuskin on syytä muistella merkkiä pahalla vielä 30 vuoden jälkeen, vai? Skoda on tosin äärimmäinen esimerkki täydellisesti uudistuneesta brändistä.
Markkinoinnin temput? Minkä verran esimerkiksi Kia myy autojaan pelkällä rahoitustarjouksella ja tolkuttoman pitkällä takuulla? Ja onko rahoitusta ja takuuta kaupanteon elementteinä syytä vähätellä, koska autosta maksaminen ja auton kunnossapysyminen ovat kuitenkin aivan keskeisiä asioita?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Varmaan niitä päälimmäisiä kriteereitä on perstuntuma merkin luotettavuudesta. Pitkä takuu liittyy osin samaan asiaan.
Luulenpa, että...
- useimmin ostetaan samaa merkkiä kuin edellinen.
- ei välttämättä edes käydä koeajamassa muita merkkejä.
- peruskonservatiivinen ulkonäkö puree suomalaiseen.
- harvempi perehtyy kovin syvällisesti testeihin ja teknisiin tietoihin.
Toyota Corolla, Skoda ja VW Golf on hyviä esimerkkejä.
Aika hyvä lista (Subj. valinta)! Lisäisin, että on sitten vielä ehkä eri ostajatyyppejä. Mielikuvien perusteella paljolti ostetaan, mutta siinä on vaihtelua, mitä mielikuvia haetaan. Joillekin pitää olla 'premiumia', joillekin nimenomaan ei saa olla sitä jne. Luotettavan maineessa pitää varmaan kaikille olla - ranskalaisen ostajilla lienee omia hyviä kokemuksiaan ko. autoista.
Markkinointia pitää olla sen verran, että auto on 'uskottava'. Huomaat ilmiön kun menet ulkomailla markettiin ostamaan pesuainetta - kaikki tuntuvat epäilyttäviltä koska niitä merkkejä ei kotona näe eikä mainosteta. Ei niitä uskalla ostaa.
Toki mainonnalla voidaan myös yrittää luoda uusia mielikuvia merkistä. Esim. Citroen tuntuu brändäävän tällä haavaa C5:ttä laatuautoksi? Ja Volvo ja Mersu haluaisivat nuorekkaampaa ja urheilullisempaa ilmettä.
Onhan se auton osto aika lailla mielikuvan ostamista. Uskoisinko esimerkiksi sitä mitä Toyota ukkelit autoistaan ja varsinkin niiden kestävyydestä kertovat? Sehän on maailman paras auto, mikäli kaikki merkistä kerrottu pitää oikeasti paikkansa. Mutta mitä sitten tapahtuu kun tosiasia onkin eri kuin mitä piti?
Tavalliselle tallaajalle takuut ja muut sellaiset asiat ovat oikeasti tosi tärkeitä. Itse en ainakaan autoon haluaisi laittaa yhtään enempää tarpeetonta ylimääräistä. Ehkä se esimerkinä mainittu Kia sitten vetoaa näiltä osin. Muutenhan kyseessä lienee pelkkä korealainen kippo, joka on oma mielikuvani.
Joku vuosi olin valmis ostamaan Kia Ceraton, käytännössä siksi että se olisi ollut halpa ja toimisi pelkkänä kulkupelinä. Tarkoitus oli että se olisi vienyt ylimääräisen innon autoilusta.
Mutta päädyin toiseen merkkiin (ranskalainen pikkudiesel sedanmallisena), samoilla perusteilla. Vaan yllätyin positiivisesti, ei auto ollutkaan tylsyyden huipentuma.
Jos en tietäisi autoista mitään voisi valintaperuste olla vaikka lähiautomyymälän myyjän suositus. Jokin hyvä tarjous saattaisi innostaa koeajamaan jotakin vierasta merkkiä, mutta esim. Mitsubishi tai Suzuki ovat merkkejä joista ei ensikysymisellä tulisi mieleen miksi juuri sellainen.
Lankomies suositteli aikoinaan vahvasti Fordia, ja ostinkin niitä parit (Sierra OHC ja sitten DOHC) vaikken merkistä ole koskaan varsinaisesti pitänyt. Hänen neuvonsa olisi kyllä pitänyt jättää kuuntelematta, mutta itse hän on edelleen merkkiuskollisena ajellut niillä. Se mikä sopii toiselle ei ole hyvä kaikille.
ei enää.
Itse olin sitkeästi Fordin mies. Auto oli mielestäni peruskestävä ainaisista tyyppivioista huolimatta, mm. muutama kansiremppa tehtiin kohtuu vähän ja siististi ajettuihin autoihin.
Sitten noin 20 v sitten ostin ekan japsin ja ainainen korjaus- ja säätörumba loppui. Siitä asti autot on ollut "Japseja" (missä lie koottu). On ollut Hondaa, Mazdaa, Nissania, Toyotaa ja yksi Mitsubishikin. Kaikki olleet toimintavarmoja ja huolettomia. Parhaat noista merkeistä Honda ja Mazda.
Jatkossakin ostan Japsin tai ehkä korealaisen kokeeksi.
Ylipitkä takuu on merkki siitä ettei auto mene muulla systeemillä' kaupaksi, nió toinen kepulikonsti on koroton osamaksu. Näitä merkkejä en ostaisi millään hinnalla.
Heh, joo... En oikein ymmärtänyt logiikkaasi.
Voisko keskimääräistä pidemmän takuun perusteena olla valmistajan luottamus valmistamansa auton laatuun? Jos valmistaja muuttaa takuuehtoja vaikkapa 3 vuodesta 5 vuoteen, heikentääkö se mielestäsi kyseisen merkin laatuvaikutelmaa?
Osamaksutarjouksia on ajoittain joka myyjällä ja muita tarjouksia vielä useammin. Etenkin kun mallisto on vaihtumassa, mikä vaan tarjous voi olla hyvä tapa myydä vanhat mallit alta pois.
Tulipa hyviä kommentteja! Kiinnostavaa, ettei kukaan ole sanonut mitään mainostamisesta, vaikka juuri automainontaa ovat tiedotusvälineet täynnä.
Skoda on pitkään ollut jääkiekon MM:n sponsori, ja futiksessa samassa roolissa (tietysti paljon suuremmalle yleisölle) on Kia/Hyundai. Jokainen penkkiurheilija on siis joutunut katselemaan näiden merkkien logoja otteluiden ohessa. Uppoaako tämäntyyppinen mainostaminen tajuntaan, vaikka sen uskookin torjuvansa?
Japsiautot ovat aika monen mielestä perusvehkeitä, joissa ei ole mitään erityistä, mutta jotka palvelevat kauan ja asiallisesti. Suomi on japsituonnin suurmaa, koska meiltä puuttuu oma autoteollisuus ja sen valmistamat kansanmallit. Saksassa joutuu liikennettä tähystelemään tosi kauan, jos haluaa bongata Toyota Corollan, jota meillä kuitenkin vuodesta toiseen pidetään klassisena tavis-autona!
Kyllähän mainonta ja markkinointi vaikuttaa kuten myös maahantuojan panostus ja myynti-/huoltoverkosto.
KIA:lta tuli oikein postissa vaihtotarjous. Täytyy sanoa, että sehän kiinnitti kummasti huomion, hyvä idea. Vaihtohinta vaan oli totaalisen alakanttiin vaikka olikin arvio. Vaihtohinta olis pitänyt olla reilu. Laskin, että jos hyvin tinkaa, ei hinnalla ole enää isoa eroa jättääkö oman vaihdossa vai ei.
Just noissa jutuissa Kia on aktiivinen. Ottavat selvää nykyisestä autosta ja räätälöivät kirjeen sen mukaan. Samaa ei tee yksikään toinen maahantuoja.
Oman kokemuksen mukaan moni ostaa auton juuri mielikuvien perusteella. Vaikkapa Toyotan, jota moni pitää ylittämättömänä laadun mittapuuna, autona, jossa ei ole vikoja ja jonka tekniikka kestää 300 000km ja enemmän. Tai Volkkarin ostaja vannoo saksalaisen laadun nimiin. Samalla tavalla on olemassa myös vankkoja ennakkoluuloja esim. Skodaa ja ranskalaisia kohtaan ja näitä moni välttää eikä edes ajattele niiden hankkimista. Yllättävintä on se, että vaikka Skodan suosio on ollut 15 vuotta kova, niin yhä löytyy tyyppejä, joille se on itäauto ja koottu b-luokan osista. Samoin kummaa kansanperinnettä on vakaa usko siihen, että ranskalainen auto on nopea ruostumaan.
Yhteistä näille mielikuville on se, että tarkemmin katsottuna ne ovat vain mielikuvia, eivät faktaa.
Joo, okei. Siis mainonta vaikuttaa paljonkin merkin valintaan, mutta sehän on juuri markkinoinnin tarkoituskin. Eli, onko niin että se mainoksen luoma mielikuva asiasta kantaa päätöksen tekoon asti, koska kyseessä on kuitenkin tunnepohjainen asia hyvinkin monelle?
Kia on merkki jota on varmasti myyty paljon noiden mainittujen etujen avulla. Tiedä sitten kuinka moni on pettynyt. Täytyy muistaa se fakta, ettei monikaan ymmärrä autoista muuta kuin ratin, renkaat ja värin. Ja että huoltaa täytyy, jostain.
Itse teen päätökset enemmän käyttökokemuksiin perustuen. Ja nykypäivänä on erittäin vaikea ostaa autoa, koska niin monissa on melkoisesti mainitttavaa. Tuntuu jopa aika uskaliaalta ostaa joitakin automerkkejä varsinkin käytettynä, johon joutuu yleensä tyytymään.