Näitä suomi24:n keskusteluja lukiessa mietin, mikä ero on sillä, että toinen on eksä ja sillä, että toinen olisi vain hyvä ystävä, joka sattuisi olemaan vastakkaista sukupuolta(olettaen, että puhumme heterosuhteista).
Kyllähän siihen eksäänkin ne intohimon tunteet on voineet kadota - siihen hyvään ystävään ei ehkä vielä heränneet, tai sitten se hyvä ystävä ei vaan sattunut itse lämpenemään...
Mutta näissä keskusteluissa VainKaverin kohdalla ohjeistus on: ei saa olla mustasukkainen, puolisollasi on oikeus ystäviin.
Eksän kohdalla ohjeistus on: oletko läheisriippuvainen, kun et pääse eksästäsi? Nyt on nyt ja mennyt on mennyttä.
Tiedän kyllä, ettei tämä niin mustavalkoinen kysymys ole, ihmissuhteita kun on monenlaisia, mutta miksi mustasukkaisuutta on hyväksyttävää kokea vain eksää kohtaan? Monillehan pitkä seurustelu tarkoittaa myös tärkeintä ystävyyssuhdetta, joskus jollain ajalla ainakin myös ainoaa.
Kyllähän siihen eksäänkin ne intohimon tunteet on voineet kadota - siihen hyvään ystävään ei ehkä vielä heränneet, tai sitten se hyvä ystävä ei vaan sattunut itse lämpenemään...
Mutta näissä keskusteluissa VainKaverin kohdalla ohjeistus on: ei saa olla mustasukkainen, puolisollasi on oikeus ystäviin.
Eksän kohdalla ohjeistus on: oletko läheisriippuvainen, kun et pääse eksästäsi? Nyt on nyt ja mennyt on mennyttä.
Tiedän kyllä, ettei tämä niin mustavalkoinen kysymys ole, ihmissuhteita kun on monenlaisia, mutta miksi mustasukkaisuutta on hyväksyttävää kokea vain eksää kohtaan? Monillehan pitkä seurustelu tarkoittaa myös tärkeintä ystävyyssuhdetta, joskus jollain ajalla ainakin myös ainoaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ex oli minulle todella hyvä ystävä kunnes tuli ero jolloin ex alkoi todella ilkeäksi minua kohtaan. Tiedän että olin suurin syyllinen meidän eroon mutta ei ollut kiva kun toinen alkoi kertomaan uusista nais seikkailuistaan. Alkoi seurustelemaan naispuolisen ystävän kanssa josta minä en saanut olla suhteen aikana mustasukkainen. Nainen toivoi ettei tämä mies olisi yhteydessä minuun enää koskaan. Viimeisessä viestissä sanoi rakastavansa vielä minua vaikka ei saisi. Pari vk oli tosiaan hiljaista kunnes pyysi kaveriksi fb. Siellä jonkin verran ollaan oltu yhteyksissä mutta kun mies jotain laittaa niin kertoo uuden suhteen ongelmista. En tiedä miksi niin tekee.
Myönnän että en ole miehestä päässyt yli täysin
Eiköhän kaikki riipu vain siitä intensiteetistä, kuinka usein ollaan tekemisissä, miten ja missä. Ex-aviopuolisoon ihanteellisinta olisi olla normaaleissa väleissä ja yhteydessä lapsiin liittyvien asioiden tiimoilta, samoin ex-rakastettuun normaalisti tekemisissä, jos ollaan erottu ystävinä. Ex-panot ym. ei heidän kanssaan syntyy ystävyyssuhteita kuin satunnaisesti, koska yhteistä aikaa ei kerry paljoakaan.
Entä kun ex-rakastettu on entinen työkaveri ja yhteisiä projekteja suunnitteilla, miten uusi mies sellaiseen sopeutuu?
Ystävää on sellainen ihminen jota ei jätetä, koska hän kuuluu sinun läheisiisi!
on se aika vaikeaa olla ystävä jos kaikki on romuttunut,eikä jompikumpi kelpaa persoonalta kaikkinensa toiselle tärkeimmäksi ihmiseksi,joten...miksi roikkua vanhassa jolle ei kelvannut tai joka ei kelvannut,jotainhan siitä aina jää,katkeruutta tai haikailua.eron jälkeinen ystävyys on usein fraasi kauniita sanoja kunnes uusi tai se oikea löytyy
Aivan, kaikista entisistä ei tule ystäviä eron jälkeen juurikin ed. mainituista syistä johtuen. Onneksi kaikki erot eivät ole riitaisia, vaan muuta asiat johtavat parin eroamiseen parisuhteesta ja silloin luottamus ja muu toisen auttaminen ei niille tapahdu mitään, ne jäävät edelleen heitä 2 toisiinsa sitoviksi heidän omista tahdoistaan lähtöisin. Suhde jatkuu ystävyytenä ja ystävää ei jätetä uuden miehen astuessa kuvioihin. Hän tutustukoon tähän naisen hyvään ystävään, näin yksinkertaisesti tämä asia voidaan hoitaa.
mutta aina jos on olemassa syvin ystävyys eksään uusi ei siihen mahdu ja väistyy,tuut petetyka tai muuta,oman pitää muodostua parhaaksi ystäväks tai juttu kestää maks pari vuotta.uutta ärsyttää että eksälle vuodatetaan syvimmät tunnot,aina vaara että rakkaus ei olekaan kuollut.myös eksän suhtautuminen uuteen vaikuttaa ja samat ongelmat tulevat eteen.entä jos uusi aistii että eksällä ei puhtaat jauhot eli aikeet tai ei pidä nykysestä,no sulloin se uusi lähtee etsimään helpompaa kuviota tai pistää valitsemaan.joa valitset väärin ja tulet katumapäälle,menetät ekaän takia elämäs rakkauden,ja jokatapauksessa välit eksään menee sen johdosta,kun katkeroidut että pilasi suhteesi
Mun eksäni on kyllä kaikista maailman ihmisistä se, kenestä viimeksi kannattaisi olla mustasukkainen. Oltiin yksissä melkein 20 vuotta, ja kyllä siinä viime vuosina tuli vallan harvinaisen selväksi, että kaikki intohimo on meidän väliltä kuollut eikä tasan nouse haudastaan. Tämä ei silti estä meitä olemasta ihan hyviä kavereita keskenämme.
Tämä näin yksittäistapauksena.
seksiä tai ei mutta meneekö se oma elämä uusiin uomiin kun kaikkea leimaa eletty elämäntapa ja tyyli,muistot eksän kanssa.uskaltaisitko aloittaa elämäsi toisen kanssa ilman ekaää esum toisessa maassa?kun rakastut eksä unohtuu.uusi voi olla täysinnerilaista elämää ja elämäntyyliä varten.
Enpä kyllä löydä itseäni noista kysymyksistä.
Ero oli ihan sopuisa ja yhteinen päätöksemme sen jälkeen, kun elämämme olivat jo selvästi lähteneet eri suuntiin. Asumme edelleen samalla paikkakunnalla, olemme samalla alalla töissä ja meillä on yhteisiä ystäviä. Tapaamme satunnaisesti, kun nämä yhteiset kuviot tavalla tai toisella tuovat yhteen. Se ei aiheuta mitään suurempia tunteita, mutta aika pitkälle täytyy dementian edetä, että unohtaisin kokonaan ihmisen, jonka kanssa olen viettänyt puolet elämästäni.
Uusi suhde on sekä minulla että eksällä. Olemme tavanneet toistemme uudet puolisot ja osuneet useita kertoja kaikki neljä samaan tilaisuuteen.
Ystävä on ystävä, vaikka tapaisitte vain kerran vuodessa. Exästä voi tulla ystävä, ystävä tietää rajansa, sillä ei halua aiheuttaa pahaa kenellekkään osapuolelle ja siksi onkin niin hyvä ystävä. Uusi mieskin voi häneen ystävystyä, niinkin voi käydä.
Keskeisintä tässä kaikessa on, millaisista ihmisistä on kyse.
Ystävä ei kannata yrittää edes olla jos ei ole päässyt yli tunteistaan. Tänään sen itse tajusin kantapään kautta. Yritän olla onnellinen miehen puolesta mutta en siinä onnistu. Luulin päässeeni pahimman yli mutta en todellakaan ole.
Tämä on hyvä vastaus tuohon kysymykseen.
Ystävä on ystävä, ja onnellinen puolestasi, jos olet löytänyt onnen. Ei hän muutu mustasukkaiseksi ja ala painostamaan, että miksi oot tuon kanssa kun se ei päästä sua mihinkään. Ystävä ymmärtää, että parisuhde on sinulle tärkeä ja kunnioittaa sitä, koska tahtoo, että voit olla onnellinen.
Eksä voi ilman muuta olla tällainen ystävä. Mutta jos "ystävä" on mustasukkainen puolisostasi, on hän todennäköisesti kaverinasi jostain muusta syystä.
Mä taisin just tuollaiseen kaataa mahdollisuukseni olla ex ystävä. Kyselin liikaa heidän suhteestaan kun alkoi puhua ongelmistaan minulle. Ensin pyysin heitä puhumaan keskenään asioista koska minusta heillä oli riitaa ihan tyhmistä asioista. Ei minun ollut tarkoitus kysellä liikaa mutta esitin just tuon kysymyksen että etkö pääse mihinkään ilman tätä naista niin siinä vaiheessa mies otti takapakkia. Se ei liittynyt mitenkään minun tapaamiseen kun emme ole nähneet eron jälkeen ollenkaan eikä luultavasti nähdäkään. Ja yhteyden pito tapahtuu vain ja ainoastaan facen kautta.
Haluan ihan oikeasti että hän on onnellinen ja haluaisin estää ettei kukaan satuta häntä millään lailla. Välitän hänestä ja hän merkitsee minulle vielä paljon minulla on vielä tunteita häntä kohtaan mutta en halua heidän välejä rikkoa. Toivon että hänkin välittäisi minusta vielä edes vähän eikä haluaisi että minua satutetaan.