Mies tosiaan jätti n. puoli vuotta sitten täysin yllättäen. Syyksi sanoi ahdistuksen seurustelusta ja halun olla sinkku ja tehdä juuri mitä itse lystää. Yhdessä olimme olleet kolmisen vuotta eli käytännössä koko tähän astisen nuoruutemme (olemme molemmat nyt parikymppisiä). Mies on nyt myöhemmin myös todennut eron johtuneen halusta kokea jotain muuta, kokeilla mm. seksiä muiden kanssa. Tämä vaivaa kauheasti minua, sillä en ymmärrä miksi hyvästä suhteesta piti lähteä vain kokeillakseen vähän muitakin. Mies itse siis myönsi suhteen olleen hyvä ja sanoi, ettei edea uako löytävänsä mitään ns parempaa. Kunhan vain haluaa kokeilla kaiken laista muidenkin kanssa ennen kuin nuoruus menee ohi. Valmis mies olisi kuitenkin seurustelemaan uudestaan kunhan jonkun muun kanssa. Minä en enää kelpaa koska mies tietää mitä mulla tarjolla on. Pitää saada muitakin testata seurustelumielessä. Vaivaa kauheasti tälläinen, että miksi toiselle tuli niin kauhea tarve saada vielä jotain muutakin. Asiaa kysyttäessä mies nimittäin myöntänyt, ettei mikään ollut suhteessa sinänsä huonosti ja ettei kokeilun halu siitä johdu. Johtuu kuulemman vain siitä ettei voi tyytyä tietämään vain yhden laisesta seksistä ja suhteesta.
Osaako kukaan siis selventää mulle tota kokeilun halun pakottavaa tarvetta ja sitä miksei voi sitoutua hyvään suhteeseen sen takia että olen ollut ainut kokemus.
Ps. Silti mies jatkuvasti seksiä vieläkin haluaa ja pitää mut ystävänä vaikka ei mitään mua kohtaan enää kuulemman tunnekkaan. Itsekästämun mielestä.
Osaako kukaan siis selventää mulle tota kokeilun halun pakottavaa tarvetta ja sitä miksei voi sitoutua hyvään suhteeseen sen takia että olen ollut ainut kokemus.
Ps. Silti mies jatkuvasti seksiä vieläkin haluaa ja pitää mut ystävänä vaikka ei mitään mua kohtaan enää kuulemman tunnekkaan. Itsekästämun mielestä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet varmasti kaunis ja ihana. Vika on meissä itsessämme, vaikka toinen olisi täydellinen.
Tein itse joskus samalla tavoin kokemuksia janoten ja myöhemmin kaduin sitä. Vieläkin kaipaan vaikka vuosia on jo mennyt. Hyvää helmeä ei olisi kannattanut heittää menemään... Toisaalta muuten en olisi kasvanut ihmisenä ja oppinut nöyryyttä.
Uskon tuon mitä ex-poikaystäväsi sinulle kertoo, kokeilunhalu. Syy ei ole sinussa vaan poikaystävässäsi. Hän on vielä nuori ja olette alkaneet jo nuorena seurustelemaan vakavasti. Osalle saattaa jossakin vaiheessa, kesken opiskeluelämän rientoja, tulla halu olla vapaa menemään ja tekemään asioita. Totuus lienee se, että seurustelun alkaessa hän ei ollut vielä henkisesti tarpeeksi kypsynyt sitoutuakseen yhteen. Ihmiset ovat tässä asiassa yksilöitä, toiset valmiita ja toiset raakileita.
Jos heti saa helmen, sitä helposti kuvittelee kaikkien olevan sellaisia. Mutta niin asiat eivät ole... Jos oma kasvuprosessi on vielä kesken, mutta jo nuorena tavannut 'sielunkumppanin' jonka kanssa voi jakaa asioita monella tasolla, niin sitä saattaa alkaa luulla ilman aiempia kokemuksia, että elämä on sellaista. Joka nurkan takana on mahdollinen onni. Mutta ei ole.
Exälläsi on halu elää nuoruuttaan vapaana. Anna hänen mennä ja kasvaa. Elämässä ei muuten opi. Mutta jatka sinäkin elämääsi. Sinussa ei ollut vikaa, toinen ei vain ollut kypsä. Jossakin vaiheessa hän vielä kaipaa sinua. Mutta sitä ei kannata jäädä odottamaan, vaan jatkaa omaa elämää.
Jos ystävyys on nyt liikaa sinulle, niin voit vähentää yhteydenpitoa tai kertoa hänelle suoraan ettet pysty olemaan niin paljon yhteydessä. Hyvä, että ex on sinulle rehellinen, mutta hän ei varmaan ymmärrä, että tieto satuttaa sinua. Hän on vielä kovin naivi, tuskin tarkoituksella ilkeä.
Tsemppiä sinulle! Aurinko paistaa pilven takanakin.