UJO MIES KYSYY NAISTEN MIELIPITEITÄ ITSESTÄÄN

Ei sinunlaisesi saamattoman nahjuksen tarvitse seurustella. Me tytöt emme kaipaa mitään ujoja epävarmoja hyypiöitä nyyhkyttämään olkaamme vasten saamattomuuttaan. Voit aivan rauhassa seurustella käsiesi kanssa. Me haluamme menestyvän, itsevarman miehistä ja vauhdikasta seuraa.

Miksi sinä syytät naisia siitä, että pelkäät, etkä saa asioitasi hoidettua?

Oletko tosiaan varma, että osaisit muuten hoitaa asiasi, ethän ole koskaan kokeillut sitä?

Herkempi nainen nyt ainakaan ei saa aloitetta tehtyä.

Luultavasti suakin on naiset kyllä yrittäneet lähestyä mutta olet laillani tupeksinut ne tilanteet täysin vetoamalla ujouteesi ja kokemattomuuteesi yms., ei voi kuin syyttää itseään kun ei ne naiset nyt kaikkea sentään ala tekemään vaikka itsekin alkuun syytin naisia asiasta.

Et voi laittaa vastuuta omasta ujoudestasi naisten harteille. Miksi ne naiset eivät tule ujoa miestä vastaan, no miksi he tulisivat vastaan ihmistä, joka on heille ventovieras, joka "kääntää heille selkänsä"? Mistä he voisivat ylipäätään tietää että sinua pitäisi tulla vastaan? Pitäisikö heidän osata lukea ajatuksesi?
Et voi vaatia muilta jos et itsekään pysty, miksi edes luulet että muiden on jotenkin riskitöntä tai helppoa lähestyä? Kyllä se kaikille on haasteellista.

Seksi ja seurustelu eivät ole mitään jokamiehen oikeuksia, ja semmoisia asioita, että kaikilla muilla on velvollisus huolehtia että sinulla niitä on. Totta kai se harmittaa jos ei ole, totta kai sitä toivoisi, ja onhan tuo noin iso ujous iso haaste, mutta ei se ole mikään muu kun elämän yksi asia: joskus syntyy ujoja ihmisiä, kaikilla on omat ylitettävät haasteensa (ja tuo on nyt sinun) ja joskus niillä haasteilla on seurauksensa, mutta se nyt vain on niin.

Jos sinä pelkäät kolhuja suhteissa, et niitä saa. Jos sinä pelkäät niin suuresti jätetyksi tulemista ettet edes lähesty, et saa ketään. Jätetyksi tuleminen on toki riski, mutta rakkaudessakin on riskinsä: joskus voi pettyä, joskus voi sydän särkeä, joskus tekee kipeää. Ihmiset on epätäydellisiä ja jopa suhteessa joskus loukataan vaikka rakastettaisiinkin. Pakkeja tulee, elämässä on enemmän epäonnistumisia kuin onnistumisia, jos niitä kaikkia laskemaan alkaa, mutta sekin on vain hyväksyttävä.
Täydellisiä, kolhimattomia ihmisiä ja ihmissuhteita ei vaan ole olemassakaan. Sinun pitää oppia hyväksymään se. Jos päästät ihmiset lähelle, he huomaavat miten epätäydellinen olet ja päin vastoin. Niin se vaan on, ja se on hienoa, kun siitä huolimatta rakkautta joskus on.
Joskus ei ole.

Herkkäkään nainen ei ole täydellinen eikä elä sinua varten vastaten vain sinun toiveisiisi. Hän elää omaa elämäänsä ja on samat riskit kuin aina. Petytkö sitten, ku huomaat, ettei hän olekaan täydellinen? Tai hän löytää toisen? Et voi vaatia takuita, niitä ei ole. Pitää uskaltaa vaan elää. Hyväksyä riskit.

Mutta etkö muka häviä noin? Sanot että pelkäät pakkeja, mutta nythän sinä itse annat itsellesi pakit. Miten se nyt niin suuresti eroaa?
Pelkäät menetystä ja sitä että sinut jätetään. No, nyt jäät kokonaan ilman, onko parempi elää neutraalia elämää, ilman näennäisiä pettymyksiä (vaikka pettyneeltä sinä tuohonkin tilanteeseen vaikutat), vai olla rakastettu edes kerran vaikka jätettäisiinkin?

Miten suhteet voisikaan onnistua, jos sinua ei kukaan pääse edes lähelle etkä itse lähesty vaan käännyt pois: sinä suorastaan torjut muut ihmiset pelkojesi takia. Jos aina torjuu muut, niin siinä kyllä onnistuu. Jos ei siihen päälle edes itse lähesty ketään, niin ollaan jo aika shakissa ja matissa. Muut eivät lue ajatuksiasi eivätkä tunne sinua ilman tutustumista. Ethän sinäkään tee niin! Jos sinä punastelet ja änkytät, niin sinun pitää hyväksyä se, että sinä vaan alkuun punastelet ja änkytät: ei se maailma siihen lopu. Voit silti mennä ja tehdä, hyväksyä heikkoutesi ja ottaa ne yhtenä asiana. Moni joka haluaa on tutustunut punastelusta ja änkytyksestä huolimatta, kun on vaan mennyt, jutellut änkyyttäen ja hehkunut punaisena. Ei heitä sen takia torjuta.
Mutta jos alat karttaa ihmisiä sen takia, eivät he edes tiedä miksi kartat heitä.

Opiskelujen ja töiden on onnistuttava pettymyksistä huolimatta, elämässä on monia eri osa-alueita eikä yhden tarvitse pilata kaikkia.
Kannattaa harjoitella tuota naisille juttelemista ilman paineita. Eli älä yritä saada mitään aikaan, vaan juttele ensin muuten vaan. Katso mihin se vie. Ehkä sitten joku edes teoriassa voisi tehdä aloitteen muuhunkin.
Voit kysyä myös ulos paperilapulla, jos uskallat sitten paremmin: riskejä se ei vähennä, mutta ehkä se olisi helpompaa.

Mutta tuota ujoutta sinun täytyy itse yrittää hoitaa haasteena ja sosiaalisia taitojasi vahvistaa. Lisäksi noita pelkojasi sinun kannattaisi käydä jonkun kanssa läpi. Sinä itse olet vastuussa kuitenkin omasta elämästäsi, eikä se auta sinua yhtään, jos yrität siirtää vastuuta muille. Oli se sitten oikein tai väärin. Niin se silti on.
Toivottavasti sinulla on myös muuta elämän sisältöä (harrastuksia, opintoja, töitä, tms. jne.) ja huomioit ne asiat. Paljon voi olla hyvin ihan ilman naistakin. Ehkä sekin auttaisi kun ei tee kärpäsestä härkästä. Ongelma suurenee kun siinä piehtaroi, pienenee kun sen laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.
Kaikilla on haasteensa elämässä, ja nuo ovat nyt sinun. Toivotan sinulle siis onnea itsesi kanssa painimiseen, toivottavasti asiat selkiytyvät.