Tuntuu kuin olisi monien tuulien ja alhaalta tulevan tule välissä, etsien tietä pois. Kaikki mitä on tapahtunut, olisi pitänyt vahvistaa suhdettamme, mutta tuntuu kuin se olisi kuolemassa pois. En muista milloin viimeksi olisin tuntenut rakkauden kosketuksessasi, enkä milloin viimeksi olisin osannut sen välittää sinulle. En muista milloin viimeksi olen nähnyt sinut olentona jota rakastan, muistan kuinka olen nähnyt sinut pitkään olentona joka saa vereni kiuhumaan.
Yritin taistella, puhua asioista... Selvittää mitä tapahtui... Myönsit omat vikasi, niinkuin minä omani... Minä yritin korjata itsessäni sen mikä sinua ärsytti, ja sinä vaan... Olit... Et ole tehnyt mitään mitä lupasit, koska et muista luvanneesi.. Tuntuu kuin olisin itsestään selvyys, turvasatama missä saat kodin, ruokaa ja ylläpidon ja voit muuten olla niinkuin haluat...
Olemme molemmat stressaantuneita samoista ja eri syistä... Silti tuntuu että minun pitäisi olla se joka kannattalee meitä, se joka jaksaa enemmän... Teen pidempää työpäivää, pitäisi pestä pyykkiä, laittaa tiskit, tehdä ruoka ja antaa rakkautta vielä sinulle?
Mitä sinä teet? Joskus peset pyykkiä, kun vaatteesi ovat loppuneet.. Laitat tiskit kun huomaat ettei olekaan enää puhtaita astioita, tai kun olen useasti pyytänyt... Valvot yöt, nukut päivät.. Missä välissä korjaamme parisuhdettamme niinkuin sovittiin? Kun olet hereillä, rojahdat sohvalle ja alat pelaamaan tai katsomaan televisiota... Kun kanssasi koittaa keskustella asioista, ensimmäinen kommentti on "en jaksa riidellä aina"....
Kaiken lisäksi, olen vielä sairas... En tiedä kuinka pahasti... Mutta tiedän jo sen ettei voimani riitä loputtomiin...
En saisi puhua asioistamme kellekään, koska ne ovat meidän asioita... En siis voi kysyä neuvoa, enkä purkaa sydäntäni...
Olen jumissa.... Pahasti jumissa...
Yritin taistella, puhua asioista... Selvittää mitä tapahtui... Myönsit omat vikasi, niinkuin minä omani... Minä yritin korjata itsessäni sen mikä sinua ärsytti, ja sinä vaan... Olit... Et ole tehnyt mitään mitä lupasit, koska et muista luvanneesi.. Tuntuu kuin olisin itsestään selvyys, turvasatama missä saat kodin, ruokaa ja ylläpidon ja voit muuten olla niinkuin haluat...
Olemme molemmat stressaantuneita samoista ja eri syistä... Silti tuntuu että minun pitäisi olla se joka kannattalee meitä, se joka jaksaa enemmän... Teen pidempää työpäivää, pitäisi pestä pyykkiä, laittaa tiskit, tehdä ruoka ja antaa rakkautta vielä sinulle?
Mitä sinä teet? Joskus peset pyykkiä, kun vaatteesi ovat loppuneet.. Laitat tiskit kun huomaat ettei olekaan enää puhtaita astioita, tai kun olen useasti pyytänyt... Valvot yöt, nukut päivät.. Missä välissä korjaamme parisuhdettamme niinkuin sovittiin? Kun olet hereillä, rojahdat sohvalle ja alat pelaamaan tai katsomaan televisiota... Kun kanssasi koittaa keskustella asioista, ensimmäinen kommentti on "en jaksa riidellä aina"....
Kaiken lisäksi, olen vielä sairas... En tiedä kuinka pahasti... Mutta tiedän jo sen ettei voimani riitä loputtomiin...
En saisi puhua asioistamme kellekään, koska ne ovat meidän asioita... En siis voi kysyä neuvoa, enkä purkaa sydäntäni...
Olen jumissa.... Pahasti jumissa...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.