Olen 20-vuotias nuori mies ja olen ollut kolme vuotta suhteessa samanikäisen tyttöystäväni kanssa. Siitä viimeiset 1,5- vuotta olemme asuneet yhdessä. Päällisin puolin suhde toimii, molemmat rakastamme toisiamme, toki riitoja tulee ja huonompia jaksoja, mutta pääpiirteittäin homma toimii.
Mieltäni on kalvanut kuitenkin pidempään jo se, että kyseessä on käytännössä ensimmäinen oikea parisuhteeni, kun taas tyttöystävälläni on jonkinverran kokemusta aikaisemmista suhteista ja hän tuntuukin olevan täysin varma että olen hänelle se oikea ja rakastaa minua täysin pyyteettömästi. Omalla kohdallani mietin usein, olenko liian kokematon jäädäkseni parisuhteeseen vai kannattaisiko vielä katsoa maailmaa. Tuntuu myös siltä, että en pysty arvostamaan tai antamaan kaikkea tälle suhteelle, koska minulla ei ole vertailupohjaa.
Tyttöystäväni on kiltein, luotettavin ja suloisin ihminen, kenet olen koskaan tuntenut. Silti minun on vaikea ajatella suhteemme tulevaisuutta kovin pitkälle näiden ajatusten kanssa. Joskus toivoisin, että olisimme tavanneet vasta vuosia myöhemmin.
Ehkä tietyllä tavalla punnitsen asioita. En voi tietää, pystynkö koskaan enää rakentamaan toiseen yhtä syvää suhdetta tai löydänkö loppujen lopuksi ketään yhtä ihanaa ihmistä. Kun koitan ottaa härkää sarvista kertomalla tunteistani, murrun itsekin totaalisesti, kun näen kuinka pahalta tyttöystävästäni tuntuu kuulla ajatuksiani. Tässä vaiheessa tunnen itseni oudoksi ja omituiseksi kun edes mietin tällaista. Ajatukset ovat siis kiertäneet kehää jo jonkin aikaa ja umpisolmu on vaikea avata. Välillä tuntuu, että näen asiat selkeästi, mutta etenkin huonompien aikojen vallitessa eroajatukset palaavat väkisinkin.
Tällaista henkistä painia täällä. Onko vastaavia kokemuksia? Kuulostaako tyypilliseltä ensimmäiseen suhteeseen liittyen?
Ajatukset solmussa
2
328
Vastaukset 2
- Kommentti Keijo
Ajatuksesi on hyvin tyypillisiä nuorille aikuisille ensimmäisessä suhteessa. Ei voi syyttää ihmistä joka ei halua vielä sitoutua ensimmäiseen suhteeseen, kun haluaa nähdä vielä maaimaa ja muita ihmisiä. Ainoa riski joka on mielessä: löydänkö enää yhtä mahtavaa ihmistä? Mutta huoli on aiheeton. Kyllä sitä löytää. Ainoa negatiivinen asia on yksipuolinen ero rakkaasta ihmisestä joka vielä rakastaa sua ja haluaisi olla sun kanssa. Se on aika koitinkivi sille jättäjälle, mutta vielä tuskaisempi jätetylle.
Mutta varoituksen sana. Kun olet sinkkuillut jonkin aikaa niin sulla tulee kaipuu siihen tuttuun ja rakkaaseen suhteeseen. Samat asiat toistuu olit sitten sinkkuna tai suhteesta. Sama arki koittaa yksinollessa tai suhteessa. Pitää osata sitoutua. Tosin nuoruus on sitä kokeilua ja kokemusten hankkimista. Uskon, että tyttöystäväsi, jos ei nyt, niin myöhemmin ymmärtää sun valinnan. - KaksiNäkökulmaa
Ymmärrän hyvin ajatuksesi. Olin itse vastaavassa tilanteessa, ensimmäisessä parisuhteessani, joka kesti kymmenen vuotta. Toisinaan mietin, olenko jäänyt jostain paitsi, ja onko juuri tämä nyt varmasti "se paras" suhde. Luonnollisesti noita ajatuksia oli varsinkin vaikeina aikoina, mutta sehän on ainoastaan luonnollista arvioida parisuhdettaan silloin, kun se muutenkin keikkuu.
Toisin tässä, omaan kokemukseeni perustuen, oikeastaan kaksi näkökulmaa.
Ensinäkin, rakkautta ei voi laittaa millekään asteikolle. Jossain vaiheessa (usein vasta vähän vanhempana) sitä ymmärtää, että ihmiset eivät ole hyvyysjärjestykseen laitettavia valintoja, joista olisi mahdollista valita "paremmin". Parisuhde ja rakkaus kehittyy sellaiseksi kuin sen osapuolet sen muovaavat, eikä yksikään ole toista parempi - ainoastaan erilainen. Tästä näkökulmasta on aivan sama, onko sinulla takanasi nolla vai kymmenen parisuhdetta, kunhan olet itse tyytyväinen ja välillänne on rakkautta. Itselleen sopivan ihmisen löytäminen voi olla hyvin vaikeaa, joskin olette vielä niin nuoria, etteivät persoonanne vielä ole täysin vakiintuneet.
Toisaalta näin jälkikäteen joskus harmittelen, etten seksin osalta nähnyt enemmän maailmaa. Varsinkin iän kartuttua voi olla vaikea asennoitua uuteen parisuhteeseen, kun potentiaalisilla kumppaneilla vaikuttaa olevan huomattavasti värikkäämpi seksuaalihistoria. Toisaalta taas olen nähnyt tämänkin niin, etten ole "pilannut" itseäni irtosuhteilla, ja näen edelleen seksissä tietynlaisen kauneuden, sielujen sympatian, enkä suhtaudu siihen vain eritteiden vaihtona, kuten niin moni juoksujaan juossut näyttäisi tekevän.
Toivottavasti sait ongelmaasi hieman näkökulmaa. Tee, kuten sydämesi sanoo. Jos aidosti rakastat naistasi, niin usko pois, maailmalla ei ole tarjolla mitään parempaa. Jos taas et näe itseäsi vielä 80-vuotiaanakin nykyisen naisesi kanssa, kannattaa suhde lopettaa mieluummin nyt, kuin sitten kun kuvioissa on jo lapset ja ties mitä. En kuitenkaan itse suosittelisi lopettamaan suhdetta pelkän kokeilunhalun vuoksi, sillä aitoa rakkautta arvokkaampaa et kokeilemalla löydä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalaisten pinna paloi - Ärsytys iskee uudesta TTK-juontajasta "Eihän tälle voi kun nauraa"
Oliko Veronica Verho hyvä valinta TTK-juontajaksi? Uuden TTK-juontajan henkilöllisyyttä on arvailtu siitä asti, kun Va1082227- 103896
- 66843
- 47818
Mitä tapahtuu?
Mitä tapahtuu Humalojalla? Poliiseja talon ympärillä ja paljon ihmisiä pitkin pihoja???21776Suomi on viittä vaille sodassa Venäjän kanssa...
...syynä tähän on kokoomuslainen presidenttimme Stubb. Hän on ainoa eurooppalaisen maan johtaja, joka kärkkäästi ja taha518725Olen vähän epävarma siitä, oletko kiltti
Nainen, ensivaikutelma oli, että olet tosi hyväsydäminen eli siinä mielessä harvinaisuus. Eli et mene virran mukana, etk76650- 65630
Herkkä, hellä, aurinkoinen, kaunis upea, valonsäde on hän nainen
Ja myös fiksu, älykäs ja luonnonläheinen. Erittäin mielenkiintoinen ja kiltti ihminen. Haluan tuntea hänet, koska kaik23590- 57561