Pitkä tarina...Olemme olleet jo kauan kimpassa miesystäväni kanssa, josta löysin vertaisen sielunkumppanin. Olemme kaksi omissa oloissamme vihtyvää omantienkulkijaa. Hänen sukunsa täysin toisenlaisia, sukukeskeisiä ihmisiä, jotka pitävät tiiviisti yhtä. En tuntenut alun alkaenkaan sopivani porukkaan. Eikä liioin mieheni, joka ei välittänyt sukujuhlista, eikä pitänyt muutenkaan yhteyksiä heihin.
Pikkuhiljaa vuosien varrella alkoi kuilu, erilaisuus ja väärinkäsitykset syventyä. Ne vähät juhlat joihin puoliväkisin raahasin mieheni, olivat yhtä tuskaa. Meidät eristettiin outoihin pöytiin, puhumattomuutta, ylenkatsomista ja vihamielistä nälvimistä. Niimpä ne juhlimiset jäivät yhä vähemmälle. Sain järkeä pysyä pois, itseäni kiusaamasta. Mieheni valinta oli myös olla menemättä juhliin. En ikinä kieltänyt silti häntä menemästä.
En koskaan jäänyt sanattomaksi, aina kerroin mielipiteeni rehellisenä ja aitona ihmisenä. Kaikki ymmärrettiin väärin ja otettiin henkilökohtaisena loukkauksena.
Elin elämääni valinnoilla, jotka ovat erilaisia, kun massaväestön. Niitä elämäntapoja ei tietenkään hyväksytty, vaan ihmetellen aina udeltiin kun satuimme näkemän. Silti omista asioistaan eivät ikinä avautuneet. Koin kovin tunkeutuviksi kaikki ne kyselyt elämästäni, sillä loin ja elin rankkojakin asioita, joista heillä ei ollut aavistustakaan.
Koin myös erittäin raskaaana ne kaikki kerrat kun he ohikulkumatkalla poikkelivat kyselemään ihmettelemään meidän tekemisiä. En ikinä tykännyt kutsumattomista vieraista, jotka pölähtelivät pihaan ihan silloin kun itselle sopi.
Kerran sitten hermot repesivät ja sain sanottua. Eikä se tietenkään ollut enää mieluista kuuultavaa vastapuolelle. Tästä vuodet kuluivat, alkoi boikotointi. Alkuun käymiset hiipuivat, (hyvä niin) eikä korteissa ja kutsuissa ollut enää nimeäni.
Mainitsimpa tästäkin kun tänä kesänä törmättiin. No, kupla puhkesi, sain kuulla uskomatottomia syytöksiä, mm. että olen määrännyt mieheni pysymään poissa sukujuhlista jms. moskaa niskaan. Koko pikku suku oli valjastettu boikotoimaan minua, jopa nekin kenelle en ollut ikinä pahaa sanaa sanonut, päinvastoin. Kysymyksiini en saanut vastauksia, vaan pelkkää mieti sitä höpinää, aikuisilta ihmisiltä, joilla omat luurangot ja salaisuudet kolisee kaapissa. En toki itsekään jäänyt sanattomaksi. Taas rehellisesti kerroin mitä olen mieltä ja miten anteeksiantamattomia ja kylmiä he ovat... Vuosien katkeruudet ja väärinkäsitykset sisällän.
Kaikki nämä taistelut ovat kuitenkin aiheuttaneet paljon pahaa mieltä, ja riitojakin mieheni ja minun välille. Joskus tuntuu, että parempi olisi lähteä vallan ja jättää kaikki taakseen. Mutta en halua luovuttaa, enkä sielunkumppaniani jättää. Aika näyttää, koska lähdemme yhdessä muualle. Toivon että se aika on mahdollisimman pian. Talo myyntiin jne, (koska tämä suku asuu liian lähellä)... Aika näyttää, sen tiedän että missään tekemisissä en enää heidän kanssaan ole, ja se oli todella vapauttava päätös.
Aikaa menee, että näistä asioista toipuu, ja vahvana saa pysyä, seisoakseen mielipiteidensä takana ja oman elämänpokunsa määrääjänä.
Ehkä hieman helpottaa myös kun saan jakaa tarinani. Ehkäpä löytyy joitakin kohtalotovereita. Tsemppiä toivotan itselleni ja teille !
Miehen suku
47
1150
Vastaukset
- vai?
Pystyt ilmeisesti ajattelemaan tapahtunutta vain omasta näkökulmastasi käsin?
- Erakko2
Toki ajattelen omaa elämääni omasta näkökulmastani käsin. Miten muutenkaan olisi järkevää elää... Selvennyksenä kysyjälle, annan kaikkien kukkien kukkia ja ymmärrän tätä syvemmässä merkitykessä. Ymmärrän myös heidän elämäntapansa ja valintansa. Elän siksi erilläni omaani, kun ajatukset ja elämäntavat eivät kohtaa.. Riita repii eikä se rakenna. Tekopyhyyttä ja kaksinaismoralismia en siedä. Enkä syyttelyä. Näin! Rakentavaa keskustelua tännekin!
- Hae apua!
Vaikutat hyvinkin riitaiselta ja omahyväiseltä, ihmiseltä joka suo itselleen vapauksia avautua ja sanoa mutta ei sitten siedäkkään sitä samaa vastapuolelta.
Jotenkin vainoharhaiseltakin vaikutat, kannattaisiko käydä ammattiauttajan vastaanotolla.
Ja aivan varmasti olet vaikuttanut miehesi suhteeseen omaansukuunsa, eihän se muuten vaikuttaisi tiedän keskinäisiin väleihin.- .....
En ymmärrä näitä aloittajaa mollaavia viestejä. Oletteko te itse katsoneet peiliin? Oletteko te suvaitsevaisia, aitoja ja positiivisia ihmisiä? Kommenttienne perusteella ette minusta ole. Aloittaja vaikuttaa mielestäni itsensä hyvin tuntevalta ihmiseltä ja yleensä se muidenkin ihmisten erilaisuuden hyväksyminen on helppoa silloin kun on sinut itsensä kanssa. Ei kannata alistua, vaan olla edelleen rohkeasti oma itsensä ja kertoa mielipiteensä. Täysin en voi samaistua aloittajan tarinaan, mutta uskoisin ymmärtäväni mistä on kyse. Hyvin samantyyppistä kohtelua olen itsekin saanut mieheni suvulta. Sekös niitä ketuttaa, kun myös mieheni on viimein tajunnut heidän toimintamallinsa. Ja kun heidän manipulointiyrityksensä ovat osoittautuneet tehottomiksi, he ovat paljastaneet itsestään mm. vainoharhaisuuden. Sellasta se kai on, että jos itsessä ei ole mitään aitoa, niin siitä pelkää koko ajan jäävänsä kiinni. Tai siitä, että on pyrkinyt määräilemään ja syyllistämään muita, vain nostaakseen omaa olematonta itsetuntoa.
Paljon jaksamista ja rohkeutta aloittajalle elämässä eteenpäinkin. - sipuli2014
Kiusaajia on ihan joka paikassa. Niitä on koulussa, työpaikalla ja tietty, aivan varmasti, omassa suvussa tai muissa. On tuttavia ja sukulaisia, jotka luulevat itsestään liikoja, käyttävät toisia hyväksi.
Koska Suomi on niin täynnä tarinoita perintöjen jaoista, sukumökeistä ja muista riidoista, minä uskon, että aloittajan tarina voi hyvinkin olla totta.
Minä ainakaan en ole vielä tässä elämässä tavannut ihmistä, jonka kanssa olisin aina samaa mieltä, ja jos sanoisin suorat sanat kaikille näistä, niin tuskin olisin elämässäni tässä tilanteessa.
Mutta onneksi sukulaisista pääsee eroon, kun vaihtaa numeron, ei vastaa puhelimeen, eikä tosiaan mene kylään.
- Tsemppiä vaan
Eläkää omaa elämäänne suvuista välittämättä. Ei mekään tykätä sukujuhlista enkä ole miestä väkisin yrittänyt niihin raahata. Miksi sitten muuttaa jos suku ei sinne enää tee yllätyshyökkäyksiä? Antaa ihmisten puhua mitä lystää ja olkoon mitä mieltä lystää. Lähetä ne kortit ja kutsut takaisin viestinä ettei tänne tarvitse niitä lähetellä vaan soittaa tai laittaa tekstarit miehen puhelimeen jos on asiaa. Jos miestäkään ei juhlat kiinnosta niin ihme mielenosoitusta lähetellä postissa vain hänelle kutsuja ja kortteja. Ei tulisi mieleenkään lähetetellä pariskunnalle vain toiselle niin että kyllä ihmiset ovat naurettavia ja tyhmiä. Ei hyvästä suhteesta kannata sellaisten takia luopua. Ne koittavat ärsyttää sinua mutta älä ärsyynny äläkä anna valtaa niille päättää elämästänne.
- Aloittaja vastaa
Ihana huomata, että täällä on liikkeellä myös ymmärtäviä fiksuja ihmisiä, jotka osaavat lukea ja oivaltaa. Hyvä itsetunto on paras valttikortti ja vahvuusi tässä elämässä. Olen aina kokenut asiat aidosti, ja rehellisyys niin hyvässä kun pahassa on aitoutta. Ei syyttely, eikä mollaaminen. Minun ei tarvitse teeskennellä mitään, eikä hakea tukijoukkoja taakseni. Se hyvä parisuhde riittää minulle, sekä oma rohkeus. Ja menen kyllä hoitoon, nimittäin mieheni ymmärtävään kainaloon. :)
Kyllä, lapsellista kiusaamistahan se on, että juhlakutsuja lähetellään vain miehen nimissä. Sekös niitä ketuttaa yhä enemmän, kun ovat sentään sen tajunneet, että olen miehelleni niin tärkeä, ettei hän edes mieti menemistä yksin kiusaajien juhliin. Onhan se itsestään selvä asia. Jos on pariskunta, kutsutaan molemmat. Se kuuluu hyviin tapoihin. Eipä sillä, emme me menisi siltikään, vaikka kutsu tulisi molemmille. Epäaitous ja teeskentely on paljastettu. Ihmisellä on todellakin oikeus valita seuransa, viettää aikaa vertaisessa ja ymmärtävässä seurassa. Vain typerykset jatkavat riitelyä...
Emmekä me minnekään ole muuttamassa, ehkä sitten kun tekee mieli muutosta. Niin oikeudenmukaiseksi ja rehdiksi on minut jo alun alkaen kasvatettu, että minuapa ei kaadeta sitten millään. Ja rakkautemme on niin vahva, että se menee kaiken moskan yli. Kiitos sinulle, joka näet ja ymmärrät kirjoitukseni kokonaisuuden. Huutelijat pysykööt koloissaan piilossa, kirjoituksenne puhuvat puolestaan... Tuskin tarvii mainita, että jollakin täällä on paha olla, enkä se ole minä, eikä mieheni :)
Me olemme todella onnekkaita ja onnellisia mieheni kanssa. Eikä meidän tarvitse mollata erilailla eläviä aitoja ihania ihmisiä, jotka antavat muidenkin elää tavallaan, kunnioitaen toisien tapoja elää kotonaan. Talossa talon tavalla ! - oppeliini1
Sekä sinä että miehesi ette välitä sukulaisista jotka kuitenkin jaksavat piinata teitä.
Olisiko mahdollista ottaa maantieteellistä etäisyyttä, siis muutta kauemmaksi heistä?
Jos tuo ei ole mahdollista niin elkää vain omaa elämäänne, antakaa heidän olla omissa oloissaan. Kun ette ota mitään kontaktia heihin, ettekä vastaa heidän yhteydenottoihinsa, he saavat aikanaan viestinne ja jättävät teidät rauhaan.
Ystävät valitaan, sukua ei. Joten vain jättäkää heidät täysin omilleen.- Aloittaja#
Kaikki on mahdollista, ja elämänmuutokset ovat ihania. Uusi alku. Kyllä niitä kutsuja satelee varmasti edelleen, koska ovat "tunkeneet postiluukusta" osoittamaan mieltään jo niin kauan. Mieheni repii ne kutsut heti niin etten näe, enkä aina edes siis tiedä mitä on tullut. Fiksu mies kun on.
Viesti ei vaan mene millään niille perille, emme tule, emme piittaa, älä kutsu!
Ainut vaihtoehto varmaankin, että saamme rauhan elää tavallamme, on pistää numero salaiseksi ja kunnes aika on kypsä, häippästä paikkakunnalta vähin äänin...
Olen elämässäni nähnyt ja kokenut paljon, tämän kaltaista sukua ja ihmisiä en ole ennen tavannut. Elämänkokemusta se tämäkin :-) - mörköooppera
Sukulaiset piinaavat? Vitjut teidän aivoituksia! Sosiaalisesti käyttäytyvät ihmiset tulevat kaikkien kanssa juttuun, erakot elävät kolosissaan. So?
- ainakiusaajako?
mörköooppera kirjoitti:
Sukulaiset piinaavat? Vitjut teidän aivoituksia! Sosiaalisesti käyttäytyvät ihmiset tulevat kaikkien kanssa juttuun, erakot elävät kolosissaan. So?
Taas yksi kiusaaja ilmoittautui.
- Anna jo olla
Vähän kyllä ihmettelen aloittajan asennetta. En lähtisi rehvastellen ja itseäni kehuen kertoilemaan, miten olen haukkunut sukulaiseni. Jos aidosti kunnioittaisit erilaisia ja sinulle sietämättömiä tyyppejä, niin tuskin sinulla olisi heitä tarvetta mollata ja mustamaalata.
Tuo kutsuminen eri tilaisuuksiinkin ilmentää minusta vähän oudoksuttavia asenteita. Yleensä juhliin kutsutaan kohteliaisuudesta niitäkin, joista arvellaan, etteivät tule. Jos olet heitä juhlissa haukkunut (olitko selvin päin?), niin varmaan toivovat, ettet edes tule paikalle. En minäkään kutsu juhliini sellaisia, jotka alkavat riidellä vaan äkkiä siitä tosiaan boikotti tulee niin kuin sinullekin kävi. Juhlat ovat hauskanpitoa varten eikä sinne pidäkään mennä mieli mustana.
Kaikkien kanssa ei suvussa voi tulla toimeen. Teet siitä ihmeen suuren numeron. Maailma ei pyöri kenenkään ympärillä ja sukulaisilla on parempaakin tekemistä kuin miettiä sinua ja miestäsi.Lopeta sinäkin tuollainen hautominen.
Aika uskomatonta, jos miehesi tosiaan repii ne kutsut omin käsin suoraan postilaatikosta :D Piinaatte itse itseänne ajattelemalla sukulaisia liikaa.- sipuli2014
No, sinulla on ilmeisesti ollut todella hyvä tuuri sukulaistesi kanssa (sekä oman että miehesi puolen), että et ole joutunut kokemaan mitään outoa, ja olet tasapuolisesti kaikkien kaveri.
Naljailet aika pahasti aloittajalle, tämän miehelle, ja asetut toisten puolelle. Ehkä se on sinun sukurakas tyylisi, että tunnet sympatiaa jopa täysin tuntematonta sukua kohtaan, joita tämä aloittaja mielestäsi terrorisoi ihan syyttä suotta. Voin hyvin kuvitella kokonaisen suvun täynnä ahdasmielisiä ihmisiä, jotka tuppautuvat toisten kotiovelle ja tunkevat typeriä kutsujaan toisen postiluukusta sisään, tietäen vallan hyvin, ettei kutsutulla ole aikomustakaan tulla juhlaan.
Minä en yhtään ihmettele aloittajan viestiä, enkä näe hänen "asenteessaan" mitään ihmeteltävää. Itse revin myös roskapostin tai laitan ne heti paperinkeruuseen, sinne lentää aika äkkiä "Kirkko ja Me"-lehtikin.
Itse en tykkää juhlista, eikä sukujuhlissa ole koskaan ollut hauskaa. Tykkään viettää aikaa yksin ja sitten mieheni kanssa. En kaipaa ympyröihini ketään muuta sukulaista, enkä joka viikonloppu mitään menoa johonkin 100 - 200 henkiseen sukujuhlaan.
Jehovien pakkomielle viettää viikonloput salissaan on todella.. no, ehkä on vain hyväksi että linnoittauvat sinne. - Aloittaja#
sipuli2014 kirjoitti:
No, sinulla on ilmeisesti ollut todella hyvä tuuri sukulaistesi kanssa (sekä oman että miehesi puolen), että et ole joutunut kokemaan mitään outoa, ja olet tasapuolisesti kaikkien kaveri.
Naljailet aika pahasti aloittajalle, tämän miehelle, ja asetut toisten puolelle. Ehkä se on sinun sukurakas tyylisi, että tunnet sympatiaa jopa täysin tuntematonta sukua kohtaan, joita tämä aloittaja mielestäsi terrorisoi ihan syyttä suotta. Voin hyvin kuvitella kokonaisen suvun täynnä ahdasmielisiä ihmisiä, jotka tuppautuvat toisten kotiovelle ja tunkevat typeriä kutsujaan toisen postiluukusta sisään, tietäen vallan hyvin, ettei kutsutulla ole aikomustakaan tulla juhlaan.
Minä en yhtään ihmettele aloittajan viestiä, enkä näe hänen "asenteessaan" mitään ihmeteltävää. Itse revin myös roskapostin tai laitan ne heti paperinkeruuseen, sinne lentää aika äkkiä "Kirkko ja Me"-lehtikin.
Itse en tykkää juhlista, eikä sukujuhlissa ole koskaan ollut hauskaa. Tykkään viettää aikaa yksin ja sitten mieheni kanssa. En kaipaa ympyröihini ketään muuta sukulaista, enkä joka viikonloppu mitään menoa johonkin 100 - 200 henkiseen sukujuhlaan.
Jehovien pakkomielle viettää viikonloput salissaan on todella.. no, ehkä on vain hyväksi että linnoittauvat sinne.Jep, jep... Kummastelen huvittuneena noita mollausviestejä. Siellä on taatusti "sukulaiset" huutelemasa :D Kun nimenomaan olen kirjoittanut, etten riitele, enkä haasta riitaa. He ovat haastaneet, suuttuneet ihan mitättömästä, ja tupanneet puoliväkisin elämäämme. No, mutta nämä huutelijat täällä ovatkin taatusti itse näitä riitelijöitä, jotka ynmärtämättä suoltavat omia totuuksiaan.
Minä rakastan rauhaa, yksinäisyyttä ja vertaista seuraa, Olen syvällinen mietiskelijä. Ja kun joku tuntematon sattuu hyökkäämään näitä hyviä piirteitäni vastaan, saa tämä taatusti kuulla miten asiat todella ovat. Ei se suinkaan ole haukkumista, vaan itsensä puolustamista. Ja tuo kommentti oli kaiken huippu, "olinko kännissä haastamassa riitaa juhlissa" :D :D voi hyvät hyssykät ! Juon ainoastaan saunaoluen, joskus kaksi. En ole ikinä kännissä :D
Onneksi osaan myös itseironiaa, ja huumorintajuni on hyvä. Sitä ja omaa nahkaansakin voi nämä ahdasmieliset suvut kernaasti kasvattaa. Ettei tarvi loukkaantua verisesti puolesta sanasta vuosikausiksi, jos joku sattuu olemaan eri mieltä, tai sanomaan jonkun asian vähän erilaiseen tyyliin mitä on totuttu. Siinä ahdasmielisiltä loksahtaa leuat hyvinkin nopeasti, "kauheeta mitä se sanoi"...
Meikämimmi siirtyy tältä saitilta pikkuhiljaa tärkeämpiin hommiin. Nämäkin huolet valuvat nopeasti kun vesi hanhen selästä. Onneksi positiivisen elämänasenteeni. Jos ja kun tietää olevansa ihan kiva tyyppi, eikä kenellekään ikinä mitään pahaa ole tahtonut, eikä tehnyt, niin ihan täysin turhaa on täällä täysin tuntemattomien huudella ja olettaa asioita omasta päästään, nuo mollauskommentit ovat täysin tuulesta temmattuja, vailla todellisuuspohjaa... Suurkiitos teille muille tsemppaajille. Rauhaa. Rakkautta ja hyväksyntää, sitä minä toivon - onko kaikki kotona?
sipuli2014 kirjoitti:
No, sinulla on ilmeisesti ollut todella hyvä tuuri sukulaistesi kanssa (sekä oman että miehesi puolen), että et ole joutunut kokemaan mitään outoa, ja olet tasapuolisesti kaikkien kaveri.
Naljailet aika pahasti aloittajalle, tämän miehelle, ja asetut toisten puolelle. Ehkä se on sinun sukurakas tyylisi, että tunnet sympatiaa jopa täysin tuntematonta sukua kohtaan, joita tämä aloittaja mielestäsi terrorisoi ihan syyttä suotta. Voin hyvin kuvitella kokonaisen suvun täynnä ahdasmielisiä ihmisiä, jotka tuppautuvat toisten kotiovelle ja tunkevat typeriä kutsujaan toisen postiluukusta sisään, tietäen vallan hyvin, ettei kutsutulla ole aikomustakaan tulla juhlaan.
Minä en yhtään ihmettele aloittajan viestiä, enkä näe hänen "asenteessaan" mitään ihmeteltävää. Itse revin myös roskapostin tai laitan ne heti paperinkeruuseen, sinne lentää aika äkkiä "Kirkko ja Me"-lehtikin.
Itse en tykkää juhlista, eikä sukujuhlissa ole koskaan ollut hauskaa. Tykkään viettää aikaa yksin ja sitten mieheni kanssa. En kaipaa ympyröihini ketään muuta sukulaista, enkä joka viikonloppu mitään menoa johonkin 100 - 200 henkiseen sukujuhlaan.
Jehovien pakkomielle viettää viikonloput salissaan on todella.. no, ehkä on vain hyväksi että linnoittauvat sinne.Ja miltäs sitten tuntuu kun eivät sukulaiset enää kutsu sinua juhliin? Siitä vasta älämölö ja loukkaantuminen nousee.
- 1913
Aloittaja# kirjoitti:
Jep, jep... Kummastelen huvittuneena noita mollausviestejä. Siellä on taatusti "sukulaiset" huutelemasa :D Kun nimenomaan olen kirjoittanut, etten riitele, enkä haasta riitaa. He ovat haastaneet, suuttuneet ihan mitättömästä, ja tupanneet puoliväkisin elämäämme. No, mutta nämä huutelijat täällä ovatkin taatusti itse näitä riitelijöitä, jotka ynmärtämättä suoltavat omia totuuksiaan.
Minä rakastan rauhaa, yksinäisyyttä ja vertaista seuraa, Olen syvällinen mietiskelijä. Ja kun joku tuntematon sattuu hyökkäämään näitä hyviä piirteitäni vastaan, saa tämä taatusti kuulla miten asiat todella ovat. Ei se suinkaan ole haukkumista, vaan itsensä puolustamista. Ja tuo kommentti oli kaiken huippu, "olinko kännissä haastamassa riitaa juhlissa" :D :D voi hyvät hyssykät ! Juon ainoastaan saunaoluen, joskus kaksi. En ole ikinä kännissä :D
Onneksi osaan myös itseironiaa, ja huumorintajuni on hyvä. Sitä ja omaa nahkaansakin voi nämä ahdasmieliset suvut kernaasti kasvattaa. Ettei tarvi loukkaantua verisesti puolesta sanasta vuosikausiksi, jos joku sattuu olemaan eri mieltä, tai sanomaan jonkun asian vähän erilaiseen tyyliin mitä on totuttu. Siinä ahdasmielisiltä loksahtaa leuat hyvinkin nopeasti, "kauheeta mitä se sanoi"...
Meikämimmi siirtyy tältä saitilta pikkuhiljaa tärkeämpiin hommiin. Nämäkin huolet valuvat nopeasti kun vesi hanhen selästä. Onneksi positiivisen elämänasenteeni. Jos ja kun tietää olevansa ihan kiva tyyppi, eikä kenellekään ikinä mitään pahaa ole tahtonut, eikä tehnyt, niin ihan täysin turhaa on täällä täysin tuntemattomien huudella ja olettaa asioita omasta päästään, nuo mollauskommentit ovat täysin tuulesta temmattuja, vailla todellisuuspohjaa... Suurkiitos teille muille tsemppaajille. Rauhaa. Rakkautta ja hyväksyntää, sitä minä toivonOnko miehen suku ainoat ihmiset joiden kanssa olet kahnauksissa? Arvaan sinun joutuvan kaikkien kanssa kahnauksiin, koska mielestäsi sinua ei arvosteta ja et saa vaatimaasi huomiota kaikilta. Sinua on kohdeltava kuninkaallisesti ja kiiteltävä runsaasti vaatimustesi mukaisesti. Esiinnyt parempana muita ja jos ei tarpeitasi tyydytetä, ulostat vihalla sellaiset henkilöt läheltäsi. Olet epävakaa mieleltäsi ja saatat saada raivareita ilman syytä. Kaikki lähelläsi ovat varpaillaan kun ei osaa ennustaa milloin räjähdät ja saat oikkukohtauksiasi.
Selvää on, etteivät kaikki ole samanlaisia, sinunlaisia on lisääntyvästi länsimaissa. Sairaalloinen itsekkyys lisääntyy koko ajan.
- höh??????????
Käytöstavat ja aitous ei aina ole ihan parhaita kaveruksia. Kai sitä sukuakin on sitten aidosti ottanut aivoon kun ovat suoraan sen sanoneet, eivätkö he saisi? Siis loukkaantuminenhan on tunnetila, jos olet kaikessa rehellisyydessäsi mennyt jotain vahingossakin tölvimään niin ei kai se sinun päätettävissäsi ole loukkaantuuko siitä joku? Tai onko joku asia heille mitätön vaikka sinulle olisikin?
Pitääkö ihmetellä jos he eivät tiedä mitä teillä on meneillään ja jos olet kokenut rankkoja asioita jos he eivät ole tervetulleita ihmettelemään? Pitääkö kutsuihin aidosti kirjoittaa niidenkin nimi jota paikalle ei haluta ja jotka ei sitä paitsi ole edes tulossa ja kaikki sen tietää, mutta mokoma teeskentely nyt sitten olisi niitä käytöstapoja joita pitää noudattaa?
En todellakaan tarkoita pahalla mutta en yhtään ihmettele jos kaikki evät ole tässäkään ihan purematta nielleet tarinaasi. Ja on todella vaikea kuvitella mitä niin erilaista todellisuudessa nykypäivänä olette että siitä tuollainen sotku tulee ellei kyse ole jostain lahkosta. Erilaisuus toki aina kiinnostaa mutta jos et siitä halua puhua vaan koet kaiken arvosteluksi ja tungetteluksi niin kannattaa varmaan opetella sitä kätkemään ja puhella siitä massaväestön elämästä. Vaikka varmaan ajatteletkin tietäväsi siitä jo kaiken tarvittavan. Ettei se ilmaisusi nyt vaan olisi jotenkin töksähtelevää kumminkin? Kommunikointi ei täytä tehtäväänsä jos vain sinä itse tiedät että et koskaan pahaa tarkoita mutta muille se jää täysin hämärän peittoon.
Ihmiset vaan ovat todellakin erilaisia ja vajavaisia kukainenkin. Teitä ei edes tunneta mutta toivoisit että suvussa kääntäisi joku muukin selkänsä niille joiden kanssa teillä on pahimmat kärhämät vaikka ovat muuten olleet keskenään tiiviisti yhteyksissä ja ilmeisesti hyvissä väleissä? On pelkästään inhimillistä että luotettavana pidettyä tahoa uskotaan ja vieraaksi jäänyttä vastapuolta vähintäänkin epäillään vaikka ei suoraan riitoihin sekaantuisikaan. Mutta vieraaksihan te ilmeisesti halusittekin jäädä. Mitä tällä kaikella edes on väliä jos et halua olla tekemisissä kuitenkaan? Kaikki hyvin nyt?- sipuli2014
Kyse on ihan puhtaasti henkilökemioista ja oman ajankäytön priorisoinnista, aivan kuten kaikissa muissakin ihmissuhteissa. Jos ei viihdy jonkun kanssa tai jossain, ei aikuisena ole pakko mennä, tai tuntea siitä jotain kummallista huonoa omaatuntoa tai vielä niin, että täysin ulkopuolinen saisi siitä syytä soimata sinua. :)
Nettipalstalle voi toki purkaa tuntojaan, jos siltä tuntuu, ihan vain kertoakseen muille, että eivät tosiaankaan ole ainoita, joilla on tunkeilevia sukulaisia tai "ystäviä".
En ole menettänyt mitään, vaikka ainoat sukulaiset, joita olen nähnyt viimeisen 15 vuoden aikana, ovat olleet: vanhempani, veljeni perheineen ja kummityttöni sisarineen. Eli 6 ihmistä ( ei 40 tai 14 tai 70) . Oikeastaan sama lukumäärä pätee myös viimeiseen 20-30 vuoteen...
Eli ei ole kyse siitä, että aloittaja käyttäytyy väärin tai että hänen asenteessaan on korjattavaa, koska ei mene kutsuille, vaikka häntä ei olisi kutsuttu. Hän vain jakaa aikansa niille ihmisille ja niihin tarkoituksiin, kuin hän itse haluaa.
Ja jos kutsuja silti lähettävät, vaikka aiemmat eivät ole tehonneet, niin jossain joku paikallinen painoyritys tienaa aika hyvin tällä suvulla:) "Ai, te tulitte taas painattamaan kutsuja, ai että taas ristiäiset / 50-v / valmistujaiset"... Myös pitopalvelut ja paikallinen kauppa tienaa hyvin tällä. On hyvä, että jotkut tässä Suomessa tukevat pienyrittäjyyttä, mutta ei se tarkoita, että osallistuminen olisi jokin pakko tai että siihen olisi jokin kiintiö ... :)
- fiddle
Sitten on myös paljon niitä, joiden mielestä elämä ei ole elämää, ellei ole aina menossa jonnekin ja jonkun kanssa. Joille pukeutuminen ja edustaminen ja toisten tapaaminen ja lahjojen miettiminen vasta on sitä elämää. Ilman muita ihmisiä nämä tuntisivat olonsa jotenkin puutteelliseksi, eivätkä voi kuvitella pahempaa kuin ajan viettäminen yksin kotona tai vain miehensä kanssa.
Nämä ovat usein puhelimessa, useamman ihmisen kanssa viikolla ja tietävät jo ensi vuodenkin juhlat, mihin ehdottomasti pitää mennä... Näille ihmisille erakot eli ihmiset, jotka viihtyvät kotonaan, ovat jotain aivan kamalaa... - Aloittaja#
Vieraaksi en ole jäänyt tälle suvulle. Avoimena ihmisenä, ketonut ihan avoimest asioistani. Jopa ihan liikaa, sellaisikin asioita, jotka eivät kenellekään kuulu. Kuten jo kirjoitin, osasivat udella. Ja itse eivät juuri avautuneet. Siis alkuaikoina kun vielä tekemisissä olimme.
Ja kyse on todellakin henkilökemioista ja siitä, että koen että olemme täydellisen erilaisia ihmisiä. Heille on tärkeitä kutsut, kortit ja juhlat. Meille ei. Mieheni on samanlainen tavoiltaan ja ajatuksiltaan..
Olen ollut jopa valmis sopimaan ja paiskaamaan kättä. Mutta se ei onnistu, kun heillä on niin paljon tätä vihaa ja katkeruutta. Se tuli esille heti taas kun törmättiin. Tarkoittaen tällä kädenpaiskaamisella rauhaa ja kunnioitusta myös meidän elämäntapojamme ja valintojamme kohtaan, että emme ollenkaan viihdy porukoissa, emmekä juhlissa. Tästä syystä on minulle naisena suututtu, kun emme kutsuihin mene, emmekä niitä järjesta. Ja siitä, että olen mielipiteeni sanova, aito oma itseni. Ei "tupata jos ei tykätä". Annan kernaasti heidän nauttia sukujuhlista. Meitä ne ahdistavat.
Sitten on vielä suomalainen kateus, mikä heitä kaihertaa. Itse en ole kateellinen, päinvastoin ystävän puolesta iloinen, joka jotakin saa hankittua. Erilaisuudestamme johtueen meistä ei ystäviä tullut. Tässä nyt avauduin teille ja kerroin tarinani. Spekulaatiot jatkunee?
Kyllä, kaikki on hyvin nyt :)- Kokemusta on
Tunnen suurta sympatiaa sinua kohtaan, koska hieman sama tilanne meillä. Kehottaisin suhtautumaan sukulaisiin viileän etäisesti.. Teette miehesi kanssa juuri niin kuin teille parasta. Kannattaa olla itsekäs ja jättämään muiden mielipiteet omaan arvoonsa! Ajan kanssa nämä henkilöt menettävät merkityksensä ja muuttuvat yhdentekeviksi. Nauttikaa toisistanne ja yhteisistä arvoista. Tavatkaa samanhenkisiä ihmisiä. Kannattaa jutella tilanteesta avoimesti niiden henkilöiden kanssa jotka ovat läheisiä, se helpottaa!
Meillä mies enempi tuollainen kun te, ei kiinnostunut käymään sukuloimassa puhumassa tyhjänpäiväisyyksiä. Itse tykkään nähdä ihmisiä, mutta miehen puolelta kohtelu minua kohtaan ala- arvoista joten kiusattavaksi en halua sinne mennä. (Yksityisasioiden urkinta ja pahan puhuminen täyttää kunnianloukkaus- ja yksityisyyden suojaan liittyvät rikokseen liittyvät piirteet) Taitaa mennä juhlissa käymättömyytemme minun piikkiin. Olen kyllä yrittänyt keskustella ja kysyä syytä kiusaamiseeni uutta kunnon vastausta siihen en ole saanut. Kateutta ja heidän omia ongelmia (pettäminen, avioero, parisuhdeongelmat) epäilen.
Voimia sinulle, aijan kanssa tilanne varmasti helpottaa. Onko teillä lapsia? Tilanne silloin mutkikkaampi, sen voiin kokemuksesta kertoa. - nämä jo niin nähtyjä
Tiedän sinunlaisesi. Aina kun tarvitset mahtipontisuutta tavoitteillesi pilaamissasi ihmissuhteissa, puhut ME-sitä ja ME-tätä, muuten kaikessa määräät SINÄ yksin teidän oudoinmassa oudoimmista parisuhteessa.
- Erakko myös
Erilaisille ja rohkeille omantienlulkijoille ollaan aina vähän kateellisia, vaikka ne kateelliset eivät sitä ikinä myönnä, eivätkä edes välttämättä näe itse.
Aloittaja ei missään kommentissa toivo, että joku suvun jäsen kääntyisi hänen puolelleen. Lukekaa nyt kunnolla nuo kaikki viestit, ennen kun kommentoitte mitään!
Tuokin kommentti: "ettet nyt vaan itse olisi töksäytellyt sanomisissasi". OMG, mitä saivartelua!! Kukapa meistä ei olisi joskus töksäytellyt, tai suuttunut jollekulle ?! Varsinkin jos ymmärtämättömät ihmiset jaksaa vuosikausia jauhaa ja kantaa kaunaa. HALOO! Joka ikisellä tulloaisesta hermot palaa. Menkää nyt oikein rehellisesti syvälle sinne omaan elämäänne ja heitelkää ne kivet sitten vasta.
Väitän, että ainuttakaan kivenheittelijää ei sen jälkeen täältä löydy!
Jokainen on oman elämänsä seppä ja kertoja.- joopa joo
Ja pah! ja pah hohhoijaa... piiiitkä haukotus....
- höh??????????
Hauskaa että asianosainen itse kyllä taisi ymmärtää mihin kieltämättä hieman liioittelevin sanavalinnoin viittasin koska ei asiasta mitään sanonut? Hyvin valvottujen öiden jälkeen ei vaan tule yrittämälläkään mieleen just sitä oikeaa sanaa vaikka jo kirjoittaessa tietää että menee vähän sinnepäin, sitä vaan sitten toivoo että lukija osaisi lukea asiat rivien välistä ja parhain päin. Ilmeisesti sitten kaikki ei siihen kykene, vaikka vielä erikseen sanoin että EI PAHALLA. Mutta kiitos palautteestanne ja yritän opetella lukemaan ennen kuin suutani avaan, muuthan jo osaakin. Menen tästä syvälle itseeni ja nurkkaan häpeämään kun olen ollut näin tavattoman ilkeä ja heitellyt kiviä olemalla eri mieltä ja/tai tiedonhaluinen tapahtumien kulusta. Ainoa oikea tapa suhtautua asioihin on toki mennä jokaiseen sopivalta tuntuvaan myrskyyn pää edellä mukaan ja velloa siellä yhdessä alkuperäisen merihädässä olevan kanssa. Se kato auttaa.
- nämä jo niin nähtyjä
Narsisteille ei ole muut kateellisia kuin narsisti itse katsellessaan itseään peilistä.
- minäminäihminen
Tiedätkö keskustelun alkuunpanija olevasi nykymittarin mukaan narsisti? Vain itseään ajatteleva rajaton ja röyhkeä käyttäytyminen työntää luotaan kenet vaan.
- käsitit väärin
Typerä kommentti. Narsistitihan nimenomaan on suuna päänä kaikkialla ja dominoimassa perhettään. Nuo piirteet löytyy selvästi ap:n sukulaisista, ei hänestä.
- mansikka45
Hei ihana Erakko2,
joistakin kommenteista päätellen toiset ottaa todella raskaasti ja henkilökohtaisesti sen, että joku. kehtaa. pysyä. erossa. suvusta.
Sinulla Erakko2 on paljon kohtalotovereita. Itse haluan viettää aikaa vaan yksin tai miehen tai muiden, huolella henkilökohtaisesti valikoitujen kanssa.
Ajatella, että jotkut tässä maassa edelleen kuvittelee, että suku on jokin maailman ihanin asia. Nämä samat ovat niitä, jotka tuppautuu toisten perinnössä saadulle kesämökille, soittelee vain kun tarvitsee lasten- tai koiranvahtia, tai remppaa pitää tehdä ilmaiseksi.
Pahinta mitä voi tehdä tällaisille on se, että Ei vastaa, Ei vastaa kutsuun, ei tervehdi. Siitä näiden muiden maailma menee ihan sekaisin. - ulla-maija
Hui. Olipa pelottavan tuttua. Meillä tosin molemmat suvut on aikas rauhallisia. Teennäisiä juhlia ei tarvitse lähteä viettämään. Ainoastaan miehen puolelta tulee tätä painostusta välillä nyt kun veljensä on mennyt naimisiin hellalettas-ihmisen kanssa, miten minä heitä nimitän :)
Itse olen seurallinen, mutta viihdyn todella hyvin yksin. Jos joudun neljäksikin päiväksi saman katon alle oman perheeni kanssa, on ahdistus jo melkoinen. Sanomattakin selvää, ettei haaveissa ole koskaan ollut edes tehdä lapsia.
Olen aina pitänyt itseäni erilaisena. Luulen että osasyynä on yläasteaikainen eristäminen porukasta -olin pakotettu olemaan yksin. Ja tämä ajanjakso on varmasti osittain muokannut minua sellaiseksi kuin olen. Nykyään en voi sietää teeskenteleviä, pinnallisia ihmisiä, enkä usko näennäisvelvollisuuksiin ollenkaan. Ja tiedän, että tämä piirre minussa ärsyttää monia. Minua pidetään hankalana ja erottautuvana.
Toisaalta näin vanhemmiten on jo oppinut sentään hyväksymään itsensä, eikä enään anna painoa muiden olettamuksille ja vertailuille. Ehkä olen myös muuttunut osin kyyniseksi ihmisiä kohtaan kun olen tajunut että seurani kiinnostaa vain kun lähden tekemään muiden eteen jotain. Tämä on myös eristänyt minua muista.
Mieheni on paras kaverini, ja tuntuisi todelta pahalta jos menettäisin hänet. Tässä tuntemuksessa kehoitan sinuakin istumaan alas ja keskustelemaan ukkosi kanssa. Mitä haluatte elämältä, ja kaipaako tämä yhteisiä kokoontumisia. Koska ainakin meillä paras apu kaikkiin aallokkoihin on ollut puhuminen, puhuminen ja puhuminen.
Toivon että löydätte sen yhteisen zenin vielä. Kaikkea hyvää sinulle, samassa veneessä livutaan :) - kaalinpää
Toivottavasti te ihmisvalikoijatja sukuinhot ette keksi raskaaksi tulemisella hankkia itsellenne unhottavia pakkosukulaisia. Lapset nimittäin tarvitsevat isää, äitiä, siskoja, veljiä,isovanhempia, serkkuja, setiä, tätejä, enoja ja pikkuserkkuja. Ilman sukua kasvaneista lapsista tulee juurettomia, omasta identiteetistä epävarmoja joukkoon kuulumattomia.
Suku on osa minäkuvan luojaa ja jos ei ole mahdollisuus tuntea alkuperäänsä, ei ole mahdollista ymmärtää itseään. Hylätyisatä pienokaista kasvaa narsisteja.- mene...
Hyvä nimimerkki. Että sinäkö päätät tehdä lapset ja muulla perheellä on velvollisuus ottaa osaa sinun päätökseen???
Kyllä tiedän monta "juuretonta" lasta, josta on tullut hyvin onnellisia aikuisia. Ja päinvastoin.
Lasten teko on AINA vanhempien OMA valinta. Muut voivat täysin lyödä ehdot auttamiselleen ja yhteydenpidolleen.
Siskon mies kitisee jatkuvasti sitä, ettei hänen äitinsä ota riittävästi yhteyttä edes lapsenlapsiinsa ja vertaa omaansa meidän äitiimme. Todella alhaista ryhmitellä mummot samaan kastiin. Jokainen ihminen käsittää roolinsa eritavalla ja se, että SINÄ keksit antaa jollekin roolin elää, ei välttämättä tee sitä vielä.
Hoitoon vaan kaikki sukulaisia rasittavat ja hyödyttävät lapsiperheelliset. Lapset ammattikasvattajille, jos kerran ette itse ottamaanne tehtävää handlaa! - Eerika2014
Ei vaan, ihmisistä jotka tekee lapsia,
- koska kuuntelevat jotain biologista kelloa tai
- suvun painostusta lapsen hankintaan ja
- sitä tarkoitusta varten haalitun, minkä tahansa miehen hankintaan,
tällä yhtälöllä näiden lapsista kasvaa ongelmallisia lapsia, jos säilyvät lapsuudestaan hengissä. Tällaiset vanhemmat kiduttavat omia lapsiaan kuten tekivät Eerikalle.
Eerika ei ollut narsisti, hänellä oli vain paha isä ja vielä pahempi äitipuoli.
Narsistiksi kasvavat ne, jotka ovat saaneet lapsuudessaan kaiken periksi, Koska heillä on ollut ympärillään suku, joka on vain hemmotellut ja ymmärtänyt tätä lasta.
Veikkaan, että narsistit ovat usein perheensä ainoita lapsia tai se viimeksi syntynyt. - tilastollo
Eerika2014 kirjoitti:
Ei vaan, ihmisistä jotka tekee lapsia,
- koska kuuntelevat jotain biologista kelloa tai
- suvun painostusta lapsen hankintaan ja
- sitä tarkoitusta varten haalitun, minkä tahansa miehen hankintaan,
tällä yhtälöllä näiden lapsista kasvaa ongelmallisia lapsia, jos säilyvät lapsuudestaan hengissä. Tällaiset vanhemmat kiduttavat omia lapsiaan kuten tekivät Eerikalle.
Eerika ei ollut narsisti, hänellä oli vain paha isä ja vielä pahempi äitipuoli.
Narsistiksi kasvavat ne, jotka ovat saaneet lapsuudessaan kaiken periksi, Koska heillä on ollut ympärillään suku, joka on vain hemmotellut ja ymmärtänyt tätä lasta.
Veikkaan, että narsistit ovat usein perheensä ainoita lapsia tai se viimeksi syntynyt.Ainoat lapset ja viimeiset suuren sisarusikäeron lapset ovat hemmoteltuja ja itsekkäitä, mutta narsistit ovat aivan muuta. Kaikilla narsisteilla tuntuu olevan sisaruksia. Muuten heidän perhetaustansa ovat vähintään jollain tasolla outoja.
- höh??????????
No jaa. Jos ei suvun tai muiden pikkupaikkakunnan asukkien kanssa tule toimeen niin ei sellainen suku sitä lastakaan mitenkään auta. Monilla kun on tapana siirtää antipatiansa suoraan eteenpäin alenevassa polvessa viimeistään kun lapsi on jo aikuinen. Siinä sitten näristään miten sen ja senkin tyttö tai poika on sitä ja tätä. Se on mielenkiintoista jossain keski-iässä huomata olevansa loppujen lopuksi uppo-outojen ihmisten pahantahtoisen mielenkiinnon kohde vaikka itsellä ei ole mihinkään osaa eikä arpaa. Näinä sosiaalisen median kulta-aikoina saa sitten miettiä että viitsisikö sitä potkiskella joukosta pois sellaisia joista alkaa olla sellainen tuntuma että ei ne joka tapauksessa mitään hyvää ajattele. Se vaan kyllä tuppaa olemaan niin että moisesta ihmiset loukkaantuu. Jos ihminen ei oikein välittäisi siitä sosiaalisesta mappi Ö asemasta minkä muut on hänelle varanneet niin ei se todellakaan sitä meinaa että tuttavuuden saisi sanoa irti... :-D Mitään hämärää siinä omassa toiminnassa ei kyllä huomata kirveelläkään. Itse en älyä miksi olisin tekemisissä ihmisten kanssa joista ajattelen pahaa.
- Justiinsa juu
tilastollo kirjoitti:
Ainoat lapset ja viimeiset suuren sisarusikäeron lapset ovat hemmoteltuja ja itsekkäitä, mutta narsistit ovat aivan muuta. Kaikilla narsisteilla tuntuu olevan sisaruksia. Muuten heidän perhetaustansa ovat vähintään jollain tasolla outoja.
Ja kaikki lääkärit ovat miehiä.
- Erakko2
Ketunmarjat,,,, kasvava lapsi ei tarvitse kun ymmärtävät oikeudentuntoiset vanhemmat kasvaakseen tasapainoiseksi yksilöksi. Siinä mitään sukua tarvita etenkään "hullua anoppia, eikä kieroa tätiä". Tämä ihan vertauskuvallisesti... Toki on hienoa jos viisasta sukua on ympärillä. Aina näin ei ole, on vaikka minkälaista tregediaa ja traumoja sukulaisten taholta. Insestiä, psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa jms. Kasvamiseen vaikuttaa koko yhteiskunta ja tapahtumat jne... Joskus hylätyistä pienokaisista voi kasvaa hyvinkin kokeneita ja vahvoja, pärjääviä aikuisia, se vähän riippuu ihmisestä. Mutta ei ruohonjuuritasolta ajatteleville ihmisille voi asioita alkaa opettamaan.
Huvittaa myös nämä "narsistiväitteet" aloittajaa ja kaltaisiani kohtaan. :D On täällä melkoisia psykiatreja kommentoimassa, kun tulee "nappidiagnoosi" jo parin kommentin perusteella :D :D :D
Kiitokset kaikille taas vertaistuesta ja tarinoistanne! :) ps. Itselläni ei ole lapsia, mutta kasvattajana olen ammattilainen... kasvatan lapsia rohkeuteen, etsimään omat vahvuutensa ja elämään omaa tietään, kuten he itse sydämessään näkevät oikeaksi - Erakko2
Ketunmarjat,,,, kasvava lapsi ei tarvitse kun ymmärtävät oikeudentuntoiset vanhemmat kasvaakseen tasapainoiseksi yksilöksi. Siinä mitään sukua tarvita etenkään "hullua anoppia, eikä kieroa tätiä". Tämä ihan vertauskuvallisesti... Toki on hienoa jos viisasta sukua on ympärillä. Aina näin ei ole, on vaikka minkälaista tregediaa ja traumoja sukulaisten taholta. Insestiä, psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa jms. Kasvamiseen vaikuttaa koko yhteiskunta ja tapahtumat jne... Joskus hylätyistä pienokaisista voi kasvaa hyvinkin kokeneita ja vahvoja, pärjääviä aikuisia, se vähän riippuu ihmisestä. Mutta ei ruohonjuuritasolta ajatteleville ihmisille voi asioita alkaa opettamaan.
Huvittaa myös nämä "narsistiväitteet" aloittajaa ja kaltaisiani kohtaan. :D On täällä melkoisia psykiatreja kommentoimassa, kun tulee "nappidiagnoosi" jo parin kommentin perusteella :D :D :D
Kiitokset kaikille taas vertaistuesta ja tarinoistanne! :) ps. Itselläni ei ole lapsia, mutta kasvattajana olen ammattilainen... kasvatan lapsia rohkeuteen, etsimään omat vahvuutensa ja elämään omaa tietään, kuten he itse sydämessään näkevät oikeaksi
- mittzuu
Kuulosti todella tutulta tarinalta. Meillä mies on erilainen kuin muu suku. Koko muu suku on todella ylisosiaalista väkeä. Itse en jaksa kuunnella juttuja esim. "mulla on nyt kuukautiset" . Yhtään ketään väheksymättä kumminkaan. Samoin myös anopin keksimät tarinat - hän aivan kuin tietäisi kaikista ja kaikesta TOTUUDEN. Haukkuu muita ja keksii jos ei ole haukuttavaa:)
Itse jättäydyin tästä lähipiirin sukutapaamisista pois. Mies ja lapset menevät toki. Lopullinen syy ratkaisuuni oli valhe jonka anoppi kertoi minun edellisestä avioliitosta olevasta pojasta. Tästäkin anoppi varmaan sai jotain kiksejä kun sai mielemme pahoitettua.
Eli soronoo - heippa vaan mieheni suku. Pitäkööt omahyväisen porukkansa ja viihtykööt keskenään ja haukkukoot muita. Itse kestin ko. porukkaa n. 20 v eli eiköhän se riitä.
Tämä nyt oli tällainen purkaus, mutta ymmärrän alkuperäistä kirjoittajaa. - aehaehae
Siis olet alunalkaenkin ollut torjuva sitä sukua kohtaan, ja nyt ihmettelet kylmäkiskoista suhtautumista siitä suunnalta???
En nyt ymmärrä mitä sinä nillität, kun olet saavuttanut sen päämäärän mitä halusit. Sukulaiset pysyvät loitolla, eikä sun tartte olla niiden kanssa tekemisissä kun olet niin erinlainen.
Kaikenhan siis pitäisi olla hyvin nyt. - Erakko2
Kyllä se niin on, että se oma kumppani on se ykkönen ketä kuunnellaan ja kunnioitetaan, ihan siitä syystä, että rakastavava kumppani seisoo ystävänsä vierellä ihan omasta vapaasta tahdostaan. Sanotaanhan se jo sanassakin, lupauksena pysyä rinnalla niin hyvinä kun vaikeina aikoina. Mies erotkoon vanhemmistaan ja liittykööt vaimoonsa. Sama pätee, on avio- tai avoliitossa. Suhde on silti yhtä syvä ja pätevä, ellei, jopa syvempi ja rakastavampi, joissakin tapuksissa. Avioliitto ei ole ainut oikea tapa elää. Itse en silti uskonnollinen ihminen tämän enempää ole. Miten paljon onkaan tehty uskontojen varjolla pahaa. Tekopyhyydestä puhumattakaan. Mikä on kuvottavaa...
Usein sisaruksistaankin kasvaa ajan saatossa hyvinkin erilleen ja erilaiseksi. Heistä tulee aikalailla vieraita ihmisiä. Minulla omiin sisaruksiini suhteet meni juurikin niin, koska olemme aika erilaisia ihmisiä kukin tahollamme. Ilosesti silti tapaamme jos joskus tapaamme. Jos ja kun erimielisyyksiä olikin tietenkin joskus, ne puhuttiin ilmoille saman tien. Eikä mitään suuria riitoja tai välirikkoja niistä tullut. Niitä ei muisteltu vuosien päästä pahalla, eikä katkeruudella.. Se anteeksianto. Kukaan ei muistellut jälkeenpäin tavatessamme menneitä, tai ole oltu lapsellisesti loukkaantuneita, jos ei toinen ole toiminutkaan oman mielen mukaan. On nautittu elämästä tässä ja nyt, ja tajuttu se, että jokaisella on oma elämä, tie ja ne omat mielipiteet. Elämän kuuluu mennä eteenpäin.
Samoin mieheni ei tunne enää juuri mitään yhteyttä jo niin vieraisiin sisaruksiinsa, jotka ovat koko meidän yhdessäolon ajan soittaneetkin vain silloin, kun on ollut joku sukuasia tms. Eivät ole koskaan soittaneet hänelle kysyäkseen mitä kuuluu. Sen sijaan ne heidän kusunsa ja juhlansa ovat niin suuria ja merkitäviä, että niihin olisi pakko osallistua. Yhä etäämmälle he työntävät itseänsä hänestä, tivaamalla ja jauhamalla katkeruuttaan kutsuista ja vanhoista kaunoistaan hemmetti vuosikausia! Se jos mikä on sairasta toimintaa!
Tuleepahan tässä nyt purettua tuntoja, ja mielipiteitä, jotka ovat kyllä ihan maalaisjärkeenkin käypiä. Eri asia on se, ymmärretäänkö tai kyetäänkö ottaa vastaan. Ihmiset kasvavat ja kypsyvät omaan tahtiinsa. Toiset tosin eivät opi ikinä. Raukkaparoilla on kova paikka kohdata totuus, se ettei verisiteet olekaan kaikille tärkeitä... Vertauskuvallisesti sanottuna, suomen savoo puhuva ei voi koskaan ymmärtää hepreaa. , - ) Siskot pysytään vahvoina vastedeskin! Ja miksei veljetkii ! , - ) - 1#2#3
Se on semmonen homma näissä PAKKOsukujuhlissa, että tärkeintähän tässä ei ole sen veljen/ siskon tapaaminen, tai hänen läsnäolonsa näissä pakkojuhlissa,(sisarustaan voi tavata muutenkin). Vaan pointtihan on todellisuudessa se, että halutaan pitää ne kulissit.
Sehän on kauhea häpeä suvulle, jos yksi loistaa poissaolollaan juhlista, jolloin kulissit romahtaa. Eivät he olekaan täydellisiä! Siellä myös muut vieraat voivat supista ja kysellä, missä on "eräs heistä" ?! Mielenkiintoista, mitä valheita kulissinpitäjät silloin keksivätkään tämän poissaolosta?
Boikotoimalla jonkun puolisoa, boikotoi automaattisesti myös tätä sukulaistaan. Harva lähtee kiusaajien juhliin yksin teeskentelemään, ilman parasta ystäväänsä, elämänlumppaniaan. Kuuntelemaan vielä vinoiluja.
Eikä lopulta kenelläkään heillä ole juhlissa aidosti kivaa. Kulissit on tiputettu. Ja hyvä niin!- joopa joo.....
Kuule laitapa sormesi vesilasiin ja katso jääkö siihen reikä kun otat pois.
Luulet itsestäsi liikoja .... totuus on se ettei kukaan siellä juhlissa edes noteeraa poissa oloasi millään lailla.
Melkoisen narsistin tekstiä. - buah
Samoja kulisseja ylläpidetään kovilla lainoilla maksellessa liian isoa kotia ja muuta pankin omaisuutta mitä voi sitten väittää omakseen...
"On se mukava laittaa omaa kotia", yritti velipoika kuittailla mulle köyhälle opiskelijalle. Oli pakko heittää takaisin, että -älä nyt liikoja laita kun oot vielä 10 vuotta vuokralaisena :))) - Onnekas&
buah kirjoitti:
Samoja kulisseja ylläpidetään kovilla lainoilla maksellessa liian isoa kotia ja muuta pankin omaisuutta mitä voi sitten väittää omakseen...
"On se mukava laittaa omaa kotia", yritti velipoika kuittailla mulle köyhälle opiskelijalle. Oli pakko heittää takaisin, että -älä nyt liikoja laita kun oot vielä 10 vuotta vuokralaisena :)))Kellä on kulissit ja kellä ei. Asuminen maksaa, asuu miten hyvänsä. Mielummin maksaa samalla rahalla "omaansa" kun laittaa rahaa kaivoon, eli vuokralle. Eihän kenenkään onnellisuutta voi mitata "taloissa". Ne on vaan seiniä. Onnellisuus on olotila korvien välissä. Eikä materia yksin onnea tuo. Hyvä parisuhde ja ystävät sen sijaan tuo. Sekä se että itsellä on hyvä olo, ja saa toteuttaa unelmiaan, enkä suinkaan tarkoita yksin materiaa. :)
- 1#2#3
joopa joo..... kirjoitti:
Kuule laitapa sormesi vesilasiin ja katso jääkö siihen reikä kun otat pois.
Luulet itsestäsi liikoja .... totuus on se ettei kukaan siellä juhlissa edes noteeraa poissa oloasi millään lailla.
Melkoisen narsistin tekstiä.Tässä taas esimerkki ettei osata lukea, saatika edes kirjoittaa! Enhän tuossa kirjoituksessani itseäni edes tarkoittanut... Äly hoi, ja ymmärrys hukassa! Totaalisesti!
:P - höh??????????
buah kirjoitti:
Samoja kulisseja ylläpidetään kovilla lainoilla maksellessa liian isoa kotia ja muuta pankin omaisuutta mitä voi sitten väittää omakseen...
"On se mukava laittaa omaa kotia", yritti velipoika kuittailla mulle köyhälle opiskelijalle. Oli pakko heittää takaisin, että -älä nyt liikoja laita kun oot vielä 10 vuotta vuokralaisena :)))Ja sitten on niitä jotka ottaa kaiken leveilynä ja kuittailuna ja vastauskin on sitten niin kovin kaunis. Lohkaisusi olisi todella ihana tupareissa tai muuten vaan ekaa kertaa kämppää katsomassa ja siitä tulisi isännälle tai isäntäparille tosi hyvä mieli pitkäksi aikaa kun on tohkeissaan omasta kodista ja samalla jännättää iso askel. Toivottavasti näissä tapauksissa huomaisivat ajatella että enemmän tuo kertoo sanojasta kuin kuulijasta. Omistusasunto asumismuotona ei kuitenkaan ole todellakaan mitenkään tavaton maassamme eikä oikein sinällään käy leveilyn tai kateuden aiheeksi kaikkien mielestä ainakaan joten ei siitä iloitsemista tajua välttämättä piilottaa. Erikoista myös se miten kaikkien omakohtaisessa budjettiriihessä on velipojat ja kaikki kadunmiehet aina mukana kun on varmaa tietoa liian isoista lainoista ja liian isoista asunnoista ja kaikesta muustakin mahdollisesta väärinmitoitetusta omaisuudesta ja pieleen menneestä rahankäytöstä.
P.S. Sitä omaa kotia laitellaan kyllä usein innolla ihan myös lähtien siitä kun on silä tavalla lennetty pesästä ettei olla lennähtämässä enää takaisin vaikka oltaisiin vuokrallakin. Toivotaan että itsekin löydät joskus paikan jota voit kodiksesi kutsua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oulaisen vaalitulos: Vahva alku, mutta lisää toimia tarvitaan
Hallituksen toimet rikollisuutta vastaan alkavat tuottaa tulosta. Puolueväriin katsomatta demokratian valtaa ja perustus167160- 1992537
Yh:n pihalla aina eri auto
Ompa jännä seurata ohiajaessa, että millainen auto on nyt erään yksinhuoltajan pihassa. Näyttääpä siellä taaskin olevan1021977En vittujakaan enää välitä sinusta nainen
Toivottavasti en näe sinua enää koskaan. Jos näen, niin en ole näkevinäni. Et merkitse minulle enää mitään.761527Exän käytös hämmentää (taas)
Osaisivatko palstan herrat kenties helpottaa tulkitsemista? Toki naispuolisetkit saavat antaa tulkinta-apua, mutta nyt k1911079- 41990
Olet minua
vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va46959- 77863
- 45729
Susanna Laine paljastaa - Tästä farmilaiset yllättyvät joka kaudella: "Ettei olekaan niin paljon..."
Farmi Suomi vie Pieksämäelle maaseudulle ja suosikkirealityn juontajan puikoissa on Susanna Laine. Uudella kaudella muka7718