Tyttäreni sonni on tulossa Suomeen

Saatat joutua nussimaan vaimoasi jos sonni saa hänet oikein innostumaan.

Mitä mahtaa mies perheestäsi ajatella....

Naudantuonti on taitolaji
Tuonti riskiperusteisesti

Nautoja on ETT:n toiminta-aikana (1994-) tuotu eniten Ruotsista, missä tautitilanne vastaa lähinnä meidän omaamme. Esimerkiksi paratuberkuloosin vastustuksessa Ruotsi on mallimaa, ja lypsyrotuisten nautojen tuonti onkin keskitetty riskiperusteisesti Ruotsiin. Taudin vastustus on ensiarvoisen tärkeää lypsykarjoissa, koska maidon maailmanmarkkinoilla paratuberkuloosivapaus on arvokas vientivaltti.

Muun muassa Suomen BVD-vapaus, salmonellan nollatoleranssi ja virallinen vapaus monista Europassa vielä esiintyvistä nautojen taudeista (esim. IBR, luomistauti, tuberkuloosi) antavat aiheen tarkkaan harkintaan naudantuontia suunniteltaessa.

Mykoplasma bovis -tartunta vaikeuttaa tuontia

Vuonna 2012 Suomessa todettiin ensimmäistä kertaa naudoilla Mycoplasma bovis -tartunta. Koska on syytä epäillä, että tartunta on saattanut tulla maahan oireettoman tuontieläimen mukana, linjasi ETT ry:n hallitus kokouksessaan 21.2.2013 seuraavasti:

Koska M. bovis -tartunnan levinneisyyttä ei tällä hetkellä tiedetä, ETT:n hallitus suosittelee varovaisuusperiaatetta eläinkauppaan tilojen välillä. Nautojen tuontia ei tässä tilanteessa suositella, mikäli uutta eläinainesta on mahdollista saada alkioiden tai sperman muodossa.

M. bovis -bakteerin diagnostiikka on hankalaa; bakteerin löytäminen on todennäköisintä vain akuutissa tartuntavaiheessa. Näytteenottoon pitäisi saada juuri oikean ikäisiä eläimiä (hengitystiemuodossa nuoria vasikoita, utaretulehdusmuodossa akuuttia utaretulehdusta sairastava lehmä). Vasta-ainetutkimuksen tulokset taas ovat vaikeasti tulkittavia. Tuonnin yhteydessä tehtävät oireettoman tuontieläimen tai edes sen lähtökarjan tutkimukset eivät välttämättä kerro koko totuutta mykoplasmatilanteesta.