Pari vuotta sitten, syksyllä 2012 sairastuin lukuisiin mielenterveysongelmiin, meni puolitoistavuotta ja koin selvinneen tästä kaikesta. Aloittaessani ammattikoulun opinnot, olen harkinnut tuon puoleiseen astumista. En pärjää yhteiskunnassa, yhteiskunta on selviytyjille ja niille jotka selviytyvät. Vaikka olen nuori niin minun lähtökohdat pärjäämiseen yhteiskunnassa on pyöreät nollat.
Itsemurha kuristamalla
Kungpao
3567
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei Kungpao
Voimia sinulle uudessa elämänvaiheessa. Juuri nyt sinusta siis tuntuu, että et jaksa elää, maailma ei ole sinunlaisiasi varten. Toivon kuitenkin, että jaksat tämän elämänmuutoksen yli. Uuden koulun aloittamiseen liittyy varmasti monia haasteita. Missä tilanteissa olet kokenut, että et pärjää?
Onko sinulle ketään, jonka kanssa jutella opintojen aloittamiseen ja omaan elämääsi liittyvistä ongelmista? Onko oppilaitoksessa kuraattoria tai terveydenhoitajaa tai oppilaitospappia. Entä opettaja, voisiko joku heistä auttaa näissä pärjäämiseen liittyvissä asioissa?
Kirjoitat, että olet nuori. Joskus nuoruus ottaa erityisen koville ja monella ihmisellä elämä vanhempana on paljon helpompaa kuin nuorena.
Älä menetä toivoasi. Uskon, että selvitä myös tästä elämän vaiheesta – selvisit myös pari vuotta sitten alkaneista ongelmista.
Tsemppiä, toivoo Päivi-pappi Hämeestä
Kun elämä on muuttunut parissa vuodessa todella monta kertaa ja en saa tarpeeksi aikaa vastaanottaa uutta.
Oikein hienoa tekstiä kirjoitat. Ei sinulla ole ainakaan älyllisiä ongelmia. iän karttuessa voi itsetuntosi kohota ja saat rohkeutta.