Jäävätkö asiat ajatuksen tasolle, haikailet vuosia ja harmittelet mielessäsi.
Ihastutko usein työkavereihisi
Leontopodium alpinum
14549
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mistä arvasit :)
Vaikka ei ole työkavereita.
Mistä sit vois miinustaa tätä.
Harmillista kyllä, mutta välillä käy niinkin. Tällä hetkellä olen ihastunut naimisissa olevaan kahden lapsen isään. Mitään en todellakaan asian eteen tee, vaan yritän olla niin kuin mitään en tuntisi. Tiedän, että tämä menee jossain vaiheessa ohi ja nyt vain toivon, että kukaan työpaikalla ei huomaisi käytöksestäni mitään.
Aika jännä yhteensattuma, minä olen ihastunut todella kovin työkaveriini joka on kahden lapsen äiti ja en nyt sanoisi että ihan yksipuolista olisi vaikkakin häntä on hyvin, hyvin vaikea tulkita tämän asian tiimoilta..... tosin tänään hän sanoi jotain niin ihanaa että meinasi sydän muljahtaa väärinpäin paikoillaan, menin aivan sanattomaksi ja se ei kauhean usein ole minun tapaistani, harmittaa oikein kun en saanut sanottua asiaan mitään tai otettua kantaa tai edes jatkaa keskustelua aiheesta... :-(
He....n hienoja vanhempia, nyt on ihgua.
Tää ei oo kauheen tavatonta, tää työkaveriin ihastuminen. Olen itse naimisissa ja olen aina ollut helposti ihastuva tyyppi ja ihastuksia on tullut ja mennyt, mutta n. Kolme vuotta sitten samalle työpaikalle tuli minua n. 6 vuotta nuorempi tyttö töihin. Tässä kolmen vuoden aikana ollaan tutustuttu ja käyty riennoissa yhdessä oman konttorin "tyhy reissujen" merkeissä. Erona tässä ihastuksessa on se, että tätä on jatkunut melkein koko tämän ajan mitä ollaan tunnettu ja se alkaa vaikuttamaan jo omaan avioelämään. Haaveilen tästä tytöstä töissä ja kotona. Mietin millaista elämä hänen kanssaan voisi olla. Joko en osaa tulkita naisia tai olen niin ihastunut, mutta tämä tyttö on osoittanut myös kiinnostusta minuun, vaikka myös itse suhteessa omalla tahollansa. Joku päivä tämä ratkeaa jollain tavalla, tod.näk. kun jompi kumpi vaihtaa työmaata ja yhteyden pito ei ole enää näin tiivistä. Tilanteen tekee vielä kiusalliseksi itselle se että hänen poiksystävänsä on itselle tuttu, vähän mutkan kautta. Harmittaa todella paljon ja olen paljon miettinyt sitä että jos en olisi mennyt naimisiin ja oiisin tavannut tämän tytön, millaista se elämä olisi. Niin paljon häntä ajattelen että ahdistuin tännekkin avaamaan omaa sielun elämää.
Työkaverit on ihmisiä siinä, missä kaikki muutkin... Hyviä ystäviä olen saanut sitä kautta, mutta mitään ihastuksia ei yli 20 vuoden työhistoriani aikana ole ollut... Ennen kuin nyt. Ja nyt se sitten onkin menoa ;)
Ihastun liiankin helposti. Ensin ihastuin yhteen, mutta suutuin hänelle ja nyt olen vain salaa ihastunut. Ihastuin myös esimieheni esimieheen ja pariin kollegaan.
Olen ihastunut useamman kerran, mutta en tehnyt asialle mitään. Sitten törmäsin ihanaan työkaveri-mieheen ja meistä tuli pari. Mentiin naimisiin jne. jne.
Ei ole tullu ikinä mieleenkään.
Mitä järkeä on ihastua paikassa, jossa pitäisi tehdä töitä ja tuottaa firmalle voittoa? Voi saada äkkiä potkun persauksille kaikenmaailman tyhjäntoimittajat.
...järkeä tarvitse olla. Siitä tulee vaan niin makee fiilis.
Koleilisit joskus!
Mitäs pomo tällä palstalla?