"Lähiöiden tarhoissa jopa yli puolet lapsista vieraskielisiä
Vieraskielisten lasten määrä vaihtelee rajusti asuinalueittain pääkaupunkiseudulla
Vieraskielisten lasten määrä pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien päiväkodeissa vaihtelee rajusti.
Ennätystä saatetaan hipoa Pihapirtin päiväkodissa Kontulassa. Siellä 65 lapsesta vajaat 40 on kotoisin perheistä, joissa puhutaan jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Lapsijoukkoon mahtuu 16 eri kansallisuutta, eniten virolaisia, venäläisiä, somalialaisia, iranilaisia, irakilaisia sekä turkkilaisia.
"Meillä on jo kauan eletty hyvin monikulttuurista arkea", kertoo päiväkodinjohtaja Tarja Saariluoma.
Kun lapsi tulee päiväkotiin, lastentarhanopettajat keskustelevat vanhempien kanssa usein tulkin välityksellä. He keräävät tietoa lapsen ruokavaliosta, uskonnosta ja hänen kulttuurinsa perinteistä.
Samalla sovitaan esimerkiksi se, mihin suomalaisiin perinnejuhliin lapsi ei osallistu.
Itä-Helsingissä on muitakin päiväkoteja, joissa vieraskielisten lasten määrä lähenee 40 prosenttia, sillä joillakin alueilla asuu suhteellisesti eniten maahanmuuttajia.
Toisaalla kaupungissa vieraskielisten lasten osuus jää vain kuudesta seitsemään prosenttiin.
"Päiväkoti on arjen palvelu, jota haetaan läheltä kotia. Vieraskielisiä lapsia on kuitenkin joka puolella kaupunkia, eikä ilmiö ole kenellekään vieras", sanoo Helsingin kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas.
Helsingissä on jo 1990-luvulta lähtien kokemusta vieraskielisistä lapsista päiväkodeissa. Henkilökunnan osaaminen alkaa Järvenkallaksen mukaan olla jo vankkaa. Vaikka vieraskielisten lasten määrä on suuri, päivähoidon resursseja ei ole kuitenkaan erityisesti lisätty.
...
Pihapirtissä lastentarhanopettaja Veli Toppisen arkea on kielen opettaminen. Mantelit- ryhmän 21 lapsesta 17 pienen kodissa puhutaan muuta kuin suomea.
...
Ryhmän neljän suomenkielisen lapsen tilanne mietityttää ammattilaisia.
"Meillä on huoli, että miten heidän kielen oppimisensa etenee. Pitää kiinnittää huomiota siihen, että heidän kehitystään tuetaan", Saariluoma sanoo."
Vieraskielisten lasten määrä vaihtelee rajusti asuinalueittain pääkaupunkiseudulla
Vieraskielisten lasten määrä pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien päiväkodeissa vaihtelee rajusti.
Ennätystä saatetaan hipoa Pihapirtin päiväkodissa Kontulassa. Siellä 65 lapsesta vajaat 40 on kotoisin perheistä, joissa puhutaan jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Lapsijoukkoon mahtuu 16 eri kansallisuutta, eniten virolaisia, venäläisiä, somalialaisia, iranilaisia, irakilaisia sekä turkkilaisia.
"Meillä on jo kauan eletty hyvin monikulttuurista arkea", kertoo päiväkodinjohtaja Tarja Saariluoma.
Kun lapsi tulee päiväkotiin, lastentarhanopettajat keskustelevat vanhempien kanssa usein tulkin välityksellä. He keräävät tietoa lapsen ruokavaliosta, uskonnosta ja hänen kulttuurinsa perinteistä.
Samalla sovitaan esimerkiksi se, mihin suomalaisiin perinnejuhliin lapsi ei osallistu.
Itä-Helsingissä on muitakin päiväkoteja, joissa vieraskielisten lasten määrä lähenee 40 prosenttia, sillä joillakin alueilla asuu suhteellisesti eniten maahanmuuttajia.
Toisaalla kaupungissa vieraskielisten lasten osuus jää vain kuudesta seitsemään prosenttiin.
"Päiväkoti on arjen palvelu, jota haetaan läheltä kotia. Vieraskielisiä lapsia on kuitenkin joka puolella kaupunkia, eikä ilmiö ole kenellekään vieras", sanoo Helsingin kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas.
Helsingissä on jo 1990-luvulta lähtien kokemusta vieraskielisistä lapsista päiväkodeissa. Henkilökunnan osaaminen alkaa Järvenkallaksen mukaan olla jo vankkaa. Vaikka vieraskielisten lasten määrä on suuri, päivähoidon resursseja ei ole kuitenkaan erityisesti lisätty.
...
Pihapirtissä lastentarhanopettaja Veli Toppisen arkea on kielen opettaminen. Mantelit- ryhmän 21 lapsesta 17 pienen kodissa puhutaan muuta kuin suomea.
...
Ryhmän neljän suomenkielisen lapsen tilanne mietityttää ammattilaisia.
"Meillä on huoli, että miten heidän kielen oppimisensa etenee. Pitää kiinnittää huomiota siihen, että heidän kehitystään tuetaan", Saariluoma sanoo."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Keskustelua aiheesta Hommaforumilla:
http://hommaforum.org/index.php?topic=95275.msg1679515#msg1679515
Hommaforumilla tiedetään eniten päiväkotiasioista.
Miksi niitä lapsia yleensä pitää hankkia, jos ei halua niitä myös itse hoitaa?