Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen jatkoi ryhmän kesäkokouksessa itselleen ominaista työntekijöiden piinaamista. Kokouksen avajaispuheenvuorossaan Satonen siirsi kaikki Suomen talouden suurimmat ongelmat tavallisten palkansaajien kontolle.
Työhön liittyvistä ongelmista kokoomuslaisille suurin näyttää ainaisesti olevan hintakilpailukyky. Puolueen ideologisessa jargonissa sitä on parannettava yleensä millä tahansa keinolla. Niille kaikille on yhteistä se, että palkansaaja maksaa.
Satonen tosin myöntää, että palkkoja ei voida laskea, koska monissa kodeissa ollaan jo nyt tiukoilla. Kotimaista ostovoimaakin pitää sentään jonkin verran ryhmäjohtajan mielestä olla, jottei palvelualojen työttömyys entisestään laske.
Sen sijaan kokoomuspomo haluaa nostaa viikoittaista työaikaa nykyisestä 37,5 tunnista ainakin 40 tuntiin. Tehdäänhän Kiinan ja Intian hikipajoissakin tehdään vähintään 12-tuntisia työpäiviä. Tätä kuvaamaan Satonen käytti sanontaa, jossa muu maailma on edennyt ruukkiajasta digiaikaan. Sen toinen merkkihän voisi olla se, että moni toimistoissamme työskentelevä jo nyt jatkaa käytännössä työntekoa iltaisin ja viikonloppuisin kotona ilman erillistä korvausta.
Usein vedotaan globaalin kilpailukykyyn, kun halutaan pidentää työaikaa tai lyhentää lomia. Tämä on aivan kukkua. Läntisessä Euroopassa pisimmät työajat ovat Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa ja pyhimmät Saksassa, Alankomaissa ja Norjassa. Tästä ei voi sentään päätellä, että pitkä työaika vaarantaa luottoluokituksen, mutta sen se osoittaa, ettei työajan pituudella ole positiivista vaikutusta kilpailukykyyn.
Työhön liittyvistä ongelmista kokoomuslaisille suurin näyttää ainaisesti olevan hintakilpailukyky. Puolueen ideologisessa jargonissa sitä on parannettava yleensä millä tahansa keinolla. Niille kaikille on yhteistä se, että palkansaaja maksaa.
Satonen tosin myöntää, että palkkoja ei voida laskea, koska monissa kodeissa ollaan jo nyt tiukoilla. Kotimaista ostovoimaakin pitää sentään jonkin verran ryhmäjohtajan mielestä olla, jottei palvelualojen työttömyys entisestään laske.
Sen sijaan kokoomuspomo haluaa nostaa viikoittaista työaikaa nykyisestä 37,5 tunnista ainakin 40 tuntiin. Tehdäänhän Kiinan ja Intian hikipajoissakin tehdään vähintään 12-tuntisia työpäiviä. Tätä kuvaamaan Satonen käytti sanontaa, jossa muu maailma on edennyt ruukkiajasta digiaikaan. Sen toinen merkkihän voisi olla se, että moni toimistoissamme työskentelevä jo nyt jatkaa käytännössä työntekoa iltaisin ja viikonloppuisin kotona ilman erillistä korvausta.
Usein vedotaan globaalin kilpailukykyyn, kun halutaan pidentää työaikaa tai lyhentää lomia. Tämä on aivan kukkua. Läntisessä Euroopassa pisimmät työajat ovat Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa ja pyhimmät Saksassa, Alankomaissa ja Norjassa. Tästä ei voi sentään päätellä, että pitkä työaika vaarantaa luottoluokituksen, mutta sen se osoittaa, ettei työajan pituudella ole positiivista vaikutusta kilpailukykyyn.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voisiko nämä työajan pidentäjät joskus huomioida todellisuuden? Nyt yt-neuvottelijat lyhentävät monien työaikaa irtisanomalla ihmisiä työttömiksi.
Satonen saisi julkisesti antaa vastauksen kysymykseen:
Miten irtisanottujen työaika pitenee työttömänä ollessa? Miten kymmenet (sadat) tuhannet työttömät saataisiin edes työsuhteeseen nykyisillä työaika ehdoilla?
Todellinen työajan pidennys tapahtuu ainoastaan työttömien työllistymisellä normaaliin kokopäiväiseen työhön.
Mutta eihän yksikään kokoomuslainen tätä tajua. He pitävät irtisanomisia ja massatyöttömyyttä normaalina asiantilana koska tämänkin puolen on yhteiskunnassa saatava olla kunnon kasvu-uralla ! Kokoomuslaiset ja muut hallitustoveri "kasvu-ura" ideologit ruokkivat massatyöttömyyden kasvua.
300 000 suomalaista on työttömänä, joten millä ihmeen logiikalla työpäivän pidennys vähentää tätä?
Antti Rinne sentään vähän valisti kokkareiden hihhuleita.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014082018588033_uu.shtml