Haluan luovuttaa, ei motivaatiota paranemiseen

xcvz

Moi. Mä olen 17-vuotias tyttö, käyn lukiota ja asun perheeni luona. Äitini kuoli 4 vuotta sitten pitkän sairastamisen jälkeen ja mielenterveysongelmat kulkee meillä suvussa. Olen sairastanut masennusta nyt noin puolitoista vuotta. Hain apua keväällä 2013 sosiaalisten tilanteiden pelon ja lievien itsemurha-ajatusten takia. Lääkityksenä mulla on escitalopram 20mg aamuisin ja mirtazapin 15mg iltaisin.

Masennukseni on pahentunut vaikka olenkin hoidon piirissä. Olin koko viime kevään sairaslomalla ja nyt palasin kouluun, mutta se ei onnistu niin kuin ajattelin. Koulu on selvästi lisännyt ahdistusta ja itsemurha-ajatukset on nyt pahempia kuin ikinä.

Mun suurin ongelma on että en halua parantua. Ei sillä että nauttisin tästä yhtään, elämä on ihan kamalaa, mutta en usko että kykenen parantumaan. Olen hakenut apua niin moneen kertaan, kertonut psykalle itsemurha-ajatuksista & suunnitelmistani jne mutta mitään ei tapahdu. Kukaan ei ota mun sanoja vakavasti. En jaksa yrittää enää.

Nyt uskon että tämä kaikki on mun syytä. Paraneminenhan vaatii omaa halua ja motivaatiota, jota mulla ei ole. Olen vaan hirveä taakka läheisilleni ja haluan kuolla pois. Oon niin kamalan väsynyt kaikkeen. Viime päivinä olen jättänyt lääkkeet syömättä, toivon että se pahentaa itsetuhoisuutta niin että vihdoin uskallan tappaa itseni.

En oo varma miksi kirjotan tän tänne. Väsyttää niin että tämän kirjottaminenkin on uuvuttavaa. Varmaan mussa on vielä pieni osa joka ei halua luovuttaa, en kai muuten olisi enää elossa.

9

1475

    Vastaukset 9

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ota iisisti

      Älä ota taakkaa tuosta halusta parantua. Kun on paha olla ja masentunut niin ei jaksa edes haluta. Hyväksy nyt tämä tilanne ja elä päivä kerrallaan. Oikeastaan unohda tuo parantuminen ja ole vain antaen ajan kulua. Sinulla on taustalla äidin menetys ja olet joutunut elämään vailla äidin hoivaa suuren osan nuoruutta.
      Tuo heittäytyminen vapaalle, tai luovuttaminen voi olla uuden alku. Ei kannata ajatella kuolemaa päätyökseen vaan luota että aika voi parantaa ja ota vastaan apua.
      Kirjoittele täällä myös.

      • xcvz

        Yksi terapeutti mulle toitotti tuota jo aikansa, että mulla on nyt vaikeuksia ja pitää olla myötätuntoinen itseä kohtaan ja antaa aikaa parantua. Asiat meni sillä tavalla vaan huonommaksi. Jos olisi voimia muuttaa omilleni ja selviytyä elämästä niin tekisin niin, mutta tällä hetkellä se ei onnistu enkä halua vaivata läheisiä enempää.


    • 8+14

      Elä luovuta, voisit tehdä yhden miehen onnelliseksi, eikö sen takia kannattaisi elää? Naisia on muutenkin niin vähän Suomessa.

    • 3+14

      Se on kuule myytti, että paraneminen tapahtuu jollain työllä tai tahdonvoimalla. Se tulee ja se menee. Syö pillereitä tai ei. Mistään ei tiedä koska se laukeaa päälle ja niin se vain on. Yhtä tyhjästä tulee paraneminenkin. Mä olen kiertänyt tätä kehää jo kohta 30 vuotta ja tämän olen huomannut.

    • Lopussa

      Mulla on varmaan vaikeempaa.

      • Kuinka niin?


    • Ikinä ei kannata luovuttaa. Itsekkin menetin viime vuonna mummon ja isän mutta silti jaksan nähdä valoa tulevaan. Kai aloittaja on sentään vielä hengissä?

    • Itsesenkokenut

      Selviä hengissä yksi päivä kerrallaan. Jos on ajateltava itsemurhaa, ajattele tekeväsi se aina huomenna.
      Elin itse vuosia niin, että itsemurha oli ainoa lohduttava ajatus. Tiesin, ettei minulla ole tulevaisuutta, että elämäni on tässä. Selvisin hengissä päivä kerrallaan.
      Nyt olen parantumaisillani. Elämänhalu on palannut, ajattelen tulevaisuutta ja minulla on hyvä olla. Kesti vuosikausia, jotta pääsin tänne asti. Nyt tuntuu oudolta, koska ahdistus on poissa, koska voin hyvin.
      Tässä neuvot, jotka voin antaa:
      Elä. Tärkeintä on, että selviät päivästä hengissä.
      Syö lääkkeesi, mene lääkärille. Kerro lääkärille tasan miltä tuntuu.
      Lääkkeiden ja eri hoitokeinojen vaikutusta ei voi tietää etukäteen. Joudut testaamaan useita, eikä nopeaa parannusta ole. Siitä huolimatta pysy hengissä päivästä toiseen, syö lääkkeesi ja pidä lääkäri/terapia-aikasi. Millään muulla ei ole väliä. Sinun ei tarvitse huolehtia perheestäsi tai suorittaa koulua loppuun, jos et jatka. Kaikki hoituu aikanaan.

    • YDMBYP

      Ei se mikään ihme ole, että on hirveä olla kuin tuommoisen määrän huumeita kiskoon päivittäin. Aivot palaa karrelle loppuiäksi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. kenen näköinen

      kaivattusi on ?
      Ikävä
      51
      863
    2. Muistatko Mikkelin panttivankidraaman?

      Uusi draamasarja järkyttävästä tapauksesta on tulossa. Tositapahtumiin perustuva sarja ammentaa vuoden 1986 Mikkelin pan
      Maailman menoa
      63
      643
    3. Mitä haluaisit kysyä tänään

      Kaivatultasi? Anna jokin tunniste itsestäni tai hänestä.
      Ikävä
      54
      629
    4. Iäkäs Jämsäläinen mies kuoli poliisiautoon matkalla Jyväskylän putkaan

      Iäkäs vanhus humalassa niin huonossa kunnossa, ettei pystynyt huolehtimaan itsestään niin ainoa apu sillä hetkellä oli
      Jämsä
      43
      562
    5. Olen luovuttanut

      Välimme menivät niin pahasti solmuun, ettei niitä voi enää korjata. On aika jatkaa elämässä eteenpäin. Toivon sulle kaik
      Ikävä
      29
      517
    6. Ernest Lawson täräytti erikoisen heiton TTK-lehdistötilaisuudessa: " Onko tässä tarkoituksena...?"

      Ernest Lawson esitteli uudet TTK-tähtioppilaat ja opettajat torstaina 6.8. lehdistölle. Tulevalla kaudella on yksi hausk
      Kotimaiset julkkisjuorut
      4
      492
    7. En välitä sinusta yhtään

      Olet pelkkä itsestään liikoja luuleva ämmä. Kierrän sinut kaukaa nyt ja aina. Olit mulle pelkkä lelu vaan.
      Ikävä
      32
      468
    8. Hyvä ihminen

      Koetko olevasi hyvä ihminen ja kohteletko toisia arvostavasti?
      Ikävä
      66
      419
    9. Nainen. Onko meissä

      Sinusta jotain samaa? Näköä tai luonteenpiirteitä? Utelias
      Ikävä
      33
      415
    10. Jotenkin tunnen vahingoniloa

      Tunnenpa vaan. Ei saisi, mutta väkisinkin tunnen.
      Ikävä
      32
      405
    Aihe