Iso musta koira

Kauhea, tosiaan ;)

Lenkillä tuli vastaan toisella puolella tietä herra pikkukoiransa kanssa. Muutama metri ennen kuin olimme kohdakkain, sai se pikkukoira täyden raivarin nähtyään meidät. Se alkoi haukkua, äristä ja riehua hihnassa, jolloin sen omistaja sanoi "Niin, tuollainen kauhea iso musta koira siellä.."
Katsoin omaa "kauheaa isoa mustaa" koiraani, joka haisteli tienpenkkaa ja kulki rauhallisesti riehuvasta pikkukoirasta välittämättä ja ajattelin että olen hurjan ylpeä siitä

79

529

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Pro koirat

      Heti luettuani miehen sanat, ajattelin että tuo mies sanoi tuon vaan ihan läpällä, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan.

      Omastakin koirasta on tullut vastaantulijoiden toimesta "iso musta koira", vaikka herra on kuitenkin vaan 60cm/30kg :P

      Yleensä ne pienet räksyt kyllä rauhoittuu, jos siihen paikalle jää jotain rauhassa juttelemaan ja nämä saavat rauhassa omaan tahtiin tulla tutustumaan. Jotkut hiljenee vain hetkeksi, kunnes yhtäkkiä "muistavatkin" taas räksyttää hetken.

      • gdfggffhh

        Niin samahan se on jos ei tunne rotuja iso musta koira tai vastaavasti pikkukoira.

        Pikkukoiratkin usein niputetaan yhdeksi ja samaksi. Vaikka pikkukoirissa on niin metsästyskoiria kuin paimen ja seurakoiria. Ja yleensä niputetaan räksyttäväksi pikkukoiraksi vaikka moni pikkukoira menee myös rauhallisesti.

        No mitä tulee aloitukseen niin isäntä ei osannut valaa koiraansa luottamusta ettei ole hätää isoista koirista vaikka on altavastaaja. Vahvan turvallisen isännän kanssa kun koiran ei tarvitse ajatella että hyökkäys on paras puolustus. Tai pikkukoiralla on saattanut olla historiassaan huono kokemus jota isäntäkään ei ole saanut pois. Ja vaikuttaa ettei osaa käsitellä koiria kommentista päätellen.

        Iso koira meni nätisti ja hienoa ettei myöskään provosoitunut. Itselläni on metsästyskoiria 7kg ja menee rauhallisesti myös kuten ison koiran omistajan koirakin ja ei provosoidu ja toiminut hyvin jopa toiselle koiralle rauhoittavana esimerkkinä. Ja aremmatkin uskaltaa lähestyä ilman purinaa. Ja tunnistaa pelon äänessä ja luultavasti oli arka koska isokaan ei reagoinut aggressiivisesti vaan ohittamalla asian. Usein aralla kuuluu kimeä ääni ei matala. Ja pikkukoirillakin erottaa aran ja vahvan


      • pro koirat
        gdfggffhh kirjoitti:

        Niin samahan se on jos ei tunne rotuja iso musta koira tai vastaavasti pikkukoira.

        Pikkukoiratkin usein niputetaan yhdeksi ja samaksi. Vaikka pikkukoirissa on niin metsästyskoiria kuin paimen ja seurakoiria. Ja yleensä niputetaan räksyttäväksi pikkukoiraksi vaikka moni pikkukoira menee myös rauhallisesti.

        No mitä tulee aloitukseen niin isäntä ei osannut valaa koiraansa luottamusta ettei ole hätää isoista koirista vaikka on altavastaaja. Vahvan turvallisen isännän kanssa kun koiran ei tarvitse ajatella että hyökkäys on paras puolustus. Tai pikkukoiralla on saattanut olla historiassaan huono kokemus jota isäntäkään ei ole saanut pois. Ja vaikuttaa ettei osaa käsitellä koiria kommentista päätellen.

        Iso koira meni nätisti ja hienoa ettei myöskään provosoitunut. Itselläni on metsästyskoiria 7kg ja menee rauhallisesti myös kuten ison koiran omistajan koirakin ja ei provosoidu ja toiminut hyvin jopa toiselle koiralle rauhoittavana esimerkkinä. Ja aremmatkin uskaltaa lähestyä ilman purinaa. Ja tunnistaa pelon äänessä ja luultavasti oli arka koska isokaan ei reagoinut aggressiivisesti vaan ohittamalla asian. Usein aralla kuuluu kimeä ääni ei matala. Ja pikkukoirillakin erottaa aran ja vahvan

        "Niin samahan se on jos ei tunne rotuja iso musta koira tai vastaavasti pikkukoira."

        Ei tässä rodulla mitään merkitystä olekaan, vaan koiran koolla. Oma koirani on seropi, joten ei sitä roduksi voisi tunnistaakaan. Omaa rimppakinttuani en missään nimessä pidä isona, vaan keskikokoisena, mutta onhan tuo tietysti suhteessa pikkukoiraan sitten iso. Ehkä enemmänkin minua ihmettyttää/huvittaa tuo väri musta, miten ne pelot muka IHAN AINA kohdistuvat vielä mustan väriseen koiraan. KERTAAKAAN väri ei ole ollut mikään muu kuin musta.

        "Pikkukoiratkin usein niputetaan yhdeksi ja samaksi. Vaikka pikkukoirissa on niin metsästyskoiria kuin paimen ja seurakoiria. Ja yleensä niputetaan räksyttäväksi pikkukoiraksi vaikka moni pikkukoira menee myös rauhallisesti."

        Kun puhutaan siitä räksyttävätkö pienet koirat, sopii niputtaakin. On aivan toisarvoista onko räksyttävä pieni koira metsästys-, paimen- vai seurakoira, tai jonkinlainen seropi. Itse en niputtanut kaikkia pikkukoiria, olen nähnyt myös räksyttämättömiä. Yllättävän yleistä on se, että toinen pikkukoira räksyttää, toinen ei, tällaisia parivaljakkoja tiedän muutaman.

        Arkoja nuo vastaantulevat yleensä ovat, eivät vihaisia. Tänään viimeksi tavattiin yksi tuollainen, ja kun pieni seropikoissu vaikutti juuri aralta, pysähdyin kysymään rotua ja juttelin pari sanaa -> taas kerran kävin niin, että pieni koira lopetti räksyttämisen melkein heti, tuli haistelemaan ja tuli tyytyväiseksi, ei räksyttänyt enää. Vähän kyllä kartteli koiraani yhä, mutta ei pahasti kuitenkaan.


      • fdggdffhh
        pro koirat kirjoitti:

        "Niin samahan se on jos ei tunne rotuja iso musta koira tai vastaavasti pikkukoira."

        Ei tässä rodulla mitään merkitystä olekaan, vaan koiran koolla. Oma koirani on seropi, joten ei sitä roduksi voisi tunnistaakaan. Omaa rimppakinttuani en missään nimessä pidä isona, vaan keskikokoisena, mutta onhan tuo tietysti suhteessa pikkukoiraan sitten iso. Ehkä enemmänkin minua ihmettyttää/huvittaa tuo väri musta, miten ne pelot muka IHAN AINA kohdistuvat vielä mustan väriseen koiraan. KERTAAKAAN väri ei ole ollut mikään muu kuin musta.

        "Pikkukoiratkin usein niputetaan yhdeksi ja samaksi. Vaikka pikkukoirissa on niin metsästyskoiria kuin paimen ja seurakoiria. Ja yleensä niputetaan räksyttäväksi pikkukoiraksi vaikka moni pikkukoira menee myös rauhallisesti."

        Kun puhutaan siitä räksyttävätkö pienet koirat, sopii niputtaakin. On aivan toisarvoista onko räksyttävä pieni koira metsästys-, paimen- vai seurakoira, tai jonkinlainen seropi. Itse en niputtanut kaikkia pikkukoiria, olen nähnyt myös räksyttämättömiä. Yllättävän yleistä on se, että toinen pikkukoira räksyttää, toinen ei, tällaisia parivaljakkoja tiedän muutaman.

        Arkoja nuo vastaantulevat yleensä ovat, eivät vihaisia. Tänään viimeksi tavattiin yksi tuollainen, ja kun pieni seropikoissu vaikutti juuri aralta, pysähdyin kysymään rotua ja juttelin pari sanaa -> taas kerran kävin niin, että pieni koira lopetti räksyttämisen melkein heti, tuli haistelemaan ja tuli tyytyväiseksi, ei räksyttänyt enää. Vähän kyllä kartteli koiraani yhä, mutta ei pahasti kuitenkaan.

        "Kun puhutaan siitä räksyttävätkö pienet koirat, sopii niputtaakin. ."

        Just just mutta isoa mustaa ei saa niputtaa..hm..asennevamma selkeästi.


      • Pro koirat
        fdggdffhh kirjoitti:

        "Kun puhutaan siitä räksyttävätkö pienet koirat, sopii niputtaakin. ."

        Just just mutta isoa mustaa ei saa niputtaa..hm..asennevamma selkeästi.

        Olenko jossain kieltänyt tai paheksunut isoihin mustiin koiriin (tai omaan koiraani) viiittaamisen sanoin "isot mustat koirat"? Huvittuneena olen kyllä todennut omaavani "ison mustan koiran", vaikka kyseessä on siis vain keskikokoinen koira. Minulle on ihan sama vaikka pitäisivät koiraani jättiläiskokoisena, kahta paremmat naurut vain saisin. Jos viittauksella taas yritettäisiin koirastani tehdä esim. jotenkin pelottavaa tai pahaa, huvittuneisuuteni sen kuin vain kasvaisi.

        Räksyttävät pienet koirat ovat nippu. Nippu jonka soisin olevan pienempi. Valkoiset koirat ovat nippu. Isot mustat koirat ovat nippu. Niputus EI ole sama asia kuin yleistys, niputus tarkoittaa viittaamista tietyt määritykset täyttävään, mutta ehkä muuten hyvinkin sekalaiseen, joukkoon (minkä selvästi yllä kommentissani teinkin - viittasin tähän ilmeisen hyvin tunnettuun joukkoon).

        Yleistys taas kuuluisi näin: kaikki pienet koirat räksyttävät. Tai: isot koirat ovat kaikki hiljaisia.


      • 150000000
        gdfggffhh kirjoitti:

        Niin samahan se on jos ei tunne rotuja iso musta koira tai vastaavasti pikkukoira.

        Pikkukoiratkin usein niputetaan yhdeksi ja samaksi. Vaikka pikkukoirissa on niin metsästyskoiria kuin paimen ja seurakoiria. Ja yleensä niputetaan räksyttäväksi pikkukoiraksi vaikka moni pikkukoira menee myös rauhallisesti.

        No mitä tulee aloitukseen niin isäntä ei osannut valaa koiraansa luottamusta ettei ole hätää isoista koirista vaikka on altavastaaja. Vahvan turvallisen isännän kanssa kun koiran ei tarvitse ajatella että hyökkäys on paras puolustus. Tai pikkukoiralla on saattanut olla historiassaan huono kokemus jota isäntäkään ei ole saanut pois. Ja vaikuttaa ettei osaa käsitellä koiria kommentista päätellen.

        Iso koira meni nätisti ja hienoa ettei myöskään provosoitunut. Itselläni on metsästyskoiria 7kg ja menee rauhallisesti myös kuten ison koiran omistajan koirakin ja ei provosoidu ja toiminut hyvin jopa toiselle koiralle rauhoittavana esimerkkinä. Ja aremmatkin uskaltaa lähestyä ilman purinaa. Ja tunnistaa pelon äänessä ja luultavasti oli arka koska isokaan ei reagoinut aggressiivisesti vaan ohittamalla asian. Usein aralla kuuluu kimeä ääni ei matala. Ja pikkukoirillakin erottaa aran ja vahvan

        en ole kyllä huomannut että jos koiralla on kimeänpi ääni, niin silloin se olisi arka. itsellä ollut tosi rohkea koira jolla ollut kimeä ääni. taasen heti tulee yksi tuttavan koira mieleen jolla ääni tosi matala, komea , koira iso rölli mutta tosi arka.


    • pienet koiralaiset

      Täälläkin on yksi iso musta koira, joka ei onneksi välitä pikkupiskien päänaukomisesta. Mikä siinä on, että annetaan pienten koirien riehua? Omistajat ovat joko "hyvä, komenna vähän" tai eivät välitä. Harvemmin ärjyvää pikkuista torutaan, annetaan vaan räkyttää ja äristä. Käsittämätöntä.
      Usein myös perustelevat, että koiralla on huonoja kokemuksia isoista/tuon värisistä koirista. Niin? Ei se ole mikään syy sallia koiralta sellaista käytöstä. Irti jos nuo räksyt olisi, taatusti ryntäisivät koirani päälle, ja se olisi pienen koiran loppu se.
      Pieneltä koiralta ei tule sallia minkäännäköistä aggressiivisuutta sen enempää kuin isommiltakaan. Turhaa stressiä se aiheuttaa koirallekin, joka oppii rähisemään muille, eikä kykene ohitukseen neutraalina.

      • 8uyq457yuf

        Kaikki haukku ei ole agressiivistä.
        Pysähdyppä sen ison mustan koirasi kanssa useammin räksyttävien pikkukoirien lähelle, niin huomaat eron, ja koirasikin huomaa. Oli se koira pieni tai iso niin mm.äänellä tai eleillä saa koira viestiä toiselle mm. sen että haluan että minua lähestytään varovasti. Ja jos koirasi lähestyy rauhallisesti suurinosa räksyistä hiljenee ja hyväksyy lähestymisen, jos taas koirasi esim. ryntää niin räksyttäjä sanoo luultavammin:stop, älä tule!
        ELI KOIRAT KESKUSTELEVAT!
        Itselläni on 2pientä koiraa joista toinen viestii äänellään ja toinen eleillään.
        ääntä käyttävä on arka jonka päälle on kerran hyökännyt 3isohkoa koiraa,
        eleillään keskusteleva koirani on rohkea ja avoin kaikelle, mutta herkästi puolustaa arkaa! Joskus meinaa ärähtää jo varmuuden vuoksi jos ei tunne vastaantulijaa, JA SELLAISEN KÄYTÖKSEN KIELLÄN! Samoin kun kiellän jos ilman syytä alkaa rähjäämään tai hyökkimään, sitä en missään nimessä hyväksy. Mutta jos eleillään näyttää vieraalle koiralle että tuollaisesta en pidä ja toinen ei usko, niin sallin koirani ns. puhahduksen toiselle, eli sen että sanoo: lopeta! Ja koirani tietävät että muuta en salli, eivät hyökkäisi päälle vaikka toinen mitä tekisi. Jos eivät usko ns.puhahdustakaan, koirani poistuvat tilanteesta, eivätkä vastaa mm.toisen dominointiin tai haastamiseen sen enempää!
        Koirani tietävät ettei niiden tarvitse rähjätä tai tapella tms... minä laumanjohtajana pidän huolta asioista!
        Uskokaa vain en ole ainut pikkukoirien omistaja joka osaa lukea koiria, varsinkin omiaan. Älkää tuomitko... kun ette tiedä toisten taustoja... opetelkaa lukemaan niitä pikkuräksyjäkin... nimittäin kaikki räksytys ei ole turhaa!
        Itselläni on kodinvaihtaja jota ei ole sosiaalistettu pentuna, ja edellisessä kodissa yritettiin puuttua juuri tuohon pelkoräksytykseen, ja sen takia koira oli meille tullessaan entistä arempi, ja räksytti herkästi niin että ajoi itsensä paniikki mielentilaan.
        Nyt vuoden meillä olon jälkeen olemme siinä tilanteessa että jos alkaa turhia räksyttämään saan sen loppumaan rauhallisella ei-sanalla, jolloin koira ei mene lukkoon/paniikkiin. Koira tietää ettei saa uhitella, räksyttää ärsyttääkseen yms, mutta saa yhden "sanan" haukulla tai ärähdyksellä kertoa toiselle koiralle tarvitsevansa tilaa. Ja itseluottamus on kasvanut kun huomaa että suurinosa koirista kuuntelee häntä kun mielentila ei ole sekava pelkotila. Näin on oppinut milloin ja miten ääntä saa käyttää, ja kun toimii oikein, itsellä ei ole hätää, saa omaa rauhaa, ja pääsee tutustumaan silti varovasti uusiin tuttavuuksiin ja huomaa että vieras koira keskittyy toiseen rohkeampaan koiraani!


    • :D :D :D

      Vähän saman tyyppinen tapaus tänään. Edellämme kulki rouva koiransa kanssa. Koira kääntyi, ja käveli takaperin. Emäntä sitten seisoi pitkät ajat odottelemassa, että koiransa suvaitsi ottaa askeltakaan. Emäntänsä huuteli, että kun se pelkää niin kovasti tuollaisia mustia ja isoja (koirani on kyllä musta, mutta ei edes suuri). Paskat se mitään pelkäsi. Iloisesti ja uteliaasti lähinnä odotteli, että lähestyisimme, ei pelosta tietoakaan, ei tosin agressiostakaan. Mutta rouvan luulon vuoksi emme sitten menneet lähellekkään, vaan valitsimme toisen reitin. Jos on noin pihalla koiransa käytöksen syistä, niin en halua päästää omaani lähellekkään sellaisen lemmikkiä. Ties mitä höpöjuttuja alkaisi levittelemään. Ja omani ei hirveän pitkää matkaa olisi voinut nätisti perässä kulkea reagoimatta jollain lailla, joten otimme harjoituksen kannalta, jota toki tarvitsemmekin. Alkoi vaan naurattamaan. Onneksi eivät ole koiraansa onnistuneet pilaamaan, vaan se on kurittomuuttaan lukuunottamatta ihan kiva otus. Vaikka takuulla pumpuliin kääritty onkin ;D Tällaista se on, elämä taajamassa.

      Ja kyllä odottelen kovasti sitä hetkeä, kun meilläkin voidaan ohittaa kaikki juuri tuolla lailla, nuuskien ja täydellisen välinpitämättömästi. Ja siihen asti ihailemme sinun ja koirasi kaltaisi pareja. Ja käytämme kaikki vastaavien koirakoiden kohtaamistilaisuudet juurikin onnistuneiden kohtaamisten harjoitteluun! Onneksi teidänlaisiannekin kulkee tuolla paljon. Ehkä mekin joskus pystyisimme tuollaiseen. Kiitos kun annatte meillekkin mahdollisuuden onnistumiseen!

    • Meidän kylällä

      on ihmiset vähän sellasia laumasieluja että kun yhdelle ilmestyy joku uudentyyppinen koissu, niin naapurustoon alkaa ilmestyä myös samanlaissen. Tossa muutama vuosia sitten yksi naapuri hankki mustan suht. ison pystykorvan, ilmeisesti rescue. Ja kohta niitä ilmestyi viiteen muuhunkin perheeseen. Näiden kaikkien yhteinen piirre haukkua jokainen vastaantulija. Omani kanssa kärsii helposti puheripulista, mutta näillä naapuruston ihmisillä ei kaiketi ollut oikein kellään aiempaa kokemusta. Oman koirani sain melko nopeasti tottumaan niihin, niin nämä muut ne huvittavasti ovat melkein näihin päiviin saakka jatkaneet jäkättämistään. Nyt vihdoin aletaan tuon lähinaapurin kanssa päästä tilanteeseen jossa hän uskaltaa hetkeksi pysähtyä totuttamaan koiraansa minun koirani läsnäoloon.

      Mielelläni annan ihmisille tilaisuuden totuttaa koiraansa uusiin tuttavuuksiin. Niin kannattaisi kyllä kaikkien remmirähjien ja evp.sellaisten omistajien tehdä omalla asuinalueellaan. Kun koirat tutustuvat toisiinsa, niin niiden välinen jännite laukeaa ja näin on helpompi kylän koirien elää.

      Kun aloitatte tutustumisen, kysykää aina ensin sukupuolta ja jos eri kuin omanne, niin sitten antakaa tutustua. Eri sukupuoliset tulevat aina paremmin toimeen. Vasta myöhemmin alkaa tapaamiset sujua myös samaa sukupuolta olevien kesken, ainakin ellei molemmat ole mielestään kukkulan kunkkuja. Tutustumistilanteissa pitää omistajien olla rentoja, ja jutella kuin aina olisivat tunteneet toisensa. Näin haukutkin pääsevät omasta jännittyneisyydestään.

      • iso musta

        Kuinkas sattuikaan, kaikilla on nöffi


      • Ei vaan
        iso musta kirjoitti:

        Kuinkas sattuikaan, kaikilla on nöffi

        karhukoira-seropeja joka ainoa.


      • isoisoäiti
        Ei vaan kirjoitti:

        karhukoira-seropeja joka ainoa.

        Voi hitsi, mistä tiedät?
        Minä en välitä seropeista


      • iso musta koira
        iso musta kirjoitti:

        Kuinkas sattuikaan, kaikilla on nöffi

        Eip ole nöffiä, eikä edes sekarotuista.


      • fgshws65uws
        isoisoäiti kirjoitti:

        Voi hitsi, mistä tiedät?
        Minä en välitä seropeista

        Tiedän tuon tunteen mitä monilla on räksyttäviä pikkukoiria kohtaan.
        Itselläni on kokemusta mm.rotikoista, ja niiden kävelytapakin on jo sen verran "uhkaavan" oloista että moni pikkukoira lukee väärin niitä, oma rotikkani oli kuin nallekarhu ja käveli rauhassa vierelläni, mutta silti sai räksytystä aikaiseksi monissa pikkukoirissa.
        Tällähetkellä minulla on 2pikkukoiraa, joista toinen tasapainoinen ja rohkea, toinen arka,pidättyväinen kodinvaihtaja.

        Ja voin sanoa kuinka ärsyttävää on jos mainitsen vastaantulevalle ison mustan omistajalle: Koirani pelkää isoja mustia! Lähes jokainen katsoo meitä sillätavalla että taas tuossa on lellitty pikkukoira jonka annetaan räksyttää!
        Opetelkaa edes tunnistamaan mikä on uhoavaa tai agressiivista tai pelkohaukkua, ja mikä on vain sitä että pikkukoira ilmoittaa epävarmuutensa ja mikä on sellaista että koira vain sanoo isolle että älä tule liian lähelle!

        Tämä rohkea pikkukoirani saattaa joskus reagoida kodinvaihtajani pelkoihin niin että rähisee ja hyökkää kohti isoa koiraa. Sellaista uhittelevaa ja agressiivista käytöstä en suvaitse ja pistän pelin aina poikki! ja koirani uskoo. Enkä tee sitä virhettä että vain jatkaisin matkaa. Valitettavan usein ison koiran omistaja tuhahtaa ja haluaa vain jatkaa matkaa. Silloin huikkaan perään että ei jätetä tätä tähän, vaan näytetään koirillemme että kaikkien kanssa pitää osata käyttäytyä. Ja kun/jos jäämme juttelemaan niin isokin saa huomata/oppia ettei jokainen pikkukoira ole hyökkäämässä päälle vaikka vähän räksyttäisi! Rohkeani saatta jopa alkaa leikkimään ison kanssa jos kemiat kohtaavat. Kodinvaihtajani saattaa puhahdella tai tavallaan räksyttää hetken mutta jos en kiinnitä siihen huomiota niin pian jo rohkaistuu tutustumaan toiseen.
        Arkaa koiraa jos kieltää liikaa tai liian jämäkästi, niin helposti menee lukkoon ja pelkää jatkossakin jopa enemmän kun ei tiedä saako ilmaista itseään. Helposti myös luottamus omistajaan kärsii jos kiellät väärästästä äänenkäytöstä.
        Jos arka uhittelee tai haastaa, mitä harvoin tekee, niin toki kiellän, mutta en jämäkästi!
        Kaikkia koiria vain ei voi samallalailla kouluttaa!
        Moni lellii pikkukoiria mutta ei kaikki.
        Isojen ja pelottavien omistajatkin voisivat vaikka ihan kysyä haluaako räksyttäjän omistaja antaa mahdollisuutta koirien tutustua!


      • pikkupiskit
        fgshws65uws kirjoitti:

        Tiedän tuon tunteen mitä monilla on räksyttäviä pikkukoiria kohtaan.
        Itselläni on kokemusta mm.rotikoista, ja niiden kävelytapakin on jo sen verran "uhkaavan" oloista että moni pikkukoira lukee väärin niitä, oma rotikkani oli kuin nallekarhu ja käveli rauhassa vierelläni, mutta silti sai räksytystä aikaiseksi monissa pikkukoirissa.
        Tällähetkellä minulla on 2pikkukoiraa, joista toinen tasapainoinen ja rohkea, toinen arka,pidättyväinen kodinvaihtaja.

        Ja voin sanoa kuinka ärsyttävää on jos mainitsen vastaantulevalle ison mustan omistajalle: Koirani pelkää isoja mustia! Lähes jokainen katsoo meitä sillätavalla että taas tuossa on lellitty pikkukoira jonka annetaan räksyttää!
        Opetelkaa edes tunnistamaan mikä on uhoavaa tai agressiivista tai pelkohaukkua, ja mikä on vain sitä että pikkukoira ilmoittaa epävarmuutensa ja mikä on sellaista että koira vain sanoo isolle että älä tule liian lähelle!

        Tämä rohkea pikkukoirani saattaa joskus reagoida kodinvaihtajani pelkoihin niin että rähisee ja hyökkää kohti isoa koiraa. Sellaista uhittelevaa ja agressiivista käytöstä en suvaitse ja pistän pelin aina poikki! ja koirani uskoo. Enkä tee sitä virhettä että vain jatkaisin matkaa. Valitettavan usein ison koiran omistaja tuhahtaa ja haluaa vain jatkaa matkaa. Silloin huikkaan perään että ei jätetä tätä tähän, vaan näytetään koirillemme että kaikkien kanssa pitää osata käyttäytyä. Ja kun/jos jäämme juttelemaan niin isokin saa huomata/oppia ettei jokainen pikkukoira ole hyökkäämässä päälle vaikka vähän räksyttäisi! Rohkeani saatta jopa alkaa leikkimään ison kanssa jos kemiat kohtaavat. Kodinvaihtajani saattaa puhahdella tai tavallaan räksyttää hetken mutta jos en kiinnitä siihen huomiota niin pian jo rohkaistuu tutustumaan toiseen.
        Arkaa koiraa jos kieltää liikaa tai liian jämäkästi, niin helposti menee lukkoon ja pelkää jatkossakin jopa enemmän kun ei tiedä saako ilmaista itseään. Helposti myös luottamus omistajaan kärsii jos kiellät väärästästä äänenkäytöstä.
        Jos arka uhittelee tai haastaa, mitä harvoin tekee, niin toki kiellän, mutta en jämäkästi!
        Kaikkia koiria vain ei voi samallalailla kouluttaa!
        Moni lellii pikkukoiria mutta ei kaikki.
        Isojen ja pelottavien omistajatkin voisivat vaikka ihan kysyä haluaako räksyttäjän omistaja antaa mahdollisuutta koirien tutustua!

        mikä ihme se on jos parikiloisen pikkukoiran vastaan tallustaa 40-60kiloinen jätti. kyllä se saattaa aika uhkaavalta tuntua pikku koirasta. mitenkähän tommoinen vaikka rotikka suhtautuisi kun vastaan käppäilisi 1500kg hauveli mahtaiskohan räksyttää.........


    • kyllä ääntä mahtuu

      Ihmetyttää tuo ihmisten yleinen viha vieraiden ihmisten pikkukoirien räksytystä kohtaan.En nyt tarkoita aloittajaa, vaan yleensä.
      Onko se ääni oikeasti niin paha, vain muuten vaan ärsyttää?
      Kyllä ne osaa sakemannitkin laittaa remmirähjäksi kun vastaan tulevat, vaikka ovat isoja koiria.
      Mulla on itsellä iso koira, siis suuri sellainen.
      Mulle on ihan se ja sama, mitä muiden koirat tekee ohituksissa, tai muuten omistajansa kanssa.Jos haukkuvat, tai riekkuvat, niin ei oo mun ongelma, vaan omistajan.Ei häiritse mua, ohitus kestää muutaman minuutin, jos jäädään juttusille niin jopa puolituntia.Mutta ei se räksytys haittaa, ei myöskään koiraani.
      Jos jonkun koira haukkuu, niin haukkukoon, mitä väliä.
      Mun oma koira on hyvin väliinpitämätön vastaantulevista haukkujista, mutta menee kyllä tutustumaan, jos haukkuja ei liikaa pelkää.Yleensä ihan hyvin tulevat juttuun.

      Mitä haittaa teille on vieraan koiran haukkumisesta, siis sen pienen räksyttämisestä?
      Miten koette sen omaksi henkilökohtaiseksi ongelmaksenne?
      Ihmetyttää, kun mua ei vaan tommoset haittaa...

      .

      • En pidä melusta

        No en minä vaan jaksa räkötystä kuunnella, kyllä sitä ääntä lähtee pienestäkin koirasta melkoisesti jos ei ihan nyrkin kokoinen ole. Ja pieniä kun on monasti vielä kaksi. Siksi koiran kanssa kävellään vaan ohi yleensä. Saman lailla mennään ohi isommistakin. En jaksa kuunnella lasten kiljumistakaan, siksi laitan ikkunan kiinni. Saman lailla torjun muitakin melun lähteitä onnistuneesti. Ei melusta ole pakko pitää, mutta lenkittämättäkään ei voi jättää. Vituttaahan se katsoa miten se täti ne isot tai pienet koirat tilanteessa hoitaa vai hoitaako. Ääntä pitämätön koira taas yleensä menee ohi nätisti sellaisia on mukava ohittaa tai jäädä jutulle. Minua hävettäisi jos koirani ei osaisi ohittaa kunnolla koska tiedän ettei sellaista suun aukomista jaksa (lähes) kukaan kuunnella ja olla varuillaan koirani takia. Mutta hienoa ettei kaikkia haittaa.


      • äänia on paljon
        En pidä melusta kirjoitti:

        No en minä vaan jaksa räkötystä kuunnella, kyllä sitä ääntä lähtee pienestäkin koirasta melkoisesti jos ei ihan nyrkin kokoinen ole. Ja pieniä kun on monasti vielä kaksi. Siksi koiran kanssa kävellään vaan ohi yleensä. Saman lailla mennään ohi isommistakin. En jaksa kuunnella lasten kiljumistakaan, siksi laitan ikkunan kiinni. Saman lailla torjun muitakin melun lähteitä onnistuneesti. Ei melusta ole pakko pitää, mutta lenkittämättäkään ei voi jättää. Vituttaahan se katsoa miten se täti ne isot tai pienet koirat tilanteessa hoitaa vai hoitaako. Ääntä pitämätön koira taas yleensä menee ohi nätisti sellaisia on mukava ohittaa tai jäädä jutulle. Minua hävettäisi jos koirani ei osaisi ohittaa kunnolla koska tiedän ettei sellaista suun aukomista jaksa (lähes) kukaan kuunnella ja olla varuillaan koirani takia. Mutta hienoa ettei kaikkia haittaa.

        Ai, mua ei tommoset kyllä haittaa.Ohitus kestää minuutin pari vain.Omani ei ääntä pidä.Jos kauheesti äänet haittaa, niin sitten kannattaa laittaa tulpat, tai pumpulia korviin, korvanappiradio on kai myös ok.
        Ei oel hyväksi terveydellä stressata turhanpäiväisistä asioista.


      • En pidä melusta
        äänia on paljon kirjoitti:

        Ai, mua ei tommoset kyllä haittaa.Ohitus kestää minuutin pari vain.Omani ei ääntä pidä.Jos kauheesti äänet haittaa, niin sitten kannattaa laittaa tulpat, tai pumpulia korviin, korvanappiradio on kai myös ok.
        Ei oel hyväksi terveydellä stressata turhanpäiväisistä asioista.

        En minä stressaakaan juuri kerroin miten siltä vältyn. Ohjeita en tarvi. Melusta ei tarvi pitää enkä pidä se on jutun ydin. Onneksi useimmat koiranomistajat ajattelevat myös ympäristöään. Voit olla varma että polkupyöräilijääkin vituttaa ja aiheesta kun alkaa kamala mekkala jo kaukaa. Stressaako pyöräilijä tuosta, no tuskinpa sentään. Pitääkö? Ei tasan varmasti pidä. Jos koirien huono käytös olisi täysin turhanpäiväinen asia, miksi kukaan viitsisi koiriaan kouluttaa? En pidä mopon pärinästäkään mutta jos se stressaisi asuisin varmaan landella. Kaksi tyystin eri asiaa.


      • yksi emäntä
        äänia on paljon kirjoitti:

        Ai, mua ei tommoset kyllä haittaa.Ohitus kestää minuutin pari vain.Omani ei ääntä pidä.Jos kauheesti äänet haittaa, niin sitten kannattaa laittaa tulpat, tai pumpulia korviin, korvanappiradio on kai myös ok.
        Ei oel hyväksi terveydellä stressata turhanpäiväisistä asioista.

        Ohitus voi kestää muutaman sekunnin ja kyllä omani nostaa äläkän, jos vastaan tuleva koira tuijottaa, ja joo on pieni. Usein kyllä se vastaan tulija nostaa sen metelin, kyllä ne isot mustat koiratkin, ensin, ja meidän alfauros vastaa samalla mitalla, mutta lopettaa heti kun on ohi menty, toisin kuin nämä isot möykkää vielä kymmenien metrien päässä. Ihan sama minulle, koirien mesoa kuuntelen ennemmin kuin juoppojen ja pikkukakaroiden kiljumista ja rääkymistä.


      • molossi ei rek

        Tuota,en itse sanoisi,että varsinaisesti itseäni ärsyttää...Mutta koirien puolesta pikenmin...
        Eli jos/kun koira jatkuvasti varsinkin tuppaa tuota meteliään pitämään,niin se kiihdyttää koiraa ja sitä kautta stressaa.Jatkuva,pienoinenkin stressi taas kun ei ole hyväksi,eikä koiralla ole myöskään hyvä olla...
        Eli koiran itsensä kanssa on parempi,että lenkki tuottaisi enemmän rentoutumista,kuin jatkuvaa kierrosten ylösnostamista ja joillekkin myös jatkuvaa pientä "varuillaan oloa".

        Toisaalta myös,kun pentukoiraa opettaa liikkumaan,niin ainahan se enemmän teettää ihmisille työtä,mitä enemmän vastaan tulee räksyttäviä/huonostikäyttäytyviä koiria.Pentuhan imuroi lajitovereittensa käytöstä,kuin myös arka saattaa siitä kehittää itselleen pelkotiloja,joita sitten käytöksellään sitten tulee ilmentämään myöhemmin(vaikka vastaavasti),jos omistaja ei ole hommaa saanut tai halunnut klaarata.

        Ihan kuin muutenkin,pelkäävälle koiralle on olennaisinta,että se tietää paikkansa.Kuulostaa ehkä "oudolta",mutta pointti on se,mitä paremmin se tietää sen eli ihminen hoitaa kaiken,niin sen on levollisempi olla kinkkisissäkin tilanteissa.
        Sama se,että opetetaan ne koissut heti pienestä oikeaan toimintaan,motivoidaan ja vaaditaan myös.Kun ne tietää,miten niiden halutaan toimia,niin ne saa siitä itsevarmuutta,eikä silloin tarvi meluta."kovapäisemmille" myös taas se,että kun ne tietää,miten pitää toimia,ei niille tule tarvettakaan alkaa missään vaiheessa kehittelemään omia kuvioitaan.

        Meillä ei hihnassa muita tervehditä.Mutta jään kyllä sillointällöin juttelemaan toisen koiran omistajan kanssa.sanon,että ei päästäisi koiraansa,koska en hihnassa tervehdi.Tuo kun on ihan hyvää harjoitusta,nuorelle varsinkin,että ollaan vaan siinä rauhassa,toista ei tarvi huomioida tai ottaa painetta.Joka taas on hyvää harjoitusta niihin ohituksiinkin.

        Kurjaahan se on,kun sitten joku pääsee oman koiran päälle.Valitettavasti tuo nykypäivänä on lisääntynyt,kun liiamn paljon ei ole koirat hanskassa.
        Se sitten,miten kohde reagoi ja varsinkin myöhemmin,riippuu paljon koiran perusluonteesta.Herkkä/ei herkkä ym.myöskin onko tyypiltään vähemmän sosiaalinen vai sosiaalinen.Sosiaalisempi helpommin tulee pikemmin aremmaksi,kuin taas vähemmän hyökkääväksi.Mutta perusluonne määrää,miten alkaa käyttäytymään.Tai pikemmin,miten "haluaisi".
        Omistajan sitten määrittää viimekädessä,miten saa.Mutta kurjaa koiralle,ja usein aiheuttaa omistajalle ison työn koiran kanssa,että saa koiran taas rentoutumaan,ja luottamaan omistajaan.Toisaalta,jos pohja on ehtinyt jo hyväksi koiran ja omistajan välillä,niin auttaa paljon asiaa.

        Mutta joo,en minä näe tässäkään kokojuttua.Monenlaista taapertajaa sitä vastaan tulee,koosta riippumatta.Ja käyttäytymistä...
        Meille esim.eilen tuli yksi ainoa riekkuja vastaan,ja niille se tuntuu olevan nykypäivänä melkoisen tyypillistäkin,eikä kyseessä ollut pikkukoira vaan suosittu pk-rotunen...
        Ja täytyy sanoa,että kyllähän se ärsytti,ihan siitäkin syystä,että itse yrittää työstää nuorta ja hyvinkin tempperamenttistakin ohittamaan muut kunnolla ja käyttäytymään fiksusti.Se sitten,kun omat on jo hommat hallussa,niin eipä enää muut häiritse,kunhan pysyvät pois iholta...


    • hurrrja schäfer

      Sakemannini pelkäsi nuorempana pieniä valkoisia koiria kun sellaiset ne aina huusi pahiten ohittaessa ja ne pikkukoirien omistajat vaan sössöttivält fifeilleen kuinka se iso paha koira se siellä kävelee (hiljaa ja nätisti vierelläni).. Niin kummallahan tässä se pelottava koira olikaan?

      • tosi on

        Kyllä ne pienet oikeesti pelkää isompaa.Eikä ihme, monen pienen elo on päättynyt isomman hampaisiin.
        Ei haukkuminen haittaa, jos ei puremaan tulla.


      • ei pelolle
        tosi on kirjoitti:

        Kyllä ne pienet oikeesti pelkää isompaa.Eikä ihme, monen pienen elo on päättynyt isomman hampaisiin.
        Ei haukkuminen haittaa, jos ei puremaan tulla.

        Onko sinusta ok, että koirasi joutuu pelkäämään? Miksi et tee koiralle selväksi, että _ei tarvitse pelätä_? On koirallekin mukavampaa, kun ei tarvitse pelätä isompia. Vain omistaja voi vaikuttaa siihen pelkääkö oma koira jotain vai ei. Pelosta voi opettaa pois.


      • Oletko idi?
        ei pelolle kirjoitti:

        Onko sinusta ok, että koirasi joutuu pelkäämään? Miksi et tee koiralle selväksi, että _ei tarvitse pelätä_? On koirallekin mukavampaa, kun ei tarvitse pelätä isompia. Vain omistaja voi vaikuttaa siihen pelkääkö oma koira jotain vai ei. Pelosta voi opettaa pois.

        Pelosta pois opettaminen ei poista sitä vaaraa minkä isot koirat aiheuttaa.


      • Raksuttaako?
        Oletko idi? kirjoitti:

        Pelosta pois opettaminen ei poista sitä vaaraa minkä isot koirat aiheuttaa.

        Sinun mielestä ei saisi isoja koiria siis olla kellään? Mikä on oikea maksimikoko siis? Sama minkä kokoinen koira sinulla sattuu kulloinkin olemaan?
        Miksi niin monet pienet koirat räköttää ja räyhää isolle koiralleni ja iso koirani kävelee noista tyynesti ohi?


      • typerät omistajat
        Oletko idi? kirjoitti:

        Pelosta pois opettaminen ei poista sitä vaaraa minkä isot koirat aiheuttaa.

        Ei ole tarkoitus poistaakaan. Pointti olikin siinä, ettei pienen ole pakko pelätä. Isot koirat eivät aiheuta ja tarkoita automaattisesti vaaraa, luoja sentään. Pelkää sinä vaan keskenäsi, mutta älä anna pienesi pelätä, se on turhaa stressiä koiralle itselleen ja suurta välinpitämättömyyttä sinulta.
        Huomaa, ettei piskisi ole tavoilla, voin vaan kuvitella miten hysteerinen raukka on, kun omistaja uskottelee "isot koirat ovat vaarallisia, hauku vaan kun noin pelottaa!".


      • hurrjempi saku

        Minunkin sakemannini kimppuun hyökkäsi kerran pieni valkoinen fifi, meitä kumpaakin tilanne vain huvitti, mutta mitenköhän olisi käynyt päinvastaisessa tilanteessa? Onneksi koirani ei alkanut pelkäämään fifejä!


      • miten kerron ?
        ei pelolle kirjoitti:

        Onko sinusta ok, että koirasi joutuu pelkäämään? Miksi et tee koiralle selväksi, että _ei tarvitse pelätä_? On koirallekin mukavampaa, kun ei tarvitse pelätä isompia. Vain omistaja voi vaikuttaa siihen pelkääkö oma koira jotain vai ei. Pelosta voi opettaa pois.

        Kerrotko miten selität sille omalle pienelle, ettei tuota hihnan päässä raivoaa rotikkaa pidä pelätä, kun itsekin katson että saako pidetyksi vai kaivanko taskusta mentholisuihkeen ? Tänään aamulenkille kävi just noin, oman pienen koiran kanssa oltiin jo melkein menty ohi, kun tämä rotikka (iso uros) kääntyi ja sai raivarin, hädin tuskin emäntänsä sai pidettyä, kerro siinä sitten koiralle, ettei pidä pelätä. Ja entäpä sitten, kun täällä on noita raivopää canarioita, kerronko koiralle ettei ole mitään hätää, kiivetään puuhun jos ei omistaja saa pidetyksi ?


      • selkään saanut
        hurrjempi saku kirjoitti:

        Minunkin sakemannini kimppuun hyökkäsi kerran pieni valkoinen fifi, meitä kumpaakin tilanne vain huvitti, mutta mitenköhän olisi käynyt päinvastaisessa tilanteessa? Onneksi koirani ei alkanut pelkäämään fifejä!

        Juuri tuo ihmetyttää, miten osa saa koiransa pelkäämään, jopa itseään pienempiä koiria ? Minun kääpiösnautserin päälle on hyökännyt sakemanni, iso rotikka uros, iso musta sekarotuinen (sama koira kaksi kertaa), joku sekarotuinen keskikokoinen musta koira ja muutama jack russeli husky vähän pyöräytti niskasta. Koira ei edelleenkään pelkää sakemanneja, on erittäin hyvä iso uros rotikka kaverina, leikkii myös mustien sekarotuisten (paitsi noiden kahden) kanssa, huskien kanssa leikkii, jack russelit menee jos eivät räyhää. Mutta ei siis pelkää tiettyjä rotuja edelleenkään, vaikkei kaikkien ylinystävä olekaan. Ehkä se on minun asenteeni, kun minä en saa traumoja eikä olla eristäydytty, niin koirakin osaa suhtautua "oikein".


      • hurrjempi saku
        selkään saanut kirjoitti:

        Juuri tuo ihmetyttää, miten osa saa koiransa pelkäämään, jopa itseään pienempiä koiria ? Minun kääpiösnautserin päälle on hyökännyt sakemanni, iso rotikka uros, iso musta sekarotuinen (sama koira kaksi kertaa), joku sekarotuinen keskikokoinen musta koira ja muutama jack russeli husky vähän pyöräytti niskasta. Koira ei edelleenkään pelkää sakemanneja, on erittäin hyvä iso uros rotikka kaverina, leikkii myös mustien sekarotuisten (paitsi noiden kahden) kanssa, huskien kanssa leikkii, jack russelit menee jos eivät räyhää. Mutta ei siis pelkää tiettyjä rotuja edelleenkään, vaikkei kaikkien ylinystävä olekaan. Ehkä se on minun asenteeni, kun minä en saa traumoja eikä olla eristäydytty, niin koirakin osaa suhtautua "oikein".

        sakemannini kimppuun hyökkäsi muuten juuri tuollainen mitään pelkäämätön snautserikin, eikä ruvennut sitäkään pelkäämään. snautserille jouduin ihan itse antamaan pari potkua, että päästiin jatkamaan matkaa.


      • 12+9
        selkään saanut kirjoitti:

        Juuri tuo ihmetyttää, miten osa saa koiransa pelkäämään, jopa itseään pienempiä koiria ? Minun kääpiösnautserin päälle on hyökännyt sakemanni, iso rotikka uros, iso musta sekarotuinen (sama koira kaksi kertaa), joku sekarotuinen keskikokoinen musta koira ja muutama jack russeli husky vähän pyöräytti niskasta. Koira ei edelleenkään pelkää sakemanneja, on erittäin hyvä iso uros rotikka kaverina, leikkii myös mustien sekarotuisten (paitsi noiden kahden) kanssa, huskien kanssa leikkii, jack russelit menee jos eivät räyhää. Mutta ei siis pelkää tiettyjä rotuja edelleenkään, vaikkei kaikkien ylinystävä olekaan. Ehkä se on minun asenteeni, kun minä en saa traumoja eikä olla eristäydytty, niin koirakin osaa suhtautua "oikein".

        Ehkä myös koirassasi on sitä "vikaa", että koirasi on sen verran kova, eikä ota nokkiinsa kaikesta. Joku pehmeämpi koira sen sijaan pitää asioita läpi elämänsä huonoina, joista se on kerrankin saanut huonoa kokemusta, jos pelosta ei opeteta pois.


      • kytkekää/hallitkaa
        typerät omistajat kirjoitti:

        Ei ole tarkoitus poistaakaan. Pointti olikin siinä, ettei pienen ole pakko pelätä. Isot koirat eivät aiheuta ja tarkoita automaattisesti vaaraa, luoja sentään. Pelkää sinä vaan keskenäsi, mutta älä anna pienesi pelätä, se on turhaa stressiä koiralle itselleen ja suurta välinpitämättömyyttä sinulta.
        Huomaa, ettei piskisi ole tavoilla, voin vaan kuvitella miten hysteerinen raukka on, kun omistaja uskottelee "isot koirat ovat vaarallisia, hauku vaan kun noin pelottaa!".

        Mulla on yli 80kiloinen koira.Ja kyllä, monet pienet koirat ensin alkuun pelkää koiraani, ihan sen koon vuoksi.Jos pikkukoiran omistaja kerkeää jäädä hetkeksi tutustuttamaan koiraansa, pelko kyllä pieniltä katoaa.Minun iso koirani tykkää pikkukoirista, ja muistakin, kaverina.
        Mutta, ymmärrän hyvin, että täällä pienet pelkää.Meilläpäin on useampia sellaisia 40-60kiloisia koiria.Joiden omistajat tuppaavat tulemaan koiransa riuhtomana ihan iholle asti, vaikka kuinka koittavat koiraansa estellä.Ei siinä muuten mitään, mutta kun hammasrivistö ojossa tullaan.Itse siihen väliin sitten tuppaudun, ja koitan selvitä tilanteesta ilman yhteenottoa, viellä se on sujunut, kop, kop.
        Pienen koiran kanssa voi käydä siinä huonosti.
        Täälläpäin ei ole ongelmana se, että jonkun koirat haukkuu ohituksessa, se ei minua häiritse, se ei ole vaaraksi kellekkään.Haukkukoot.
        Kurjempaa on se, kun omistaja raahautuu koiran mukana.Tai sitten kun nuo samaiset koirat kirmaavat vapaina luo, ilman sitä omistajaa.Omistaja kun on muutaman sadan metrin päässä metsässä, niin luulisin.
        Kyllä siinä tulee kiire välillä, mutta selvitty on siitäkin.
        Sisulla ja sitkeydellä mennään, minä pidän hyökkääjät ja päälle tunkijat poissa, kun oma koira katsoo vieressä....viellä en ole sen apua tarvinnut.Enkä toivottavasti koskaan tarvitsekkaan, siinä voisi hyökkääjälle vaitettavasti käydä huonostikkin.Reilu 80kiloa jos hermostuu, niin ei välttämättä pienemmille hyökkääjille hyvää seuraa.


      • ihan kauheeeeta
        miten kerron ? kirjoitti:

        Kerrotko miten selität sille omalle pienelle, ettei tuota hihnan päässä raivoaa rotikkaa pidä pelätä, kun itsekin katson että saako pidetyksi vai kaivanko taskusta mentholisuihkeen ? Tänään aamulenkille kävi just noin, oman pienen koiran kanssa oltiin jo melkein menty ohi, kun tämä rotikka (iso uros) kääntyi ja sai raivarin, hädin tuskin emäntänsä sai pidettyä, kerro siinä sitten koiralle, ettei pidä pelätä. Ja entäpä sitten, kun täällä on noita raivopää canarioita, kerronko koiralle ettei ole mitään hätää, kiivetään puuhun jos ei omistaja saa pidetyksi ?

        Sama täällä.Välillä mietityttää, kun vastaantulija huutaa raivoissaan.Että nytkö on se hetki, kun sieltä kohta kimppuun tullaan?
        Vaikealta ja ihan tuuripeliltä näyttää monen kohdalla se koiransa hallinnassa pito.
        Omistaja sotkeutuu jalkoihinsa, kompuroi pelottavasti, huutaa koiralleen .Aivan kauheaa se usein on.
        Ja räyhäävän koiran omistaja on myös täynnä kiukkua koiransa tempoilusta.Ihmekkös se että koirakin sitten on koko mailmalle vihainen.


      • sosiaalista isompiin
        miten kerron ? kirjoitti:

        Kerrotko miten selität sille omalle pienelle, ettei tuota hihnan päässä raivoaa rotikkaa pidä pelätä, kun itsekin katson että saako pidetyksi vai kaivanko taskusta mentholisuihkeen ? Tänään aamulenkille kävi just noin, oman pienen koiran kanssa oltiin jo melkein menty ohi, kun tämä rotikka (iso uros) kääntyi ja sai raivarin, hädin tuskin emäntänsä sai pidettyä, kerro siinä sitten koiralle, ettei pidä pelätä. Ja entäpä sitten, kun täällä on noita raivopää canarioita, kerronko koiralle ettei ole mitään hätää, kiivetään puuhun jos ei omistaja saa pidetyksi ?

        No kerron ensin, että mikä tahansa koira voi pelätä raivoavaa koiraa, isompikin. Että miksi otat esimerkit heti ääripäistä, siksikö, jotta voisit hyvällä omatunnolla olla kouluttamatta/sosiaalistamatta koiraasi? Vaan siksi, kun siellä on raivoavia rotikoita ja canarioita, annat koirasi pelätä KAIKKIA isoja? Miski sinulla ylipäätään on koira, kun et tee sen eteen mitään?

        Olet varmaan tehnyt sen virheen, ettet ole koiraasi päästänyt pentunakaan isoihin tutustumaan (ja ei, en tarkoita että pitäisi päästääkään aggressiivisten lähelle, turha viisastella niin älykkäänä). On niin tavanomaista, ettei pieniä koiria sosiaalisteta muihin, koska "iso koira syö sen" "talloo" jne jne jne.


      • sosiaalistaminen +
        tosi on kirjoitti:

        Kyllä ne pienet oikeesti pelkää isompaa.Eikä ihme, monen pienen elo on päättynyt isomman hampaisiin.
        Ei haukkuminen haittaa, jos ei puremaan tulla.

        Ei koira lue tilastoja siitä kuinka moni rotunsa edustaja on isompien koirien suuhun päätynyt. Koira pelkää juuri ja tasan sitä mitä sen annetaan pelätä ja koiran itsensä kannaltahan olisi parasta mikäli omistajansa viitsisi sen verran käyttää aikaa sosiaalistamiseen ettei jokapäiväisten lenkkien tarvitsisi olla koiralle stressitekijöitä pelkojensa takia.


      • keep your cool
        miten kerron ? kirjoitti:

        Kerrotko miten selität sille omalle pienelle, ettei tuota hihnan päässä raivoaa rotikkaa pidä pelätä, kun itsekin katson että saako pidetyksi vai kaivanko taskusta mentholisuihkeen ? Tänään aamulenkille kävi just noin, oman pienen koiran kanssa oltiin jo melkein menty ohi, kun tämä rotikka (iso uros) kääntyi ja sai raivarin, hädin tuskin emäntänsä sai pidettyä, kerro siinä sitten koiralle, ettei pidä pelätä. Ja entäpä sitten, kun täällä on noita raivopää canarioita, kerronko koiralle ettei ole mitään hätää, kiivetään puuhun jos ei omistaja saa pidetyksi ?

        Kerron toki: Älä selitä sille koirallesi yhtään mitään, otat vain itse rauhallisen päättäväisen asenteen ja jätät välittämättä siitä hihnansa päässä raivoavasta rotikasta. Koirasi ottaa sinusta mallia, jos sinä näytät pelokkaalta on siis pakko olla jotain syytä pelätä. Jos sinä pysyt rauhallisena, ei koirasikaan mielestä ole mitään pelättävää.

        Vaikka sellainen "raivopää canario" pääsisikin omistajaltaan hanskasta ei se sinulle eikä koirallesi mitään tee jos opettelisit pitämään pääsi etkä antaisi sille mitään syytä päälle käymiseen. Ihan oikeasti, valtaosa "päälle käyvistä" koirista tulee vain uhoamaan naamallesi mutta EI pure jollet anna siihen syytä mm. kiipeämällä puuhun. Ikävä kyllä niin moni näkyy ottaneen omakseen pelätä isoja koiria ja etenkin median mustamaalaamia rotuja, hysterisoidaan jo ison koiran näkemisestä, etten yhtään ihmettele että pääsevät purruiksi.

        Ja kyllä, on minunkin päälle "hyökätty" useita kertoja omaa koiraani ulkoiluttaessa joten tiedän millaista se on. Purtu minua on silti ainoastaan pari kertaa kaverin kouluttamattoman chiuahuan toimesta hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja kerran naapurin mäyräkoiran toimesta.


      • h873yh08gt724ckm
        miten kerron ? kirjoitti:

        Kerrotko miten selität sille omalle pienelle, ettei tuota hihnan päässä raivoaa rotikkaa pidä pelätä, kun itsekin katson että saako pidetyksi vai kaivanko taskusta mentholisuihkeen ? Tänään aamulenkille kävi just noin, oman pienen koiran kanssa oltiin jo melkein menty ohi, kun tämä rotikka (iso uros) kääntyi ja sai raivarin, hädin tuskin emäntänsä sai pidettyä, kerro siinä sitten koiralle, ettei pidä pelätä. Ja entäpä sitten, kun täällä on noita raivopää canarioita, kerronko koiralle ettei ole mitään hätää, kiivetään puuhun jos ei omistaja saa pidetyksi ?

        Ei tarvitse selittää koiralle mitään. Teet vain sekä itsellesi että koirallesi selväksi että me ei välitetä mistään raivopää rotikoista tai canarioista. näin on sekä sinun että koirasi parempi olla ja rotikalla tai canariolla vähempi syitä hyökätä kimppuunne.
        Kyllä varmasti koiranomistajana olet huomannut miten pelko vaikuttaa koiriin, niin omaasi kuin vastaantulijoihin? Olet varmasti kuullut ja huomannut että koirat ovat mahtavia lukemaan mielentiloja ja reagoimaan sen mukaisesti.
        Tottahan canario tyyppinen koira raivoaa jos omistaja ja myös sinä ja koirasi olette paniikki-mielentilassa, eli epätasapainossa!
        Minulla on siis 2pientä koiraa!
        Aikaisemmin ollut mm. rotikka


      • 835u6v86yuw3vum
        12+9 kirjoitti:

        Ehkä myös koirassasi on sitä "vikaa", että koirasi on sen verran kova, eikä ota nokkiinsa kaikesta. Joku pehmeämpi koira sen sijaan pitää asioita läpi elämänsä huonoina, joista se on kerrankin saanut huonoa kokemusta, jos pelosta ei opeteta pois.

        Juuri näin minäkin ajattelen kuin: 12 9, hurrjempi saku ja selkään saanut.

        Minulla siis aikaisemmin ollut rotikka, tällähetkellä 2pientä hyvin erilaista pikkukoiraa.
        Rotikka ei välittänyt mistään, sille sai äristä ja puhista, ei piitannut mistään, tositilanteessa kerran puolusti minua, kun iso sekarotuinen hyökkäsi metsästä kohti.
        Ja vaikka tässä tilanteessa molemmat koirat joutuivat tikattaviksi, niin seuraavan kerran kohdatessamme rotikka oli taas kuin nallekarhu kun vain sanoin rauhassa että mennään ohi. Sekarotuisen omistaja oppi että vaikka sekarotuinen ei tapaa hyökkäillä niin pienestäkin voi koira kuin koira "pimahtaa" hetkeksi.
        Rotikan olemus on sellainen että moni lukee niitä väärin.

        Näiden 2pikkusen kanssa on tapahtunut vaikka mitä, alun alkaenkin rohkeampi otti suojelukseensa aran huonosti pentuna sosiaalistetun kodinvaihtajani. Aluksi arka räksytti ja pelkäsi kaikkea ja rohkea puolusti hyökkimällä raivopäisesti. Pitkäjänteisyydellä ja asioita kohtaamalla pääsimme eteenpäin.
        Arka oppi kuinka käyttää ääntään ja eleitään jotta saa omaa tilaa, mutta pääsee tutustumaan muihin ja pääsemään peloista yli, rohkeakin oppi että laumanjohtaja määrää ja huolehtii laumastaan, joskus jos on hetken epävarma enkä heti huomaa elekieltä, saattaa ns. hyökätä, mutta uskoo heti ja tietää että tilanteesta ei ainakaan pääse pois ennenkuin käyttäydytään, ja rauhottuu ja on oppinut että rauhottumalla ollaan löydetty monia uusia niin isoja kuin pieniäkin kavereita!
        Takapakkia tuli kun metsässä vapaana hyökkäsi 3keskikokoista koiraa kodinvaihtajaani kohti, joka sai pahoja tällejä. Tilanteen jälkeen en voivotellut asiaa vaan nilkutimme kotiin kuin mitään ei olisi tapahtunut, eläinlääkärilläkin kerroin asian rauhallisesti. Toki kodinvaihtajani oli taas entistä varovaisempi ja rohkea tarkkailevaisempi, mutta heti hakeuduin ensimmäisten leppoisten koirien ulkoiluttajien seuraan. Ja parissa päivässä koirani olivat niinkuin ennenkin!

        Joidenkin kanssa ollaan heti kavereita, joitakin siedetään, sitten on 1cockerspanieli jota rohkeampi ei vain opi sietämään, jonka ohi kulkiessamme käsken koirani katsomaan minua. Saman kadunvarrella asuu rauhallinen rotikka jonka kanssa rohkealla ei synkkaa, ja jos pääsisivät lähekkäin ottaisivat toisistaan mittaa. Tämän kanssa ovat kerran tapelleet kun rotikankaan omistaja ei voinut käsittää mikä koirien välejä hiertää kun muut koirat aina sallitaan. tämän rotikan kanssa tuskin koskaan etenemme eteenpäin asiassa, sen olemme jo hyväksyneet. kaikki on hyvin kun kierrämme toisemme kadun toista reunaa, koirat välttävät katsekontaktia.

        Mutta kaikki muut joiden kanssa ollut jtn välien selvittelyä, mm. mäyräkoira, espanjanvesikoirat2kpl, ranskis, 2sakemannia ja useampi chihuahua ovat nykyään joko kavereita tai sellaisia jotka haistellaan ohimennen.

        Yhden staffin kanssa ensin rohkeampi ja staffi testaavat rajojaan ja haastavat toisiaan, ja kun huomaavat olevansa tasavertaiset, lopettavat testaamisen välttääkseen yhteyden otot, ja leikkivät sen jälkeen sulassa sovussa rajujakin leikkejä, purevat jopa samaa keppiä! Toki me omistajat tarkkailemme koiriamme ja lopetamme leikin jos jommankumman korva kääntyy dominoivaan asentoon tms, ja heti molemmat nöyrtyy ja muistaa pelin hengen!


      • miten kerron
        sosiaalista isompiin kirjoitti:

        No kerron ensin, että mikä tahansa koira voi pelätä raivoavaa koiraa, isompikin. Että miksi otat esimerkit heti ääripäistä, siksikö, jotta voisit hyvällä omatunnolla olla kouluttamatta/sosiaalistamatta koiraasi? Vaan siksi, kun siellä on raivoavia rotikoita ja canarioita, annat koirasi pelätä KAIKKIA isoja? Miski sinulla ylipäätään on koira, kun et tee sen eteen mitään?

        Olet varmaan tehnyt sen virheen, ettet ole koiraasi päästänyt pentunakaan isoihin tutustumaan (ja ei, en tarkoita että pitäisi päästääkään aggressiivisten lähelle, turha viisastella niin älykkäänä). On niin tavanomaista, ettei pieniä koiria sosiaalisteta muihin, koska "iso koira syö sen" "talloo" jne jne jne.

        Siksi ääripäät, kun täällä noita isoja on paljon, osalla pitää olla kaksikin, vaikkeivat sitä yhtäkään saa opetettua. Ja kyllä täällä on keväällä kaksi rotikkaa tappanut lapsen kanssa ulkoilleen pikkukoiran. Minulla on viides koira, minun koirani ei ole se remmiräyhä ja käymme joka päivä koirapuistossa, ollaan käyty pennusta asti. En ymmärrä että meitä pienten koirien omistajia syyllistetään siitä, kun isompien omistajat eivät saa koiriaan pidetyksi.


      • sosiaalista se
        miten kerron kirjoitti:

        Siksi ääripäät, kun täällä noita isoja on paljon, osalla pitää olla kaksikin, vaikkeivat sitä yhtäkään saa opetettua. Ja kyllä täällä on keväällä kaksi rotikkaa tappanut lapsen kanssa ulkoilleen pikkukoiran. Minulla on viides koira, minun koirani ei ole se remmiräyhä ja käymme joka päivä koirapuistossa, ollaan käyty pennusta asti. En ymmärrä että meitä pienten koirien omistajia syyllistetään siitä, kun isompien omistajat eivät saa koiriaan pidetyksi.

        Eihän sinua herranjumala siitä syytetäkään, väärinymmärtämisen kyllä osaat.
        Mutta annat siis koirasi pelätä niitä hyvätapaisiakin isoja, käyttäytyi iso koira miten tahansa. Voi koira parkaa, millainen sen elämä onkaan, kun ulkoilut ovat pelkkää pelkäämistä.


      • luki tääää
        sosiaalista se kirjoitti:

        Eihän sinua herranjumala siitä syytetäkään, väärinymmärtämisen kyllä osaat.
        Mutta annat siis koirasi pelätä niitä hyvätapaisiakin isoja, käyttäytyi iso koira miten tahansa. Voi koira parkaa, millainen sen elämä onkaan, kun ulkoilut ovat pelkkää pelkäämistä.

        Ei sen koira varmaan pelkää, jos ei räyhää remmissä.WINKs


      • sosiaalista se
        luki tääää kirjoitti:

        Ei sen koira varmaan pelkää, jos ei räyhää remmissä.WINKs

        Todennäköisesti pelkää, kun kysyy miten koiralle voi selittää, ettei tarvitse pelätä.


      • hmphf
        sosiaalista se kirjoitti:

        Todennäköisesti pelkää, kun kysyy miten koiralle voi selittää, ettei tarvitse pelätä.

        Vaan ettei olisi mitenkään mahdollista että hän olisi kysynyt sitä niiden puolesta joiden koirat pelkää? Oman ei tarvitse pelätä jotta voi kysyä miten joku hoitaa jonkun pelko-ongelman...


      • miten kerron
        sosiaalista se kirjoitti:

        Eihän sinua herranjumala siitä syytetäkään, väärinymmärtämisen kyllä osaat.
        Mutta annat siis koirasi pelätä niitä hyvätapaisiakin isoja, käyttäytyi iso koira miten tahansa. Voi koira parkaa, millainen sen elämä onkaan, kun ulkoilut ovat pelkkää pelkäämistä.

        Miten voi enempää sosiaalistaa kuin joka päivä käydään koirapuistossa, on kaikenkokoisia kavereita. Että jospa te sosiaalistatte ensin itsenne ?


    • Ilveksen mehupoika

      Kannattaisiko minun hommata berhandilaiskoira?

    • Kyästi

      No sehän on ulkokoira, riippuu et mis asut kaupungilla vai maalla ja se sit kuolaa aika kovasti!

      • uqg9umcu

        Minulla on aikasemmin ollut iso koira, tällähetkellä omistan 2pikkukoiraa.
        Suurinosa isojen omistajista ei ymmärrä pikkukoiria tai niiden äänenkäyttöä.
        loppujenlopuksi se on aika harvoin kun se omistaja on sellainen: voi mun pikku fifiä-tyyppi.
        Samoin suurinosa pienten omistajista ei ymmärrä isoja koiria, pelätään jopa että niistä on vaaraa omalle pikkukoiralle, vaikka iso koira osaa kyllä varoa ettei esim. astu päälle, ja ei ne pienetkään ihan pienestä rikki mene.
        Sekä isot että pienet voivat käyttää ääntään!

        Pienten omistajien olisi hyvä oppia: vaikka ison ääni voi kuulostaa "vaaralliselta" voi se tarkoittaa myös esim.leikkiin kutsua.

        Isojen omistajien olisi hyvä oppia: räksytys ei aina tarkoita että koira uhoaisi, voi olla esim. pentuintoa. Ja se että närkästyneenä vain ohitetaan nenä pystyssä ei auta ketään!

        Itseäni myös joskus ärsyttää pikkukoirien räksytys, varsinkin jos näen että se on pelkohaukkua jota omistaja ruokkii omilla peloillaan. Ei se silti ole minulle ongelma.
        Vaan mahdollisuus totuttaa koirianikin sietämään räksyttäjää, ja tilaisuus kysyä jos omistaja haluaisi antaa koiralleen mahdollisuuden, jolloin omistaja itsekkin voi oppia jotain. Kun emme me kaikki voida olla täysiä koiraexperttejä!

        Samoin joskus arveluttaa noiden pienten kanssa ohittaa uhittelevaa isoa koiraa, varsinkin jos näyttää siltä että se voi päästä omistajan hallinnasta. Silti en anna itseni pelätä, vaan olen avoimin mielin! Viime viikolla kävi näin: Jo kaukaa sakemannin omistaja otti tukevan otteen koirastaan ja lähellä koira hyökki ja ärisi.
        Kysyin metelin yli hyökkääkö päälle vai mitä se tarkoittaa? Omistaja sanoi että on vähänaikaa sitten vasta aloittanut tälläisen käytöksen pikkukoirien kohdalla koska ne aina räksyttää! No siinä huomasin että sakemanni ei ollut vaarallinen vaan ei tiennyt miten olla pienten kanssa. Minä päästin aran kodinvaihtajani vapaaksi ja rohkean pikkukoirani käänsin peppu kohti sakemannia ja omistaja päästi sakemannin haistelemaan. Hetken päästä nämä koirat olivat kuin ylimmät ystävät. Kodinvaihtajanikin tuli arasti haistelemaan mutta säikähti aina nuoren sakemannin äkkiliikkeitä ja säikähdys laukaisi sakemannissa testaus haukun, jolloin omistajalla oli hyvä mahdollisuus kieltää ja opettaa sitä pois!!!

        Muistakaa ihmiset, monesti ne ongelmat ovat vain omassa päässämme, omissa ennakkoluuloissamme!!!!


      • fgffdhfhfg
        uqg9umcu kirjoitti:

        Minulla on aikasemmin ollut iso koira, tällähetkellä omistan 2pikkukoiraa.
        Suurinosa isojen omistajista ei ymmärrä pikkukoiria tai niiden äänenkäyttöä.
        loppujenlopuksi se on aika harvoin kun se omistaja on sellainen: voi mun pikku fifiä-tyyppi.
        Samoin suurinosa pienten omistajista ei ymmärrä isoja koiria, pelätään jopa että niistä on vaaraa omalle pikkukoiralle, vaikka iso koira osaa kyllä varoa ettei esim. astu päälle, ja ei ne pienetkään ihan pienestä rikki mene.
        Sekä isot että pienet voivat käyttää ääntään!

        Pienten omistajien olisi hyvä oppia: vaikka ison ääni voi kuulostaa "vaaralliselta" voi se tarkoittaa myös esim.leikkiin kutsua.

        Isojen omistajien olisi hyvä oppia: räksytys ei aina tarkoita että koira uhoaisi, voi olla esim. pentuintoa. Ja se että närkästyneenä vain ohitetaan nenä pystyssä ei auta ketään!

        Itseäni myös joskus ärsyttää pikkukoirien räksytys, varsinkin jos näen että se on pelkohaukkua jota omistaja ruokkii omilla peloillaan. Ei se silti ole minulle ongelma.
        Vaan mahdollisuus totuttaa koirianikin sietämään räksyttäjää, ja tilaisuus kysyä jos omistaja haluaisi antaa koiralleen mahdollisuuden, jolloin omistaja itsekkin voi oppia jotain. Kun emme me kaikki voida olla täysiä koiraexperttejä!

        Samoin joskus arveluttaa noiden pienten kanssa ohittaa uhittelevaa isoa koiraa, varsinkin jos näyttää siltä että se voi päästä omistajan hallinnasta. Silti en anna itseni pelätä, vaan olen avoimin mielin! Viime viikolla kävi näin: Jo kaukaa sakemannin omistaja otti tukevan otteen koirastaan ja lähellä koira hyökki ja ärisi.
        Kysyin metelin yli hyökkääkö päälle vai mitä se tarkoittaa? Omistaja sanoi että on vähänaikaa sitten vasta aloittanut tälläisen käytöksen pikkukoirien kohdalla koska ne aina räksyttää! No siinä huomasin että sakemanni ei ollut vaarallinen vaan ei tiennyt miten olla pienten kanssa. Minä päästin aran kodinvaihtajani vapaaksi ja rohkean pikkukoirani käänsin peppu kohti sakemannia ja omistaja päästi sakemannin haistelemaan. Hetken päästä nämä koirat olivat kuin ylimmät ystävät. Kodinvaihtajanikin tuli arasti haistelemaan mutta säikähti aina nuoren sakemannin äkkiliikkeitä ja säikähdys laukaisi sakemannissa testaus haukun, jolloin omistajalla oli hyvä mahdollisuus kieltää ja opettaa sitä pois!!!

        Muistakaa ihmiset, monesti ne ongelmat ovat vain omassa päässämme, omissa ennakkoluuloissamme!!!!

        En suosittelisi tavallisille koiran omistajille että päästää vain pikkukoiransa tutustumaan huoletta. Väärin ymmäretyillä eleillä on kova hinta ja pikkukoira voi olla vainaa.

        Itse päästän omat koirani tuttujen koirien kera ja vain jos ne isot osaa käyttäytyä. Omani luottaa minuun ja arviooni enkä turhia riskejä ota. Tunnen tarkkaan eleet mutta myös rasavilli iso koira voi olla vahingollinen todella pienelle pikkukoiralle.
        Päästän aina vain hallittuihin tilanteisiin ja koirani on luottavaisia ja hyväkäytöksisiä eikä pelkää kanssani vaikka iso tulee vastaan.

        Mutta arveluttaa nykyään ihmisten yliusko koiriensa suhteen ja otetaan hallitsemattomiin käsiin isoja koiria ja se ei ole hyvä juttu.Onneksi itselleni ei ole tullut tilannetta vielä jossa olisin helisemässä siksi että toinen ei hallitsekaan isoa vahvaakoiraansa ja käy koiranipäälle. Tosin eräs kiersi kaukaa jo muut ja eri aikaan kun yleensä muut meni.


    • kouluttanut25v

      Niin samahan se on jos ei tunne rotuja iso musta koira tai vastaavasti pikkukoira.

      Pikkukoiratkin usein niputetaan yhdeksi ja samaksi. Vaikka pikkukoirissa on niin metsästyskoiria kuin paimen ja seurakoiria. Ja yleensä niputetaan räksyttäväksi pikkukoiraksi vaikka moni pikkukoira menee myös rauhallisesti.

      No mitä tulee aloitukseen niin isäntä ei osannut valaa koiraansa luottamusta ettei ole hätää isoista koirista vaikka on altavastaaja. Vahvan turvallisen isännän kanssa kun koiran ei tarvitse ajatella että hyökkäys on paras puolustus. Tai pikkukoiralla on saattanut olla historiassaan huono kokemus jota isäntäkään ei ole saanut pois. Ja vaikuttaa ettei osaa käsitellä koiria kommentista päätellen.

      Iso koira meni nätisti ja hienoa ettei myöskään provosoitunut. Itselläni on metsästyskoiria 7kg ja menee rauhallisesti myös kuten ison koiran omistajan koirakin ja ei provosoidu ja toiminut hyvin jopa toiselle koiralle rauhoittavana esimerkkinä. Ja aremmatkin uskaltaa lähestyä ilman purinaa. Ja tunnistaa pelon äänessä ja luultavasti oli arka koska isokaan ei reagoinut aggressiivisesti vaan ohittamalla asian. Usein aralla kuuluu kimeä ääni ei matala. Ja pikkukoirillakin erottaa aran ja vahvan

      • käppänän emäntä

        Juuri näin. Minäkin olen kuullut omasta kääpiösnautserista puhuttavan pieni räksyttävä koira. Olen ajatellut, että "ai jaa, on normaalia isompi käppänä, ei räksytä koskaan jne. ", niin se onkin pieni räksyttäjä.....Siis vastaa kyllä takaisin, jos vastaantulija aloittaa.


    • Caucasiansd

      Naispuoliset, jotka ottaneet itselleen ( tai poikaystävä ottanut) liian ison ja voimakkaan koiran, jota eivät jaksa pidellä, syyllistyvät useimmiten juuri tuohon toisten syyttelyyn. Olen saanut kuulla miten "koirani provosoi katseellaan, haukullaan tms" kun nainen hampaat irvessä pitelee rottweileriaan kiinni jottei se ryntäisi minun kaukkarini kimppuun. Sanoin tytölle että nosta ensin penkistä vähintään se 120kg ennenkuin otat noin ison koiran. Oman kaukkarini nostan vaikka suorille käsille tarpeen vaatiessa joten kyllä se hallinnassa pysyy.
      Ja mitä tulee koirien rähinään kohtaustilanteessa niin senkun haukkuvat. EI se ole kiellettyä. KIINNI ei saa käydä. Siitä vastaa omistaja.

      • muitakin saa miettiä

        Mietihän jos jokainen koiranomistaja antaisi koiransa haukkua kaikesta niin kuinka ihana äänihaitta siitä syntyisi? Eihän se kiellettyä ole hihnassa rähjätä ohikulkijoille muttei myöskään hyvien tapojen mukaista.

        Toiset koirat muuten ihan oikeasti provosoivat tuijotuksellaan (mm. omani jos antaisin sen), vastaa sitä jos ihminen huutelisi vastaantulevalle solvauksia ilman syytä. Tämänkään salliminen koiraltaan ei tietenkään ole lainvastaista muttei silti hyvien käytöstapojen mukaista.

        Ei se muiden kanssakulkijoiden huomioon ottaminen ole oikeasti niin vaikeaa.


      • Caucasiansd
        muitakin saa miettiä kirjoitti:

        Mietihän jos jokainen koiranomistaja antaisi koiransa haukkua kaikesta niin kuinka ihana äänihaitta siitä syntyisi? Eihän se kiellettyä ole hihnassa rähjätä ohikulkijoille muttei myöskään hyvien tapojen mukaista.

        Toiset koirat muuten ihan oikeasti provosoivat tuijotuksellaan (mm. omani jos antaisin sen), vastaa sitä jos ihminen huutelisi vastaantulevalle solvauksia ilman syytä. Tämänkään salliminen koiraltaan ei tietenkään ole lainvastaista muttei silti hyvien käytöstapojen mukaista.

        Ei se muiden kanssakulkijoiden huomioon ottaminen ole oikeasti niin vaikeaa.

        JAAHA,, koira käyttäytyy "hyvien käytöstapojen vastaisesti." Sehän on eläin. Ja koiran haukunnan äänihaitta on kaupunkimelussa mitätön.
        Koirapuistossa yks mummeli mussutti juuri koirani haukunnasta. Sanoin, ettei kannata tulla koirapuistoon jos koirien haukunta häiritsee. En minäkään mene Alastaron moottoriradalle valittamaan että "kylläpä nuo prätkät pitää kovaa ääntä.."
        ja vielä tuohon :"koiran tuijotus vastaa sitä että ihminen solvaisi vastaantulijaa." Ihmisten tekemä solvaaminen on kunnianloukkausrikos, koiran murina ja tuijotus ei ole mikään rikos. Iso ero siis.


    • isojajapieniä

      Niinhän se yleensä on kun oma hallinta pettää niin syytetään toista mutta itseä ei.

      Oli sitten kyse isosta tai pienestä.

      Minusta on ok jos jokainen hallitsee koiransa eikä aiheuta vaaraa muille. Itsekin olen opettanut koiralleni provosoimattomuuden ja ettei myöskään itse provosoi.

      Päälle ei saa tulla missään tilanteessa.

      Ja jos isoon päätyy niin vaatimustaso nousee sillä silloin on oikeasti hallittava eikä vain fyysisesti kuten yleensä ihmiset tekee. Hyvä jos ne jotka ei hallitse isoa ottavat ennemmin pienen jonka voi fyysisesti hallita tarvittaessa, tosin ei toivottavaa ettei ymmärrä koiraa ollenkaan.

      Elekielen käyttäytymisen osaamattomuus on myös sellainen johon aikas monen kuuluisi kiinnittää huomiota ja opetella eleet ja äänet ja niiden tasot. Se auttaa kummasti pitkässä juoksussa kun ymmärtää eläintä joka on siellä remmin päässä.

      • käppänän emäntä

        Mielestäni koirat luonnostaan antavat toisten möykätä, mitä sitten ? Mutta jos, emäntä tai isäntä tilanteessa kiristyy, kun toinen koira haukkuu = kiristyy myös koira, kun koira kuvittelee että nyt on vaarallista.

        Oma koirani ei välitä itseään pienempien rähinöistä, katsoo vain että mikä kirppu se siinä mesoaa ja haastaa, vaikkei itsekään ole kuin n. 8 kiloinen.


      • Haha, koolla väliä

        "...isoon päätyy niin vaatimustaso nousee..."

        Heh, vitsin murjaisit! Mulla nyt eka pikkukoira ja minkään edellisen (ison) koiran kanssa ei ole ollut yhtä paljon ongelmia kuin tän pienen. Ihana kaverihan tuo on ja kaikkien kaveri, on vaan pohjattomasti energiaa, haukkuherkkä, ja ulkona toisinaan aika kuuro, ja leikit tosi rajuja. Sen kanssa meidän alle 30kiloinenkin on paiseessa kun pikkunen yrittää jallittaa. Ja isot olleet meillä niin tottelevaisia ja hiljaisia, nyt ekan kerran on vasta pienimuotoisia ongelmia koiran kanssa.

        Huvittavia nämä "isot sitä ja tätä", vaikka usein mitä isompi, sen leppoisampi ja rauhallisempi... Jatkossa otan kyllä vain isompia rotuja, vaikka tuo pieni niin ihana persoona onkin leikkimurinoineen ja ison koiran haukkuineen.


      • isojajapieniä
        Haha, koolla väliä kirjoitti:

        "...isoon päätyy niin vaatimustaso nousee..."

        Heh, vitsin murjaisit! Mulla nyt eka pikkukoira ja minkään edellisen (ison) koiran kanssa ei ole ollut yhtä paljon ongelmia kuin tän pienen. Ihana kaverihan tuo on ja kaikkien kaveri, on vaan pohjattomasti energiaa, haukkuherkkä, ja ulkona toisinaan aika kuuro, ja leikit tosi rajuja. Sen kanssa meidän alle 30kiloinenkin on paiseessa kun pikkunen yrittää jallittaa. Ja isot olleet meillä niin tottelevaisia ja hiljaisia, nyt ekan kerran on vasta pienimuotoisia ongelmia koiran kanssa.

        Huvittavia nämä "isot sitä ja tätä", vaikka usein mitä isompi, sen leppoisampi ja rauhallisempi... Jatkossa otan kyllä vain isompia rotuja, vaikka tuo pieni niin ihana persoona onkin leikkimurinoineen ja ison koiran haukkuineen.

        Tarkoitin että koira on hallittava sillä purukalusto on ihan eri luokkaa kuin pienellä koiralla. Pienen pystyy hallitsemaan fyysisesti jos muut taidot ei riitä.

        Hieman ihmetyttää että sinulla on "pikkukoira" joka on vaativa rodultaan eli ehkä kääpiöpinseri tai terrieri mutta niputata pienet rodut yhteen ja samanlaiseksi. Epäilen että omistat pikkukoiran. :)

        Luulin että meillä on monta rotua kuin kaksi vain. Pikkukoirat ja isot ;)

        Itse puhun eri roduistani niiden vaatimuustason mukaan ja omaan itsekin pieniä ja isoja. Mutta kaksi pientä voi olla roduiltaan hyvinkin erilaisia kuten helppo sheltti tai papillon tai vaikeampi kuten kääpiöpinseri tai staffi. Isoissa sama asia dogo argentino tai canario on jo haastavampi kuin vaikka irlannin susikoira tai leonberg. Ja yksilöerot lisänä.


      • isojajapieniä
        käppänän emäntä kirjoitti:

        Mielestäni koirat luonnostaan antavat toisten möykätä, mitä sitten ? Mutta jos, emäntä tai isäntä tilanteessa kiristyy, kun toinen koira haukkuu = kiristyy myös koira, kun koira kuvittelee että nyt on vaarallista.

        Oma koirani ei välitä itseään pienempien rähinöistä, katsoo vain että mikä kirppu se siinä mesoaa ja haastaa, vaikkei itsekään ole kuin n. 8 kiloinen.

        Omanikin olen opettanut olemaan provosoitumatta ja olimme chihukokoontumisessa kettikseni kera. Siellä ne meni vapaana. Ja kaikki 19 käyttäytyi nätisti mutta se 20 s koki koirani ulkopuoliseksi ja kävi uhoomaan koiralleni. Haukkui korvaan ja koirani touhuili muuta niin kuin ei sitä olisikaan. Ei komentanutkaan kun koira pysyi poissa kosketusetäisyydeltä. Silloin olisi koirani sanonut rajat mutta nätisti. Suhteutti aina komennuksen toisen koiran uhoomiseen ja kokoon. Sen omistaja kävi komentamassa koiraansa.

        Oli oikeasti upeata seurata miten hienosti omani käyttäytyi ja otti tilan haltuun. :)

        Moni luulee että kettikset ei ole sosiaalisia vaikka kyse on koulutuksesta ja tämä oli kyllä todella hyvä lukemaan toista ja pystyin omani kautta tietämään myös toisen koiran luonteen. Varsinkin dominoivuuden.

        Itsekin menin kerran karkkarini kanssa ihmisen ohi joka kommentoi oho pikkukoira ja on hiljaa. Hiukan suututti kun koirani ei ole haukkuherkkä ja käyttäytyy aina hyvin.

        Omani ei reagoi hihnaan ja tämäkin on opetuskysymys. Itse opetin koiraani pennusta siten kuin hihnaa ei olisikaan eli hallintaa ilman hihnaa ja kun kiristän hihnaa niin koira ei ole oppinut että se tarkoittaa yhtään mitään. :) Jos vaihdoin suuntaa huusin koiralleni että täältä enkä kiskonut hihnasta tai jos toinen tuli vastaan ja aioimme moikata niin sanoin paikalla ja kyselin voiko moikata..vain luvalla moikataan. Otin lenkit harjoittelun kannalta.


      • ukbghj.ökl52lkcxrcfj
        isojajapieniä kirjoitti:

        Tarkoitin että koira on hallittava sillä purukalusto on ihan eri luokkaa kuin pienellä koiralla. Pienen pystyy hallitsemaan fyysisesti jos muut taidot ei riitä.

        Hieman ihmetyttää että sinulla on "pikkukoira" joka on vaativa rodultaan eli ehkä kääpiöpinseri tai terrieri mutta niputata pienet rodut yhteen ja samanlaiseksi. Epäilen että omistat pikkukoiran. :)

        Luulin että meillä on monta rotua kuin kaksi vain. Pikkukoirat ja isot ;)

        Itse puhun eri roduistani niiden vaatimuustason mukaan ja omaan itsekin pieniä ja isoja. Mutta kaksi pientä voi olla roduiltaan hyvinkin erilaisia kuten helppo sheltti tai papillon tai vaikeampi kuten kääpiöpinseri tai staffi. Isoissa sama asia dogo argentino tai canario on jo haastavampi kuin vaikka irlannin susikoira tai leonberg. Ja yksilöerot lisänä.

        On teillä onkelmmaa noitten piskiennä kans!!


      • isojajapieniä
        ukbghj.ökl52lkcxrcfj kirjoitti:

        On teillä onkelmmaa noitten piskiennä kans!!

        Ihana suoraan äidinkielen oppitunnilta-kommentti. :)


      • Haha, koolla väliä
        isojajapieniä kirjoitti:

        Tarkoitin että koira on hallittava sillä purukalusto on ihan eri luokkaa kuin pienellä koiralla. Pienen pystyy hallitsemaan fyysisesti jos muut taidot ei riitä.

        Hieman ihmetyttää että sinulla on "pikkukoira" joka on vaativa rodultaan eli ehkä kääpiöpinseri tai terrieri mutta niputata pienet rodut yhteen ja samanlaiseksi. Epäilen että omistat pikkukoiran. :)

        Luulin että meillä on monta rotua kuin kaksi vain. Pikkukoirat ja isot ;)

        Itse puhun eri roduistani niiden vaatimuustason mukaan ja omaan itsekin pieniä ja isoja. Mutta kaksi pientä voi olla roduiltaan hyvinkin erilaisia kuten helppo sheltti tai papillon tai vaikeampi kuten kääpiöpinseri tai staffi. Isoissa sama asia dogo argentino tai canario on jo haastavampi kuin vaikka irlannin susikoira tai leonberg. Ja yksilöerot lisänä.

        En mielestäni niputa mitään, vaan arvostelin nimenomaan muiden niputusta suurten hankaluudesta ja pienten helppoudesta. Meillä tuo pieni on myös ns hankalampi fyysisesti hallita sikäli, että ei kulje lenkillä yhtä nätisti kuin isommat meillä olleet, on niin kiire koko ajan jonnekin että tuppaa vetämään. Ja hankalampi on ollut tuohon pieneen saada kontaktiakin, isommat olleet rauhallisempia ja kuuntelevaisempia, pieni ei muka kerkeä kuunnella. Ja jälleen; isot totelleet käskyä, se pieni täytyy hallita nimenomaan fyysisesti kun sana ei aina mene perille.

        No rotueroihin en mene, tunnen kyllä varsin hyvin eri rodut. Puhuin edelleenkin yleisesti siitä että jotkut ihmiset kauhistelevat isoja rotuja, vaikka pienet voi olla ihan yhtä vaikeita. Vaikkakin pelkkä fyysinen koko, jos pelkästään siitä puhutaan, vaatii sen että sen hallitsee.


      • bvnklö,lönhbi52lkvgh
        isojajapieniä kirjoitti:

        Ihana suoraan äidinkielen oppitunnilta-kommentti. :)

        Eipä vaikuttanu äidinkielen oppitunnilta tämä palsta!


      • Caucasiansd
        isojajapieniä kirjoitti:

        Tarkoitin että koira on hallittava sillä purukalusto on ihan eri luokkaa kuin pienellä koiralla. Pienen pystyy hallitsemaan fyysisesti jos muut taidot ei riitä.

        Hieman ihmetyttää että sinulla on "pikkukoira" joka on vaativa rodultaan eli ehkä kääpiöpinseri tai terrieri mutta niputata pienet rodut yhteen ja samanlaiseksi. Epäilen että omistat pikkukoiran. :)

        Luulin että meillä on monta rotua kuin kaksi vain. Pikkukoirat ja isot ;)

        Itse puhun eri roduistani niiden vaatimuustason mukaan ja omaan itsekin pieniä ja isoja. Mutta kaksi pientä voi olla roduiltaan hyvinkin erilaisia kuten helppo sheltti tai papillon tai vaikeampi kuten kääpiöpinseri tai staffi. Isoissa sama asia dogo argentino tai canario on jo haastavampi kuin vaikka irlannin susikoira tai leonberg. Ja yksilöerot lisänä.

        Tätä minä tarkoitinkin että pienen koiran pystyy hallitsemaan fyysisesti. Siksi heikkovoimaisille ja pienille ihmisille ei sovi isot koirat sillä jos "käskytys" pettää pitää pystyä fyysiseen pysäyttämiseen ja siihen pitää löytyä raamit eli papua.
        Suuri kaukasialainen on sitäpaitsi siinä mielessä upea rotu että viimeksi sunnuntaina ollessani koirapuistossa, ohikulkija pyysi lupaa saada ottaa kuva koirastani. Harvemmin näitä kuvanottajia löytyy kun pikku sekarotuista ulkoilutat.


    • isojajapieniä

      "En mielestäni niputa mitään, vaan arvostelin nimenomaan muiden niputusta suurten hankaluudesta ja pienten helppoudesta"

      en ole huomannut että kukaan on väittänyt noin. On vain niputettu että isot pelottavia ja pienet räkyttäviä.

      "Meillä tuo pieni on myös ns hankalampi fyysisesti hallita sikäli, että ei kulje lenkillä yhtä nätisti kuin isommat meillä olleet"
      Koulutuskysymys. Itse en ole törmännyt että koulutuksessa olisi eroja miten saa ison tai pienen kulkemaan nätisti. Molemmat menee nätisti. Ja yhden isomman remmirähjän(kodinvaihtajan) sain myös toimimaan hyvin vaikkei porukat uskoneet että saan "hullun" koiran toimimaan. Roduissa sitä vastoin eroja ja kaikilla roduilla ei ole miellyttämishalua niille asiat täytyy tehdä kannattaviksi.

      "Ja hankalampi on ollut tuohon pieneen saada kontaktiakin, isommat olleet rauhallisempia ja kuuntelevaisempia, pieni ei muka kerkeä kuunnella. Ja jälleen; isot totelleet käskyä, se pieni täytyy hallita nimenomaan fyysisesti kun sana ei aina mene perille."
      Hm selkeästi sinulla olleet isot helpompia rotuja ja nyt kun on vaativampi rotu niin ei olekaan koulutus niin hanskassa. Hyvällä kouluttajalla sekä pienet että isot menee nätisti. Roduissa on eroja. Meillä paimenkoirat todella iisejä ja ei tarvitse kouluttaa oikein ollenkaan labbikset samoin dobberi jästimpi. Ja terrierit vaatii enemmän peruskasvatuksessa ja varsinkin jos tokoilee on tokoa mietittävä rodun mukaan pieninä ja innostavina etappeina ja tokokin sujuu. Puurtaminen ei ole energisen lyhyesti keskittyvän uteliaan rodun juttu vaan vaatii jo enemmän heittäytymistä koulutuksen saloihin. Ja kun asiat menneet perille niin asiat pelittää täpöllä. Ja elekieli tunnettava ja rotu tunnettava jotta osaa etsiä hyvät keinot. Kontaktiharjoittelut a ja o. Ikinä en hallitse fyysisesti vaan koulutuksen keinoin. Ja motivoin ja innostan koiraa hyvään suoritukseen. Ja vaadin tiettyjen asioiden toimivuuden mutta hyvällä.

      • Ihmekeräiljöitä

        Oletko joku koirien jälleenmyyjä vai keräilijä? Jotenkin tosta viestistä saa kuvan että sulla on kymmeniä ellei satoja koiria. Miten aika voi kenelläkään riittää kaikkien kanssa pulaamiseen? Itsellä kun on vain yksi turre ja siinä on sitä seuraa ja harrastetta ihan kotitarpeeksi. En koskaan ottaisi toista koiraa ennenkuin edellisestä on aika jättänyt.


      • just huhuhuhhhhhh
        Ihmekeräiljöitä kirjoitti:

        Oletko joku koirien jälleenmyyjä vai keräilijä? Jotenkin tosta viestistä saa kuvan että sulla on kymmeniä ellei satoja koiria. Miten aika voi kenelläkään riittää kaikkien kanssa pulaamiseen? Itsellä kun on vain yksi turre ja siinä on sitä seuraa ja harrastetta ihan kotitarpeeksi. En koskaan ottaisi toista koiraa ennenkuin edellisestä on aika jättänyt.

        Niimpä, ei siinä aika riitä sitten ihan kaikkeen, kun se on jaettava kokoko laumalle :o
        Aika usein, se koira ei edes kaipaa kaveriaan, kun se on poissa, voi olla helpotus usein, että saa kaiken huomion itselleen.


      • Haha, koolla väliä

        "en ole huomannut että kukaan on väittänyt noin. On vain niputettu että isot pelottavia ja pienet räkyttäviä."

        Niinpä, tuo on juuri sitä niputusta mitä kritisoin. Meillä tuota pienempää voi koirapelkoinen pelätä kyllä saletisti enemmän, kun se mini on niiiiiin hurja ja haukkuu ja tervehtii hyppimällä ja riehuu. Iso vaan seisoskelee, nuolaisee kädestä ja ihmettelee. Kaikki pienet ei myöskään ole räkyttäviä vaikka meidän onkin.

        "selkeästi sinulla olleet isot helpompia rotuja ja nyt kun on vaativampi rotu niin ei olekaan koulutus niin hanskassa. Hyvällä kouluttajalla sekä pienet että isot menee nätisti."

        En väitä olevani mikään ceasar millan, mutta kyllähän kaikista koiristani olen yhteiskuntakelpoisia saanut, rodusta huolimatta. Ei yhtään käytöshäiriöistä tai aggressiivista, ja tuolla ensimmäisellä tarkoitan oikeita käytöshäiriöitä, en haukkumista (joka on kyllä koiralle mielestäni täysin normaalia käytöstä). En myöskään tituleeraa itseäni täydeksi nollaksi koirankouluttajana, taas koska ne kaikki ovat yhteiskuntakelpoisia aina olleet.

        Ja tätähän sinä et usko, mutta osasyy tuon pienen "ongelmiin" on asuinalueessamme. Meidän lähellä lenkeillä tulee tosi harvoin koiria, tai edes ihmisiä, vastaan, sosiaalistaminen on ollut melkein pelkästään koirapuiston varassa, ja harvojen kaverikoirien. Meidän pikkuisella on kuitenkin kaverina irlanninsussari, jolle ei haukuta tms, koska se on tuttu ja kaveri, vieraat saa kyllä kuulla kunniansa, tosin ei nekään kaikki. Riippuu vähän kohdattavasta koirasta haukutaanko se vai ei. Myös sateenvarjot, pyörätuolit ja huppupäät haukutaan.
        Ja koirasta jonka ensireaktio kaikkeen on haukkuminen, sitä on vaikea saada pois. Siksi ollaankin nyt tässä, kun ne helpot isot koirat ovat olleet melkein automaattisesti "täydellisiä". Minä en edes ottaisi tarkoituksella vaikeita rotuja esim amstaffi tai rotikka, kun tiedän että en jaksaisi sellaista koulutusta mitä ne vaatii. Tuosta pienestäkin ajattelin, vaikka toki rodun perusteella tiesin ettei ole ihan piece of nakki, mutta siltikin tuo omapäisyys ja päättäväisyys tuli yllätyksenä.

        Siltikin mielummin räksyttävä pikkukoira kuin aggressiivinen pitbull. Haukku ei kuitenkaan haavaa tee, ja ääntä se vain on. Eipä meillä taida kaikki naapurit (okt-alue) edes tietää että tuo mini on kova haukkumaan, kun ei ulkona yksin oleile eikä kyllä naapuritkaan, niin harvoin niihin törmää.


      • isojajapieniä
        Ihmekeräiljöitä kirjoitti:

        Oletko joku koirien jälleenmyyjä vai keräilijä? Jotenkin tosta viestistä saa kuvan että sulla on kymmeniä ellei satoja koiria. Miten aika voi kenelläkään riittää kaikkien kanssa pulaamiseen? Itsellä kun on vain yksi turre ja siinä on sitä seuraa ja harrastetta ihan kotitarpeeksi. En koskaan ottaisi toista koiraa ennenkuin edellisestä on aika jättänyt.

        En ole keräilijä ja kaikki olleet loppun asti rakkaina ja hyvin hoidettuna. Mutta hyviä vertailla kun on omannut eri tyyppisiä ;) kaksi terrieriä(elivät 14,5v) ja todella helppo paimenkoira(tällä hetkellä) ja muutama perhekoira(yksi kuoli 9v lapsuuteni koira kuolinsyy ei selvinnyt ja toinen 10 v luusyöpä dobberi) ja pari olleet koulutuksessa erikseen vaikken kouluttaja olekaan mutta avitin. Terrieri haussa tällä hetkellä koska ne kiehtoo eniten luonteiltaan.

        Keskiikäisenä ehtii olemaan koiria enemmänkin ilman että keräilee niitä ;)


      • tyyttutyu
        Haha, koolla väliä kirjoitti:

        "en ole huomannut että kukaan on väittänyt noin. On vain niputettu että isot pelottavia ja pienet räkyttäviä."

        Niinpä, tuo on juuri sitä niputusta mitä kritisoin. Meillä tuota pienempää voi koirapelkoinen pelätä kyllä saletisti enemmän, kun se mini on niiiiiin hurja ja haukkuu ja tervehtii hyppimällä ja riehuu. Iso vaan seisoskelee, nuolaisee kädestä ja ihmettelee. Kaikki pienet ei myöskään ole räkyttäviä vaikka meidän onkin.

        "selkeästi sinulla olleet isot helpompia rotuja ja nyt kun on vaativampi rotu niin ei olekaan koulutus niin hanskassa. Hyvällä kouluttajalla sekä pienet että isot menee nätisti."

        En väitä olevani mikään ceasar millan, mutta kyllähän kaikista koiristani olen yhteiskuntakelpoisia saanut, rodusta huolimatta. Ei yhtään käytöshäiriöistä tai aggressiivista, ja tuolla ensimmäisellä tarkoitan oikeita käytöshäiriöitä, en haukkumista (joka on kyllä koiralle mielestäni täysin normaalia käytöstä). En myöskään tituleeraa itseäni täydeksi nollaksi koirankouluttajana, taas koska ne kaikki ovat yhteiskuntakelpoisia aina olleet.

        Ja tätähän sinä et usko, mutta osasyy tuon pienen "ongelmiin" on asuinalueessamme. Meidän lähellä lenkeillä tulee tosi harvoin koiria, tai edes ihmisiä, vastaan, sosiaalistaminen on ollut melkein pelkästään koirapuiston varassa, ja harvojen kaverikoirien. Meidän pikkuisella on kuitenkin kaverina irlanninsussari, jolle ei haukuta tms, koska se on tuttu ja kaveri, vieraat saa kyllä kuulla kunniansa, tosin ei nekään kaikki. Riippuu vähän kohdattavasta koirasta haukutaanko se vai ei. Myös sateenvarjot, pyörätuolit ja huppupäät haukutaan.
        Ja koirasta jonka ensireaktio kaikkeen on haukkuminen, sitä on vaikea saada pois. Siksi ollaankin nyt tässä, kun ne helpot isot koirat ovat olleet melkein automaattisesti "täydellisiä". Minä en edes ottaisi tarkoituksella vaikeita rotuja esim amstaffi tai rotikka, kun tiedän että en jaksaisi sellaista koulutusta mitä ne vaatii. Tuosta pienestäkin ajattelin, vaikka toki rodun perusteella tiesin ettei ole ihan piece of nakki, mutta siltikin tuo omapäisyys ja päättäväisyys tuli yllätyksenä.

        Siltikin mielummin räksyttävä pikkukoira kuin aggressiivinen pitbull. Haukku ei kuitenkaan haavaa tee, ja ääntä se vain on. Eipä meillä taida kaikki naapurit (okt-alue) edes tietää että tuo mini on kova haukkumaan, kun ei ulkona yksin oleile eikä kyllä naapuritkaan, niin harvoin niihin törmää.

        "Tuosta pienestäkin ajattelin, vaikka toki rodun perusteella tiesin ettei ole ihan piece of nakki, mutta siltikin tuo omapäisyys ja päättäväisyys tuli yllätyksenä."

        Mikä rotu?
        Ehkä kannattaisi harkita ihan vain helppoja rotuja niin ei tule ongelmia ja pärjää sen koulutuksessa esim sheltti omaa miellyttämishalua ja papillon. Bichon frise on helppo villakoirat samoin..cavaljeeri. amerikan cockeri..


      • Haha, koolla väliä
        tyyttutyu kirjoitti:

        "Tuosta pienestäkin ajattelin, vaikka toki rodun perusteella tiesin ettei ole ihan piece of nakki, mutta siltikin tuo omapäisyys ja päättäväisyys tuli yllätyksenä."

        Mikä rotu?
        Ehkä kannattaisi harkita ihan vain helppoja rotuja niin ei tule ongelmia ja pärjää sen koulutuksessa esim sheltti omaa miellyttämishalua ja papillon. Bichon frise on helppo villakoirat samoin..cavaljeeri. amerikan cockeri..

        Sekarotuinen terrieri.
        Kuulostaa tietysti että meillä on ihan hirveitä ongelmia, mutta ei ole. Pikkujuttuja, mutta joitain ehkä häiritsee, meitä ei kummallisemmin. Kerroin nyt vain esimerkkinä omastani koska näyttää että jotkut ajattelevat automaattisesti että iso koira tarkoittaa aina isoja huolia.
        Tuo terri on vaan hiukan aktiivisempi kuin kuviteltiin, ei toimikaan samat keinot kuin edellisiin koiriin. Lisäksi se kuuluisa pienten koirien virtsanpidätyskyvyttömyys, joka mennäänkin justiinsa tutkimaan onko elimellinen vika. Koira reilu vuoden ikäinen, senkin piikkiin menee osa siitä hösäyksestä, vuosi kun täyttyi, koiralle kasvoi ihan selkeästi aivot ja sitä voi jo kutsua kehityskelpoiseksi. Selkeästi jaksaa jo paremmin keskittyä ja kuunnella kuin reilusti alle vuotiaana.

        Noissa roduissa mitä ehdotit ei ole kuin bichon ja villis mistä pidän, mutta kova turkinhoito ei pahemmin kiinnosta. Mutta ei tarvi uutta koiraa miettiä ollenkaan moneen vuoteen, tämä vuotias ja toinen joka on 5v, näissä riittää puhtia vielä pitkäksi aikaa. Siltikin, seuraava rotu on kyllä jo mietitty valmiiksi, ellen lähde taas persoonalliseen seropiin.


      • isojajapieniä
        just huhuhuhhhhhh kirjoitti:

        Niimpä, ei siinä aika riitä sitten ihan kaikkeen, kun se on jaettava kokoko laumalle :o
        Aika usein, se koira ei edes kaipaa kaveriaan, kun se on poissa, voi olla helpotus usein, että saa kaiken huomion itselleen.

        Meillä terrierimme kaipasi tuota perhekoiraamme dobberia kauan kun se sairastui ja lopetettiin. Aina kun kyläiltiin lapsuuden kodissamme niin koiramme etsi ja etsi tuota koiraa. Ajattelin jo ettei tästä tule mitään kun koira ei rauhoitu.

        Olisi parempi että koiratkin jos ovat laumassa niin näkisivät kuolleen kaverinsa.Meillä ei ollut silloin siihen mahdollisuutta kun tapahtui niin nopeasti..


    • tyyttutyu

      "Lisäksi se kuuluisa pienten koirien virtsanpidätyskyvyttömyys, joka mennäänkin justiinsa tutkimaan onko elimellinen vika"

      Ei pienillä koirilla ole virtsanpidätysongelmaa ei ainakaan terriereillä eli ihan muusta kyse joko sairaus tai koulutuskysymys.

      Terrierit vaatii perehtymistä mutta kyllä niissäkin on jopa tokovalioita. Koulutukset kannattaa tehdä pieninä jaksoina ja innostavina..terrierit on periaatteessa hyväkoulutteisia mutta on kuin adhd eli keskittyminen herpaantuu kun joku uusi asia lähipiirissä..siksi kouluttajalta vaaditaan hyviä hermoja ja innostavuutta. Puurtaminen eisovi. Kontaktiharjoittelut on hyviä ja aluksi hommat täytyy pelittää kunnolla kotona ilman häiriötekijöitä ja sitten niitä voi lisätä. Itse tokoillut terrien kanssa. Ja sitä on kiva harrastaa.

      Koirasi on nyt vuosikas eli se mitä olet koirasi kanssa tehnyt alkaa näkymään hyvässä ja pahassa. Mutta on turha luulla että territ rauhoittuu ne on ikilapsia ja kymmenen vanhana virta muuttuu tasaisemmaksi. Työkoiria loppuun asti ainakin foksit, parsonit jackit . Tosin jackeissa olen nähnyt flegmaattisenkin mutta se ei ole tyypillinen.

      Jos pidät persoonallisista niin pitäydy terreissä tai niiden sekoituksissa ne on oma-aloitteisia ja sanoo mitä on mieltä. ;)

    • Aloiitttaja

      Keskustelu näemmä mennyt vähän eri raiteille, mutta eipä tuo haittaa. Mukavaa että on keskustelua.
      Aloituksessani pointti ei ollut pikkukoiran räksytys vaan sen omistajan kommentti: "Niin, tuollainen kauhea musta koira siellä.." Siitä jäi sellainen mielikuva, että oman koiran riehuminen on rauhallisesti ohikulkevan koiran syy ja että sitä omaa räyhääjää ei edes koeta tarpeelliseksi kouluttaa. Eihän nyt siinä omassa mussussa mitään vikaa ole, ne on ne kauheat isot ja mustat, jotka kehtaa rauhallisesti kävellä toisella puolella tietä.

      Jos koirasi riehuu, on syy vain ja ainoastaan sinun omasi. Kouluta, sosiaalista, ole itse rauhallinen lenkillä. Pelkäävä koira on tärkeää saada rauhoitettua, kuvittele jos itse pelkäisit jokaista vastaantulijaa, kuinka kamalaa ulkoilu olisikaan. Lempeä ja rauhallinen mutta määrätietoinen oma asenne auttaa koiraasi rauhoittumaan.

      Jotkut tuollaiset riehujat ovat ylienergisiä, ne tarvitsevat muutakin tekemistä kuin hihnalenkit. Ala siis harrastaa koirasi kanssa jotain, vie pitkille lenkeille uusiin maastoihin, tutustuta muihin koiriin. Anna sille virikkeitä, harjoitelkaa temppuja. Vain laiskojen omistajien koirat riehuu hihnassa.

      • htuytuyuyiy

        Samoin ajattelen kanssa koulutetun koiran kanssa kelpaa jos omaat ison niin sosiaalista se jo pennusta ja opeta menemään myös pienten koirien kanssa niin eivät ole vaarassa myöhemminkään.

        Luulisi että on tylsää mennä vain silloin kun muut jo on lenkkinsä tehnyt kun ei ison koiran kanssa pysty pissilenkkiä tekemään kun voimat ei riitä sitä pitelemään ja luulisi että on hankalaa aina kiertää kaikki ojan toisella puolella

        Onneksi kuitenkin suurin osa pärjää koiriensa kanssa oli sitten pieni tai iso.

        Mutta tosiaan helpottaa elämää kun ottaa sellaisen rodun jonka kanssa pärjää ja ei ota isoa jos ei osaa kouluttaa. Eli samaa mieltä kuin aloittaja kouluttakaa koiranne oli sitten iso tai pieni.


    • Tikku

      Koirien koulutusmetodit pätevät yhtälailla myös kilpikonniin, tiesittekös sitä? Lemmikki kilpikonnani Raphael ja Michelangelo tottelevat usein ehkä hieman paremminkin kuin koirat. Minun ei tarvitse edes käyttää hihnaa kun olemme kävelyllä. Heidän senseinä minulla on kuitenkin vastuu etteivät he tee tyhmyyksiä sillä välillä ne saavat sellaistakin päähänsä.. Esim. syövät pitsat pöydältä tai lähtevät viemäriä pitkin kontuun katsomaan Gandalfin ilotulitusta. Yleensä ne löytävät jo samana iltana takaisin mutta välillä joudun olemaan heille kuskina. Nuoria vesseleitähän ne vielä ovat. Kyllähän siinä on huonojakin puolia että ilman hihnaa taluttaa sillä välillä vastaan tulee esim naapurini Taneli joka on ulkoiluttamassa tanskandoggiaan silppuria. Silloin on täysi rähinä päällä sillä silmäteräni eivät ole kovinkaan hyvää pataa naapureiden kanssa.. Haluaisin myös ottaa kantaa siihen että mitä järkeä on lähtä pukemaan lemmikkiään mitä hullunkurisimpiin riepuihin.. itse en sellaista harrasta, tottakai välillä joutuu auttamaan varsinkin Raphaelia samuraihaarniskan pukemisessa mutta se nyt on ihan eri asia.

    • Obi van kenobi

      Juu ymmärrän hyvin tilanteesi sillä minullekin sattui samantapainen tilanne kun olin kerran iltakävelyllä kalmakoirani kanssa. Siinä kävelimme likusteritietä pitkin kunnes vastaan tuli ystäväni lordi voldemort lemmikkikäärmeensä naginin kanssa. Siinä vaihdoimme voden kanssa päivän kuulumisia kunnes naginilla ja kalmiksella tuli pientä nokkapokkaa siitä, että kumpi tulee voittamaan illan sm liiga ottelun, saipa vaiko tuore liigakomeetta vaasan sport. Tilanteesta syntyi ongelma kun yhtäkkiä nagini suuttui niin että se söi kalmakoiran kokonaisena ja sylkäisi vain pois hänen helvetin ruman nahkarotsin jonka minä olin kerran muuan heiskaselta vohkinut. No tilannehan kärjistyi siilä kun voldemort ilmiintyi pois paikalta käärmeensä mukanaan. No siinä minä sitten jäin etsimään leukaani, kun se oli siinä rytäkässä tipahtanut kun jäin katsomaan miten nagini hotkaisi rakkaan lemmikkini. Mikä nyt neuvoksi?!?

    • L4ss3

      Hei kaikki! Nyt hereille! Onko paulaa näkynyt missään kun se ei ole tullut yöksi kotiin, täälä kotona on nykyäänkin niin hiljaista kun sevekin on hunttimassa kuumaa kaislaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tollokin tajuaa että Timo Vornanen

      oli joutunut äärimmäiseen tilanteeseen ampuessaa yhden laukauksen katuun. Ei poliisi tee tuollaista hetken mielijohteest
      Maailman menoa
      607
      4448
    2. Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta

      Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul
      Maailman menoa
      468
      3489
    3. Timo Vornanen kilahti

      Mikähän sille kansanedustajalle polisiisi miehelle on noin pahasti mennyt hermot , että tulevaisuudensa pilasi totaalise
      Kotka
      149
      3165
    4. Pullonpalautusjärjestelmä muuttuu - paluu menneisyyteen

      EU suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pulloja pitää kierrättää. Jos oikein ymmärsin, nykyisen järjestelmänmme ti
      Maailman menoa
      168
      2439
    5. Sininen farmari - Ford Focus- YFB-842 on poliisilta kadoksissa Kauhajärvellä

      https://alibi.fi/uutiset/poliisilta-poikkeuksellinen-vihjepyynto-autossa-oleva-henkilo-on-avuntarpeessa/?shared=29255-2d
      Lapua
      9
      2275
    6. 246
      1810
    7. Onko oikeudenmukaista? Yhdellä taholla yllättävä valta-asema Tähdet, tähdet -voittajan valinnassa!

      Näinpä, onko sinusta tämä oikein? Viime jaksossakin voittaja selvisi vain yhden äänen erolla ja tänä sunnuntaina ensimm
      Tv-sarjat
      23
      1447
    8. No kerros nyt nainen

      Kumpi mielestäsi oli se joka väärinkäsitti kaiken? Nyt voi olla jo rehellinen kun koko tilanne on jo lähes haihtunut.
      Ikävä
      100
      1339
    9. Persukansanedustaja Timo Vornanen ammuskellut Helsingissä

      Poliisi siviiliammatiltaan, luvallinen ase mukana baarissa tällä hemmetin valopääpersulla. Meni eduskunnasta suoraan baa
      Haapavesi
      95
      1330
    10. Nainen, mietit miten minä jaksan

      En voi hyvin. Nykyään elämäni on lähinnä selviytymistä tunnista ja päivästä toiseen. Usein tulee epävarma olo, että mite
      Ikävä
      89
      1130
    Aihe